Näinkö tuetaan äidin jaksamista...

Mä ymmärsin että ainakin toinen lapsista kulkee rattaissa tms. Jos lähtee kävelemään 9 aikaan aamulla kauanko siinä kestää että olet kävellyt 3km? Ei siinä voi kestää yli 11. Pienet lapset ei kyllä nuku normaalisti yli 9 aamulla.

Meidänpä lapset nukkuu 10-11, lällätilää. Tämän vuoksi ei edes harkittu hoitopaikkoja isommille tai edes kerhoja ennen kuin olivat niin isoja että pääsivät isompien iltapäiväkerhoon tai suoraan eskariin. Ymmärrän ap:ta hyvin vaikken uupunut ikinä olekaan; ns. turhat aamuherätykset ja jokapäiväinen pukeminen, raahustaminen samaa reittiä jne tuntuvat takuulla veemäisiltä.

Mä antaisin radikaalin ehdotuksen: jätä se päiväkoti. Hae kerhopaikkaa vaikka 2x viikossa. Sieltä voi olla poiskin jos joskus ei huvita. Teette esikoisen kanssa niitä asioita mitkä on molemmista mukavia. Jos se nyt vauvan ekan puolenvuoden ajan katselee enemmän muumeja ja syö enemmän eineksiä kuin yleensä, so? Lukekaa kirjoja, jutelkaa tai kuunnelkaa musiikkia, tehkää simppeliä ruokaa yhdessä. Rakentakaa legoilla. Ulkoilkaa klo.11 tai klo.19, just silloin kun huvittaa, puoli tuntia tai 3h kerrallaan. Älkää yrittäkökään mitään päiväkotirytmistä tehoilua vaan ihan vain olette yhdessä. Väittäisin, että se tekisi hyvää.

 

[QUOTE="äiti";23413544]Miksi voimasi ei riitä? Mikä on oma henkinen tilanteesi? Masentunut syvästi?
Perhetyöntekijä olis tässä tapauksessa se apu. Veisi tyttösi ulkoilemaan niin saisit vauvan nukkuessa tehdä hommia.

Itselläkin 2 pientä aikoinaan ja jaksaa piti . Ei äiti noin vaan voi väsyä,lapset ensin huolletaan ja äiti itse jossain vaiheessa.[/QUOTE]

Uupunut. Jos olisin työelämässä, olisin saikulla ja minulla olisi burn out. Koska olen kotiäiti, valitan vain turhasta.

 

Mä haluaisin, että mulla olis aikaa ulkoilla joka päivä 2-3 tuntia! Mutta kun ei ole, työmatka yhteen suuntaan 35 km eli 40 min, 8 tunnin työpäivä ja sama matka kotia, kaupassa käynnit yms päälle, ja ehdin kyllä leikkiä lasteni kanssa, muta en enää urheilla.

Just sitähän te tarviitte, että NOUSETTE AAMULLA, siitä se normaali rytmi ja päivä lähtee. Vauva oppii pian uuden rytmin. Neuvolasta tai täältä neuvoja, ei lasten kasvatus mitään vaikeaa ole.
Trust me, mulla on lapset jotka eivät vauvana nukkuneet "koskaan". (n.12 h, max 14 tuntia vuorokaudessa, vaikka kirjan mukaan vastasyntynyt nukkuu 18-20 h/vrk...)

 

Tämä just on vikana nyky- yhteiskunnassa. Ihmiset on täysin kykenemättömiä ajattelemaan asiaa toisen kannalta. Kaikki on vaan minä minä minä. Kyllä MINÄ jaksan ja en MINÄ vaan mitään masentunut ole vaikka on 6 lasta täysimettänyt, kestovaipattanut ja nukkunut viimeksi vuonna -89, MINÄ kyllä teen kaiken ja olen kyllä MAAILMAN PARAS!!!

