hitto että hävettää taas ilmoitella pojan synttäri toiveita..

kyllä, oletus on nimenomaan juuri se

no niin, tulihan se sieltä minkä tahansa muun lahjan antaminen on vähintäänkin epäsuotavaa...
mutta kuten joku tuossa aiemmin sanoikin kaikkihan on nyt ok jos sukulaiset joille vaatimukset esitetään pitävät asiaa ihan ok juttuna.
Mutta sitten kun tulee kaverisynttärien aika toivottavasti olet siihen mennessä opettanut lapsellesi ettei vaatimuksia voi esittää, jokainen tuo mitä tuo, niin ei tule pahaa mieltä hänelle itselleen eikä myöskään lahjoja tuoneille kavereille jotka tietenkin itse ajattelevat tuovansa kivan lahjan.

 

Ei vaan jos joku haluaa ostaa jotain sä toivot sellaista mille on käyttöä. Voit sanoa että tavaraa on tarpeeksi, mutta paksuille villasukille olisi tarvetta. Tai että mikäli haluat jotain tuoda, niin mieluiten vaikka lahjakortti.

Lahjan ei muutenkaan tarvitse aina olla tavaraa. Liput elokuviin, lahjakortti ravintolaan/kauneushoitolaan/hierojalle/ruokakauppaan tai vastaavaa on paljon parempi sellaiselle "jolla on jo kaikkea". Tai lapsiperheen äidille vapaapäivä jolloin sinä vahdit lapsia. Ei vaadi rahallista panostusta eikä lisää krääsän määrää, mutta varmasti ilahduttaa. Mun poika esim odottaa ihan innoissaan kesää kun isovanhemmat lupasivat viedä hänet museojunaan. Juuri tuollaiset asiat on niitä tärkeitä, ei se että on tavaraa ja tilephööriä yli oman tarpeen.

Just tuollaisista lahjoista tykkäisinkin, villasukat oli viimeisin saamani lahja josta ilahduin aidosti ihan mielettömästi, samoin leffaan tai hierojalle olisi ihana päästä, koska rahaa sellaiseen ei ole itsellä (ei, en luultavasti kirppispöydän vuokran jälkeen jäisi kaiken turhan krääsän kaapeista myytyäni voitolle edes sitä vertaa että pääsisin kerran leffaan, koska ei siellä ole mitään mistä kukaan olisi valmis juuri maksamaan, ja luultavasti suurin osa tavarasta jäisi silti mulle kun ei jotain merkittömiä alelaarilaadun eriparikuppeja tai pussilakanoita kukaan huoli ilmaiseksikaan).

Harmi vaan, että harvoin tämmöisissä tilanteissa on mitään korrektia mahdollisuutta esittää toiveita lahjan suhteen muuten kuin ehkä vanhemmilleen tai kumppanille. Ihmiset vaan tulee ja tuo jotain. Monet sitäpaitsi pitävät tosi loukkaavana kaikenlaisten lahjatoiveiden esittämistä (kuten tässäkin ketjussa on huomattu). Eli pitäisi joka sanoa ettei kukaan tuo ollenkaan mitään tai sitten ottaa ilomielin vastaan ihan mitä tahansa. Se minusta tässä on ongelmana.

 

no niin, tulihan se sieltä minkä tahansa muun lahjan antaminen on vähintäänkin epäsuotavaa...
mutta kuten joku tuossa aiemmin sanoikin kaikkihan on nyt ok jos sukulaiset joille vaatimukset esitetään pitävät asiaa ihan ok juttuna.
Mutta sitten kun tulee kaverisynttärien aika toivottavasti olet siihen mennessä opettanut lapsellesi ettei vaatimuksia voi esittää, niin ei tule pettymyksiä hänelle itselleen eikä myöskään lahjoja tuoneille kavereille jotka tietenkin itse ajattelevat tuovansa kivan lajhan.

olen mielestäni perustellut syyt sille miksi toivotaan ja miksi halutaan lahjoja siltä listalta, jos ei tajua niin ei tajua
mä en ole koskaan käsittänyt periaatteesta toiveiden vastaisesti toimimista
ja kun kaverisynttäreitä vietetään niin voisin kuvitella että poikani ymmärtää eron tarha/koulukavereiden ja sukulaistensa välillä.. kyseessä nyt kuitenkaan ei ole tyhmä lapsi :headwall:

 

olen mielestäni perustellut syyt sille miksi toivotaan ja miksi halutaan lahjoja siltä listalta, jos ei tajua niin ei tajua
mä en ole koskaan käsittänyt periaatteesta toiveiden vastaisesti toimimista
ja kun kaverisynttäreitä vietetään niin voisin kuvitella että poikani ymmärtää eron tarha/koulukavereiden ja sukulaistensa välillä.. kyseessä nyt kuitenkaan ei ole tyhmä lapsi :headwall:

Pojan mielestä siis sukulaisilta pitää saada se mitä toivoo?

 

olen mielestäni perustellut syyt sille miksi toivotaan ja miksi halutaan lahjoja siltä listalta, jos ei tajua niin ei tajua
mä en ole koskaan käsittänyt periaatteesta toiveiden vastaisesti toimimista
ja kun kaverisynttäreitä vietetään niin voisin kuvitella että poikani ymmärtää eron tarha/koulukavereiden ja sukulaistensa välillä.. kyseessä nyt kuitenkaan ei ole tyhmä lapsi :headwall:

taitaa olla sun ensimmäinen lapsesi
mitään en ole sanonut poikasi tyhmyydestä tai fiksuudesta, mutta harvoin lapsi joka opetetaan siihen että mitä vaan voi pyytää ja se on niinkuin pikkupakko tuoda myös ihan itsekseen oppii näkemään sen eron milloin voi vaatia mitä vaan ja milloin ei.
ja johan sanoin jos homma on sun suvulle ok niin sitten ei pitäisi olla mitään häpeämistäkään noissa toiveissa, kyllähän he varmaan ovat jo tottuneet näihin sun lahjalistoihin, en usko että tämä olisi ollut eka kerta kun lapsi on "hoksannut" pyytää ne kaikista kalleimmat lahjat

 

ei hävetä itse toiveet vaan niiden toiveiden hinta. ja tiedostan kyllä että kaikilla ei ole rahaa/mahdollisuutta ostaa kallista, mutta nyt on kyse mun lähisukulaisista eli osaavat ihan varmasti kertoa jos ei ole rahaa, ja edelleen osavat ostaa yhdessä lahjoja, mutta silti mua henkilökohtaisesti hävettää esittää noin kalliita toiveita, koska noin yleensä en niin tee.
ei mulla ole pakonomaista tarvetta täydentää kaikkia sarjoja ja hankkia jokaikistä osaa lelusarjoista (kirjasarjat on asia erikseen)
todennäköisesti tossa loppuvuodesta mä käytän saman summan/enemmän rahaa siskon 3 lapseen synttäreiden ja joulun muodossa, riippuu siitä mitä on toiveissa ja tarpeellista
ja myöskin sille neljännelle lapselle hankin syntymälahjan niinkuin on kaikki muutkin sen perheen lapset saanut, ja sitten ristiäislahjan ja joululahjat

eli kyse ei ole siitä että mä olisin itse vain ja ainoastaan käsi ojossa odottamassa muilta juttuja

Minä en kyllä ole koskaan hävennyt vaikka lapsi olisi isovanhemmalle lahjatoiveena luetellut yhtä sun toista silti lahjan antajalla on ollut oikeus joko toteutaa toive tai esim. ehdottaa jotakin muuta tai ostaa sitä minkä katsoo olevan sopiva lahja. Meillä isovanhemmatkin tuntee lapsen sen verran hyvin että osaavat yleensä ostaa sellaista mikä on ikäkauteen ja lapsen mieltymyksiin sopivaa, joskus jopa paremmin kuin vanhemmat , jotka yrittävät ajatella ehkä liian järkevästi.

 

Tää ketju vetää hiljaiseksi
En mä enää ihmettele yhtään, miksi osa lapsista käyttäytyy koulussa niin itsekkäästi ja törkeästi. Se MINÄ ENSIN -mentaliteetti on toisilla niin nähtävillä.