Ei minkäännäköistä kykyä ajatella että jollain ihmisellä voi olla paljon rankempi/ erilainen historia kuin teillä täydellisyyksillä. Miten te voitte tuomita ihmisiä noin heppoisin perustein. Joka viestissä "en ymmärrä miksi..." mutta se ei ole se ongelma vaan se että ei KIINNOSTA ymmärtää omaa nenäänsä pidemmälle. Ihmiset on katkeria, kieroja, välinpitämättömiä ja kateellisia, vaikka siitä että toisella menee huonosti... Tai keskivertaisesti... Tai hyvin... Sama se kunhan saa pistää pitkän nenänsä toisten soppaan ja vähän hämmentää jotta pääsis taas pätemään omalla erinomaisuudellaan.

Millaista olisikaan elää paikassa jossa toisia tuetaan, toisista välitetään, rakastetaan, AUTETAAN?!? Millaista olisikaan kun naapuri ojentaisi auttavan kätensä hädän hetkellä ihan vaikka vähän pienemmänkin ongelman ratkaisemiseksi. Mitä olisikaan antaa toisille ja saada apua vilpittömästi. Millaistakohan olisi jos joku joskus yrittäisi ymmärtää, antaisi toiselle aikaa kertoa ja oikeasti kuuntelisi.

Tämä katkeruus on se mikä tämän maailman lopettaa!

 

Ymmärrän, että tuo voi olla rakas matka kuljettavaksi. Olin myös aikoinaan totaaliyksinhuoltaja ja sain myöskin noin 3 kmn päästä kotoa hoitopaikan lapselleni mennessäni töihin. Ongelma oli se, että meidän kodin ja hoitopaikan välillä oli moottoritie, joten bussilla matka olisi ollut kohtuuton, 45 min suunta kahdella bussilla. Talvisin taas lyhyimmällä tiellä, 3 km, kävelytiellä ei ollut kunnosspitoa, joten jouduin pakosti menemään bussilla tai vetämään lasta pulkassa 5-6 km, kun silläkään reitillä ei millään päässyt rattailla lumessa.

Päiväkoti oli vastakkaisessa suunnassa kuin työpaikka, joten päiväkodista nopein matka töihin oli kävellä 2 km moottoritielle ja sieltä bussi-junayhdistelmällä töihin 1 t. Talvella huomasin, että tunti ei yleensä matkaan riittänytkään. Lopputulos oli se, että vaikka kuinka juoksin paikasta toiseen, olin aina myöhässä töistä ja/tai päiväkodista. Ja totaalisen väsynyt noihin matkoihin. Joka aamu heräsin klo 5 ja lähdin klo 6, päivkoti avautui klo 7 ja olin klo 8 töissä ja lähdin sieltä heti kun sai kl 16 ja tulin päiväkdoille klo 17 jos ehdin, silloin pvk men kiinni. Päiväkodissa oltiin tosi nyreitä ja töissä myös. Päiväm päätteeksi jos piti mennä kauppaan, oli kotona väsyneen lapsen kanssa klo 19.

Meillä olisi ollut päiväkoti 200 m.n päässä, mutta useista pyynnöistä huolimatta en saanut lastani sinne. Syyksi ilmoitettiin, että se oli ympärivuorokautinen päiväkoti ja tarkoitettu vuorotyössä käyville. Käytännössä se olisi ollut monestakin syystä minun tilanteessani paljon parempi vaihtoehto. Mutta ei.

En oikein osaa sanoa muuta kuin että jos olet ihan epätoivon partaalla, voisitko kysyä sosiaalitoimistosta tai vastaavasta "koulukyytiä" päiväkotilapsellesi. Vaikka vain 2-3 krt viikossa.voisiko taxi hakea lapsen aamulla ja palauttaa iltapäivälllä kotiin? Tai sitten niin, että veisit kummatkin lapset hoitoon vaikka vain yhdeksi päiväksi viikossa, jolloin saisit 12 km liikuntaa + voisit nukkua väliajan pois väsymystäsi.