 

taitaa olla sun ensimmäinen lapsesi
mitään en ole sanonut poikasi tyhmyydestä tai fiksuudesta, mutta harvoin lapsi joka opetetaan siihen että mitä vaan voi pyytää ja se on niinkuin pikkupakko tuoda myös ihan itsekseen oppii näkemään sen eron milloin voi vaatia mitä vaan ja milloin ei.
ja johan sanoin jos homma on sun suvulle ok niin sitten ei pitäisi olla mitään häpeämistäkään noissa toiveissa, kyllähän he varmaan ovat jo tottuneet näihin sun lahjalistoihin, en usko että tämä olisi ollut eka kerta kun lapsi on "hoksannut" pyytää ne kaikista kalleimmat lahjat

montako kertaa tarvitsee ratakiskosta vääntää että ei poika ole aienmmin toivonut kalliita lahjoja :headwall:
ja juuri se asia aiheuttaa tälläisen häpeän, kun kyse ei ole mistään normi käytännöstä meillä |O

 

Miten lapsi pystyy sen yhtäkkiä ymmärtämään sitten kun on kaverisynttärit, jos siihen asti lapsi on saanut tehdä lahjalistat ja sukulaiset ostavat lahjat vain siitä listalta= lapsi siis saa lahjaksi vain mitä on itse halunnut?
Minkä takia tuollainen lahjalista- perinne on pitänyt jo pienille lapsillekin opettaa, miksei sitä voi pitää aikuisten juttuna(joka olisi edes jokseenkin ymmärrettävää)ja jokainen ostaisi lapselle lahjan jos haluavat ja sellaisen jonka haluavat? Kyllähän lapsi ehtii myöhemminkin väsätä listoja niin miksei voisi pitää sen spontaanin lahjan saamisen yllätyksen noinkin pienellä?
Saahan lapsi nyt synttärijuhlat joihin tulee hänelle tärkeät ihmiset ja saa ilmeisesti toiveiden mukaisen täytekakun(joka aika monelle lapselle on se juhlien kohokohta) niin luulisi lahjojen olevan aika toissijaisia.

 

montako kertaa tarvitsee ratakiskosta vääntää että ei poika ole aienmmin toivonut kalliita lahjoja :headwall:
ja juuri se asia aiheuttaa tälläisen häpeän, kun kyse ei ole mistään normi käytännöstä meillä |O

Oletko kuullut sellaisesta asiasta kuin rajat?

 

montako kertaa tarvitsee ratakiskosta vääntää että ei poika ole aienmmin toivonut kalliita lahjoja :headwall:
ja juuri se asia aiheuttaa tälläisen häpeän, kun kyse ei ole mistään normi käytännöstä meillä |O

no mitäs sitten aiemmin olet hävennyt lahjalistojesi kanssa, otsikossa lukee nimenomaan saa hävetä TAAS, vai otsikoitko ihan tarkoituksella väärin, provosoidaksesi ?

 

[QUOTE="vieras";23551195]Oletko kuullut sellaisesta asiasta kuin rajat?[/QUOTE]

Aivan.
Ei kannata opettaa lasta tuollaisiin lahjalistoihin, joista ne lahjat saadaan eikä muuta sen listan ulkopuolelta.
Vaikka useampana vuonna lapsen toiveet olisivatkin edullisia niin mitäs sitten kun lapsi kasvaa ja ne toiveet muuttuvat lego- juttuja kalliimmiksi? Mitäs sitten jos pyydetään se mopo, ajokortti, hevonen ym? Osaako se lapsi silloin olla odottamatta niitä toivelahjoja? Koska lapselle opetetaan ettei kaikkea toivomaa voi saada?
Miksette te vanhemmat osta pitkin vuotta niitä kalliimpia ja jättäkää ne edullisimmat hankinnat muille lahjan muodossa hankittavaksi, silloin ei tarvitse "hävetä" toiveiden hintaa ja lapsi edelleen saa ne mitä toivoo.

 

Meillä on suvussa/tuttavapiirissä yksi lahjalistaperhe, ja voin suoraan sanoa että sekä meidän poppoo että 2-3 muuta perhettä ollaan oltu jo useampana vuonna "estyneitä" menemään heidän lastensa synttäreille.

Ja nimenomaan siksi, että sieltä tulee aina lahjalista joka koostuu toinen toistaan kalliimmista leluista.

Ja ei, minä en periaatteestakaan osta hintavia leluja lahjaksi sellaiselle, joka niitä kerjää. Yllätyksenä olen ostanutkin, mutta kerjäläiset jääköön ilman.

(ja mistään kateudesta ei kyllä ole kyse, meiltä löytyy hintavia leluja ihan tarpeeksi )

 

Meillä on suvussa/tuttavapiirissä yksi lahjalistaperhe, ja voin suoraan sanoa että sekä meidän poppoo että 2-3 muuta perhettä ollaan oltu jo useampana vuonna "estyneitä" menemään heidän lastensa synttäreille.