 

[QUOTE="Vieras";23413553]Meidänpä lapset nukkuu 10-11, lällätilää. Tämän vuoksi ei edes harkittu hoitopaikkoja isommille tai edes kerhoja ennen kuin olivat niin isoja että pääsivät isompien iltapäiväkerhoon tai suoraan eskariin. Ymmärrän ap:ta hyvin vaikken uupunut ikinä olekaan; ns. turhat aamuherätykset ja jokapäiväinen pukeminen, raahustaminen samaa reittiä jne tuntuvat takuulla veemäisiltä.

Mä antaisin radikaalin ehdotuksen: jätä se päiväkoti. Hae kerhopaikkaa vaikka 2x viikossa. Sieltä voi olla poiskin jos joskus ei huvita. Teette esikoisen kanssa niitä asioita mitkä on molemmista mukavia. Jos se nyt vauvan ekan puolenvuoden ajan katselee enemmän muumeja ja syö enemmän eineksiä kuin yleensä, so? Lukekaa kirjoja, jutelkaa tai kuunnelkaa musiikkia, tehkää simppeliä ruokaa yhdessä. Rakentakaa legoilla. Ulkoilkaa klo.11 tai klo.19, just silloin kun huvittaa, puoli tuntia tai 3h kerrallaan. Älkää yrittäkökään mitään päiväkotirytmistä tehoilua vaan ihan vain olette yhdessä. Väittäisin, että se tekisi hyvää.[/QUOTE]

Esikoinen on juurikin noin tehnyt: syönyt eineksiä ja katsonut piirrettyjä. Ulkoiltu on aina kun vauva vain sattuu nukkumaan. Joskus keretään kaikki pihalle, ja vauvan loppumaton huuto alkaa. Rasittavaa myös esikoiselle. Esikoisen rytmi ihan päin metsiä. Ei nuku päiväunia ja menee ihan kierroksilla keskipäivästä eteenpäin. Mahdoton tehdä mitään yliväsyneen kanssa, tämmöistä sitten joka päivä.

 

Minkä ikäinen esikoinen on? Kannattaisi kokeilla pistää ihan paperille, millaisen rytmin lapsille haluat ja sitten alkaa toteuttamaan sitä. Aluksi on varmaan hankalaa, mutta hankaluus palkitaan.

 

Tämä just on vikana nyky- yhteiskunnassa. Ihmiset on täysin kykenemättömiä ajattelemaan asiaa toisen kannalta. Kaikki on vaan minä minä minä. Kyllä MINÄ jaksan ja en MINÄ vaan mitään masentunut ole vaikka on 6 lasta täysimettänyt, kestovaipattanut ja nukkunut viimeksi vuonna -89, MINÄ kyllä teen kaiken ja olen kyllä MAAILMAN PARAS!!!

Ei minkäännäköistä kykyä ajatella että jollain ihmisellä voi olla paljon rankempi/ erilainen historia kuin teillä täydellisyyksillä. Miten te voitte tuomita ihmisiä noin heppoisin perustein. Joka viestissä "en ymmärrä miksi..." mutta se ei ole se ongelma vaan se että ei KIINNOSTA ymmärtää omaa nenäänsä pidemmälle. Ihmiset on katkeria, kieroja, välinpitämättömiä ja kateellisia, vaikka siitä että toisella menee huonosti... Tai keskivertaisesti... Tai hyvin... Sama se kunhan saa pistää pitkän nenänsä toisten soppaan ja vähän hämmentää jotta pääsis taas pätemään omalla erinomaisuudellaan.

Millaista olisikaan elää paikassa jossa toisia tuetaan, toisista välitetään, rakastetaan, AUTETAAN?!? Millaista olisikaan kun naapuri ojentaisi auttavan kätensä hädän hetkellä ihan vaikka vähän pienemmänkin ongelman ratkaisemiseksi. Mitä olisikaan antaa toisille ja saada apua vilpittömästi. Millaistakohan olisi jos joku joskus yrittäisi ymmärtää, antaisi toiselle aikaa kertoa ja oikeasti kuuntelisi.

Tämä katkeruus on se mikä tämän maailman lopettaa!

Kiitos sinulle, että edes sinä ymmärrät. Sekin on jo tässä maailmassa paljon se. Ja olihan täällä muutama muukin, joka sanoi ymmärtävänsä. Kiitos.

 

Kuulostaa tosi ikävältä, että puolen vuoden ikäinen vauva itkee vielä noin kovasti. Hampaiden tuloon olet varmasti antanut särkylääkettä, siitäkään ei ole tullut helpotusta? Allergioihin liittyy monesti refluksiakin, joka tekee makuuasennosta huonon vauvalle. Oletko koittanut viihtyykö vauva yhtään paremmin kantoliinassa tai -repussa?

Oletko muuten koittanut välillä mennä esikoisen rytmin mukaan? Jos vauva huutaa joka tapauksessa.

 

[QUOTE="vieras";23413625]Minkä ikäinen esikoinen on? Kannattaisi kokeilla pistää ihan paperille, millaisen rytmin lapsille haluat ja sitten alkaa toteuttamaan sitä. Aluksi on varmaan hankalaa, mutta hankaluus palkitaan.[/QUOTE]

Yritetty on. Neuvolan kautta tätä ongelmaa lähdettiin sillon ratkomaan, saatiin sossun perhetyö apuun, ja he suosittelivat tuota pk:ta. Perhetyöntekijäkin totesi, että tilanne kotona (esikoisen kannalta) on aika mahdoton vauvan takia...siis sen esikoisen rytmin löytymisen kannalta mahdoton tilanne.

 

Esikoinen on juurikin noin tehnyt: syönyt eineksiä ja katsonut piirrettyjä. Ulkoiltu on aina kun vauva vain sattuu nukkumaan. Joskus keretään kaikki pihalle, ja vauvan loppumaton huuto alkaa. Rasittavaa myös esikoiselle. Esikoisen rytmi ihan päin metsiä. Ei nuku päiväunia ja menee ihan kierroksilla keskipäivästä eteenpäin. Mahdoton tehdä mitään yliväsyneen kanssa, tämmöistä sitten joka päivä.

Minkä ikäinen sun esikoinen olikaan? Oletko varma että tarvitsee vielä ne päiväunet kotipäivinä? Kävisikö ehkä vaihtoehdoksi se, että ns.päiväuniaikaan rauhoittuisi vaikka niiden piirrettyjen kanssa sohvalle, peittoa ja tyynyä rekvisiitaksi ja tunnin-parin lepohetki siinä? Miten aikaisin hän herää jos on jo puoliltapäivin kierroksilla? Mitä teette yleensä aamuisin? Olisiko sun mahdollista pyytää sitä hoitopaikkaa lähempää tai viedä hoitoon harvemmin, 3pv/viikko? Jos ei muu niin avunpyyntö lastensuojelulta auttaa niin päiväkotiasiassa kuin siinäkin, että voisit saada sitä perhetyöntekijän apua. Miltä tämä kuulostaa?

Tilannehan on kuitenkin se, että joko lapsi on hoidossa tai sitten sun kanssa kotona. Molemmissa puolensa. Mä nyt veikkaisin kuitenkin että pieni positiivinen asenne lisää voisi auttaa, vaikken uupumistasi väheksykään. Kuinka pitkiä pätkiä saat nukuttua, saatko keneltäkään sukulaiselta ystävältä tms apua?

 

Onko vauva tutkittu esim. allergioiden ja muiden fyysisten sairauksien varalta? Ei kuulosta normaalilta tuo vauvan itku.

 

Esikoisen rytmin löytymisessä voisi auttaa kyllä ihan tukiverkon apu. Jos vaikka naapurin äiti ottaa esikoisen mukaan ulkoilureissulle; mä ainakin tarjoutuisin niin tekemään, jos joku multa apua pyytäisi vastaavassa tilanteessa. Ulkoilu myös yleensä väsyttää eri tavalla kuin esim. telkkarin katselu ja se unikin saattaisi tulla helpommin.