Ja nimenomaan siksi, että sieltä tulee aina lahjalista joka koostuu toinen toistaan kalliimmista leluista.

Ja ei, minä en periaatteestakaan osta hintavia leluja lahjaksi sellaiselle, joka niitä kerjää. Yllätyksenä olen ostanutkin, mutta kerjäläiset jääköön ilman.

(ja mistään kateudesta ei kyllä ole kyse, meiltä löytyy hintavia leluja ihan tarpeeksi )

niin peesi tähän. Ylioppilaalle/rippilapselle ostan mielelläni kalliimpaa tavaraa toiveen mukaan. Mutta että 4 vuotias vaatii tuon hintasia kamoja :O

 

no mitäs sitten aiemmin olet hävennyt lahjalistojesi kanssa, otsikossa lukee nimenomaan saa hävetä TAAS, vai otsikoitko ihan tarkoituksella väärin, provosoidaksesi ?

joo, on se toivonut oikeaa traktoria ja mönkkäriä ja nämä toiveet se on siis kysyttäessä esittänyt sukulaisille, ja luonnollisestihan se ei näitä toiveita ole saanut.
mitenkähän mä nyt tämän selvästi kirjoitan, eli meillä ei ole tapana kirjoittaa listaan nimenomaan kalliita ja isoja lahjoja, eli siis lahjoja ei toivota sillä periaatteella että kunhan ne on kalliita ja hienoja. ei lapset eikä aikuiset. vain listaan laitetaan niitä mieluisimpia asioita joita eniten tahdotaan
nyt ei pysty sanomaan miksi olen eilen kirjoittanut sanan taas (olen huonolla tuulella, astuin lasin siruun kun kissa prkl on tiputtanut jälkiruoka kipon pöydältä enkä näin ollen jaksa edes miettiä mahdollista syytä sille juuri nyt) joku ajatushan mulla on silloin päässä ollut, mutta provosoinnin takia sitä ei ole kirjoitettu.

 

joo, on se toivonut oikeaa traktoria ja mönkkäriä ja nämä toiveet se on siis kysyttäessä esittänyt sukulaisille, ja luonnollisestihan se ei näitä toiveita ole saanut.
mitenkähän mä nyt tämän selvästi kirjoitan, eli meillä ei ole tapana kirjoittaa listaan nimenomaan kalliita ja isoja lahjoja, eli siis lahjoja ei toivota sillä periaatteella että kunhan ne on kalliita ja hienoja. ei lapset eikä aikuiset. vain listaan laitetaan niitä mieluisimpia asioita joita eniten tahdotaan
nyt ei pysty sanomaan miksi olen eilen kirjoittanut sanan taas (olen huonolla tuulella, astuin lasin siruun kun kissa prkl on tiputtanut jälkiruoka kipon pöydältä enkä näin ollen jaksa edes miettiä mahdollista syytä sille juuri nyt) joku ajatushan mulla on silloin päässä ollut, mutta provosoinnin takia sitä ei ole kirjoitettu.

Edelleen, miksi ei voi toivoa vaan legoja. Ihan yleisesti.

 

[QUOTE="annina";23551240]Aivan.
Ei kannata opettaa lasta tuollaisiin lahjalistoihin, joista ne lahjat saadaan eikä muuta sen listan ulkopuolelta.
Vaikka useampana vuonna lapsen toiveet olisivatkin edullisia niin mitäs sitten kun lapsi kasvaa ja ne toiveet muuttuvat lego- juttuja kalliimmiksi? Mitäs sitten jos pyydetään se mopo, ajokortti, hevonen ym? Osaako se lapsi silloin olla odottamatta niitä toivelahjoja? Koska lapselle opetetaan ettei kaikkea toivomaa voi saada?
Miksette te vanhemmat osta pitkin vuotta niitä kalliimpia ja jättäkää ne edullisimmat hankinnat muille lahjan muodossa hankittavaksi, silloin ei tarvitse "hävetä" toiveiden hintaa ja lapsi edelleen saa ne mitä toivoo.[/QUOTE]

sie meinaat että lapsen kasvaessa ei ole mahdollista noihin isoihin toiveisiin vastata että voipi toivoa rahaa ja säästää sitä mopoa/mopoautoa varten ja vanhemmat sitten osallistuvat siihen x summalla, samoin kuin ajokortti jne.
ja uskokaa tai älkää niin lapsi tulee saamaan teini-iässä valitsemiaan astioita ym tarpeellisia juttuja lahjaksi, jotta ne on sitten valmiiina kun muuttaa pois kotoa.
4v on eriasia kuin 14v ja siltikin se 14v voi saada toivomiaan asioita tiettyjen rajojen puitteissa