 

[QUOTE="vieras";23413662]Kuulostaa tosi ikävältä, että puolen vuoden ikäinen vauva itkee vielä noin kovasti. Hampaiden tuloon olet varmasti antanut särkylääkettä, siitäkään ei ole tullut helpotusta? Allergioihin liittyy monesti refluksiakin, joka tekee makuuasennosta huonon vauvalle. Oletko koittanut viihtyykö vauva yhtään paremmin kantoliinassa tai -repussa?

Oletko muuten koittanut välillä mennä esikoisen rytmin mukaan? Jos vauva huutaa joka tapauksessa.[/QUOTE]

Särkylääkkeet lääkärin pyynnöstä pannassa jonkin aikaa. Vauva sai aika paljon lääkkeitä yhteen aikaan, kun itki selvästi kipujaan.. Kipujen syynä kai ne allergioista johtuvat vatsavaivat, joihin ei särkylääke auta. Nyt särkylääke ei tunnu tehoavan ollenkaan ja laittaa vauvan mahan kuralle. Eli mielummin en anna lääkettä, ellei ole aivan pakko. Ei se lääkäri niitä kieltänyt kuitenkaan. Suositteli katsomaan, miten tilanne etenee ilman särkylääkettä. Korvatulehdus kierre kesti 2kk, siitä onneksi nyt selvitty.

Esikoisen rytmissä on se ongelma, että siitä puuttuu yhdet unet. Hän ei nuku niitä päiväuniaan, vaikka mentäisiin miten hänen rytmissään. Perhetyöntekijäkään ei saanut lasta unille, kuulemma pk:ssa nukkuisi paremmin, kun kaikki muutkin nukkuu.

 

Oisko sulla lähipiirissä ketään - tuttua, kaveria, naapuria - joka voisi viedä tai hakea esikoisen tuolta päikystä? Tai vaikka jotain naapurin teiniä, jolle voisit maksaa pikkukorvauksen hakuavusta? 6km on vielä suht järkevä vaunulenkin pituus...

 

[QUOTE="Vieras";23413667]Minkä ikäinen sun esikoinen olikaan? Oletko varma että tarvitsee vielä ne päiväunet kotipäivinä? Kävisikö ehkä vaihtoehdoksi se, että ns.päiväuniaikaan rauhoittuisi vaikka niiden piirrettyjen kanssa sohvalle, peittoa ja tyynyä rekvisiitaksi ja tunnin-parin lepohetki siinä? Miten aikaisin hän herää jos on jo puoliltapäivin kierroksilla? Mitä teette yleensä aamuisin? Olisiko sun mahdollista pyytää sitä hoitopaikkaa lähempää tai viedä hoitoon harvemmin, 3pv/viikko? Jos ei muu niin avunpyyntö lastensuojelulta auttaa niin päiväkotiasiassa kuin siinäkin, että voisit saada sitä perhetyöntekijän apua. Miltä tämä kuulostaa?

Tilannehan on kuitenkin se, että joko lapsi on hoidossa tai sitten sun kanssa kotona. Molemmissa puolensa. Mä nyt veikkaisin kuitenkin että pieni positiivinen asenne lisää voisi auttaa, vaikken uupumistasi väheksykään. Kuinka pitkiä pätkiä saat nukuttua, saatko keneltäkään sukulaiselta ystävältä tms apua?[/QUOTE]

Esikoinen on kohta 2-vuotias. Ja todellakin tarvitsee ne päiväunet, jätti ne pois vähän jälkeen vauvan syntymän. Esikoinen herää 8-9 välillä, ellei häntä herätetä aikaisemmin. Ja todellakin klo 12-13 on jo ihan kuitti.

Asenne alkaa olla jo aika luovuttanut. Uni pätkät minulla parhaimmillaan 4 tuntia.

 

Silloin kun en saa lasta millään unille, teen meille mukavan pesän sohvalle. Tyynyt, peitot ja sitten lapsen mielestä joku tylsä piirretty (meillä kaunotar ja hirviö). Molemma makoillaan shvalla ja ei mene varttiakaan kun esikoinen nukahtaa.

Mutta joo. Sun pitäis viedä vauva jollekin muulle lääkärille. Ei vauvat huvikseen itke!