 

[QUOTE="heh";23551259]niin peesi tähän. Ylioppilaalle/rippilapselle ostan mielelläni kalliimpaa tavaraa toiveen mukaan. Mutta että 4 vuotias vaatii tuon hintasia kamoja :O[/QUOTE]

Kuinka monta kertaa täällä on mietitty sopivaa HÄÄlahjan hintaa. Yleensä se on ollut siinä 50-100€/perhe. Aikamoista on jos sellainen summaa pitäisi joka ipanan synttäreihinkin kuluttaa.

 

Edelleen, miksi ei voi toivoa vaan legoja. Ihan yleisesti.

jaa, sitä varmaan kannattaa kysyä lapselta, että miksi haluaa nimenomaan nuo jutut
onko se siksi että ne on hienoja, siksi että ne isoja, siksi että ne on poliisi/paloauto juttuja
(ja kyllä annoin esim kummille vaihtariksi ihan peruspalikat)

 

Millä oletat että se lapsi yht äkkiä maagisesti oppii, että nyt onkin kaverisynttärit ja saan lahjaksi vaan roinaa jota äiti inhoaa, ja minun pitää olla niistä iloinen ja onnellinen, enkä voi valittaa saamistani lahjoista, saatikka näyttää pitkää naamaa, jos haluan että mulla ylipäätään on vielä kavereita..?
Siis ihan itsekseen oppii sellasen vai?
Sulla on varmaan ihmelapsi.

 

Kuinka monta kertaa täällä on mietitty sopivaa HÄÄlahjan hintaa. Yleensä se on ollut siinä 50-100€/perhe. Aikamoista on jos sellainen summaa pitäisi joka ipanan synttäreihinkin kuluttaa.

jokaisen ipanan?
paljonko tulee 40€ jos sen jakaa 3 sisaruksen kesken?
tai jopa se 50€
noin niinkuin ajatuksena, onko se edelleen summa jota ei voi periaatteesta sijoittaa johonkin mitä lapsi toivoo?
onko ihan oikeasti se periaate siitä että ei osta vahingossakaan sellaista mitä lapsi toivoo niin vahva että on ylitsepääsemätöntä sijoittaa siihen se sama summa rahaa minkä joka tapauksessa sijoittaisi johonkin muuhun lahjaan :O

 

sie meinaat että lapsen kasvaessa ei ole mahdollista noihin isoihin toiveisiin vastata että voipi toivoa rahaa ja säästää sitä mopoa/mopoautoa varten ja vanhemmat sitten osallistuvat siihen x summalla, samoin kuin ajokortti jne.
ja uskokaa tai älkää niin lapsi tulee saamaan teini-iässä valitsemiaan astioita ym tarpeellisia juttuja lahjaksi, jotta ne on sitten valmiiina kun muuttaa pois kotoa.
4v on eriasia kuin 14v ja siltikin se 14v voi saada toivomiaan asioita tiettyjen rajojen puitteissa

Kyllä, itseasiassa itse säästäminen haluamaansa tavaraan/asiaan on mitä loistavin tapa opettaa lapselle rahan ja tavaran arvoa.
Joten miksi lapsi ei voisi nyt säästää rahaa(omaa rahaahan hällä ilmeisesti on?)noihin kalliimpiin lego- sarjoihin? Varmasti lelu olisi silloin entistä mieluisempi kun sen eteen on hieman nähty vaivaa. Ja silloin lapsi varmaan miettii tarkkaan mihin haluaa rahansa käyttää jos niitä itse säästää.

 

Millä oletat että se lapsi yht äkkiä maagisesti oppii, että nyt onkin kaverisynttärit ja saan lahjaksi vaan roinaa jota äiti inhoaa, ja minun pitää olla niistä iloinen ja onnellinen, enkä voi valittaa saamistani lahjoista, saatikka näyttää pitkää naamaa, jos haluan että mulla ylipäätään on vielä kavereita..?
Siis ihan itsekseen oppii sellasen vai?
Sulla on varmaan ihmelapsi.

miksi lapsi ei sitä ymmärtäisi?
(olenhan minäkin sen ymmärtänyt, samoin mun sisarukset ja mun siskon lapset...)
miksi lapsi ei ymmärtäisi että kaverisynttäreillä lahjat ei ole "pakollisia" niitä ei toivota ja että ne on paljon pienempiä kuiin mitä mahdollisesti saadaan sukulaisilta ja vanhemmilta..

 

[QUOTE="annina";23551379]Kyllä, itseasiassa itse säästäminen haluamaansa tavaraan/asiaan on mitä loistavin tapa opettaa lapselle rahan ja tavaran arvoa.
Joten miksi lapsi ei voisi nyt säästää rahaa(omaa rahaahan hällä ilmeisesti on?)noihin kalliimpiin lego- sarjoihin? Varmasti lelu olisi silloin entistä mieluisempi kun sen eteen on hieman nähty vaivaa. Ja silloin lapsi varmaan miettii tarkkaan mihin haluaa rahansa käyttää jos niitä itse säästää.[/QUOTE]

nooh, se käytti ne rahansa jo isompaan lego juttuun..
ja jos lapsi toivoisi rahana nyt lahjat niin se saisi todennäköisesti ostettua nuo kaikki (ja sitten mä saisin taas painia itseni kanssa siitä että annanko mä sen ostaa niitä, ja pitäiskö ne rahat käyttää johonkin järkevään jne. mikä lie aivosolmu mulla kun ei raaski käyttää sitä rahaa..enkä tahtoisi pojankaan hassaavan sitä "turhaan" sitten :ashamed: itse yksi vuos toivoin vain rahaa kun en muuta keksinyt ja sain sitten sellaisen summan etten raaskinut käyttää sitä mihinkään... säilyttelin niitä kuoressa ja 2v myöhemmin vasta käytin ne tatuointiin ja silloinkin podin huonoa omaatuntoa siitä että hassasin ne)
ja kyllä, tiedostan logiikkani olevan hyvin omituinen tässä, siinä missä voin kyllä toivoa rahaa lahjaksi niin "hävettää" toivoa kalliita juttuja, ja kun sitä rahaa saa niin sitä on vaikea kuluttaa siihen "turhuuteen" minkä ilomielin olisi lahjana ottanut vastaan.
sama koskee pojan lahjoja

 

jokaisen ipanan?
paljonko tulee 40€ jos sen jakaa 3 sisaruksen kesken?
tai jopa se 50€
noin niinkuin ajatuksena, onko se edelleen summa jota ei voi periaatteesta sijoittaa johonkin mitä lapsi toivoo?
onko ihan oikeasti se periaate siitä että ei osta vahingossakaan sellaista mitä lapsi toivoo niin vahva että on ylitsepääsemätöntä sijoittaa siihen se sama summa rahaa minkä joka tapauksessa sijoittaisi johonkin muuhun lahjaan :O

VIERAANA! :headwall:
Otetaan vaikka sellainen tapaus että miehellä on kolme sisarusta. Heillä on yhteensä 8 lasta. Jos jokainen heistä toivoisi 50 euron lahjaa synttäreiksi ja jouluksi se tekee 800 euroa vuodessa pelkkiin lasten lahjoihin! Siihen päälle vielä omat lapset, muut kummilapset, kaverisynttärit... Laske nyt vähän itsekin mistä summista tässä puhutaan.

Pointti on että on kohtuutonta olettaa juuri tuosta edellä mainisusta syystä, että vieraat ostaa sille omalle kultimussukalle hirvittävän hintaisia lahjoja. Monet ei yksinkertaisesti kehtaa sanoa että ei ole rahaa, ne tarvitaan ruokaan! Siksi se on härskiä pyytää noin pienelle jotain noin kallista.

Mä olen ainakin kolme kertaa tässä ketjussa sanonut (ja moni muu sen lisäksi) että vanhempien tehtävä on opettaa lapselle kohtuutta. SUN tehtävä on sanoa että pitää osata tyytyä vähempään, vaikka siihen tavis-perus-legopakettiin. Jopa siihen feikkilegopakettiin. SUN tehtävä on opettaa että rahaa ei tule kaupan seinästä tuosta vaan.