 

[QUOTE="Jenis";23413709]Oisko sulla lähipiirissä ketään - tuttua, kaveria, naapuria - joka voisi viedä tai hakea esikoisen tuolta päikystä? Tai vaikka jotain naapurin teiniä, jolle voisit maksaa pikkukorvauksen hakuavusta? 6km on vielä suht järkevä vaunulenkin pituus...[/QUOTE]

Eipä ole. Enkä lastani tuntemattoman mukaan laita. Asutaan kaupungin laidalla uudella, harvaan asutulla alueella..ei täällä kukaan tuttu oikein sopivasti satu koskaan liikkumaan.

 

[QUOTE="torsti";23413766]Silloin kun en saa lasta millään unille, teen meille mukavan pesän sohvalle. Tyynyt, peitot ja sitten lapsen mielestä joku tylsä piirretty (meillä kaunotar ja hirviö). Molemma makoillaan shvalla ja ei mene varttiakaan kun esikoinen nukahtaa.

Mutta joo. Sun pitäis viedä vauva jollekin muulle lääkärille. Ei vauvat huvikseen itke![/QUOTE]

Koko ajan uutta aikaa lääkäriin ja sairaalaan millon millekin polille pukkaa. Vasta kun 4kk oli mennyt, otettiin vauvan itkun todesta...koliikkia siihen asti kuulema.

 

Eipä ole. Enkä lastani tuntemattoman mukaan laita. Asutaan kaupungin laidalla uudella, harvaan asutulla alueella..ei täällä kukaan tuttu oikein sopivasti satu koskaan liikkumaan.

Voisko niiltä tutuilta kuitenkin pyytää apua? Aika moni auttaa jos tietää että apua tarvitaan, vaikka muuten ei just siellä teillä päin liikkuisikaan.

 

No joo, mun mielestä 3 km ei ole matka eikä mikään. Meillä on pk:iin se matka, eikä sen kulkemiseen mene puolta tuntia kauempaa näillä loskakeleilläkään. Jos viet esikoisen ysiin, olet puoli kymmenen maissa takaisin niin sulle jää monta tuntia aikaa hoitaa vauvaa ja levätä itse. Lähdet taas kolmen maissa hakeen esikoisen niin hän ehtii siinä ulkoilla pk:ssa. Raitis ilma tekee sulle ja vauvallekin hyvää, saatte tekin vähän rytmiä päivään itellekin.

 

[QUOTE="Jenis";23413793]Voisko niiltä tutuilta kuitenkin pyytää apua? Aika moni auttaa jos tietää että apua tarvitaan, vaikka muuten ei just siellä teillä päin liikkuisikaan.[/QUOTE]

On niiltä autollisilta tutuilta apua pyydetty jo, ovat luvanneet auttaa, jos on vapaapäivä. Ei ainakaan vielä tämän parin päivän aikana ole kukaan pystynyt auttamaan.

 

Lapsen päiväunetko nyt siis on isoin ongelma? Miten se uniongelma alkoi? Etkö enää vauvan tultua ehtinyt nukuttamaan, vai mihin lapsi oli tottunut? Häiritseekö äänet tms? Mitä lapsi tekee kun se ei "suostu nukkumaan"? Mitä keinoja olet kokeillut?

 

No toivottavasti tästä ketjusta löytyy sulle jotain kokeilemisen arvoista Ilmeisesti vauva kuitenkin välillä myös nukkuu, olet kuitenkin nyt ehtinyt täällä vastailla. Menehän jo nukkumaan kohta sinäkin, että saat vähän nukuttua itsekin.

 

Koko ajan uutta aikaa lääkäriin ja sairaalaan millon millekin polille pukkaa. Vasta kun 4kk oli mennyt, otettiin vauvan itkun todesta...koliikkia siihen asti kuulema.

Missä päin asut? Voisin auttaa jos asut lähellä. Mulla on 2,5v ja 3kk ikäiset lapset. Auto on käytössä ja ihan vain juttuseuraakin tarjoan.