Täytyy sanoa, että raivostuin. Tuttu työntämässä seitsenkuisen hoitoon...(pitkä vuodatus)

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Liljana
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Olisi ehkä kannattanut lukea, pysyisit hiukan paremmin perillä siitä mistä keskustellaan. Onko sinulla tapana tulla elokuviinkin 20 minuuttia myöhässä ja kysellä vierustovereilta; "Mitä on tapahtunut?"

Olen kerran jos toisenkin maininnut, että opiskelu on aina hyvästä ja sitä kannatan, MUTTA jos se tapahtuu vauvan kustannuksella, en hyväksy sitä.

kylläpä edelleen veikkaan että pointti oli se, että äidin opiskelemaan lähteminen olisi ongelma. Joten koitappa muistaa myös se ettei sinun mielipide ole se ainoa ja oikea vaikka kuinka siitä kerrotkin. Sitä en kiellä etteikö se toimisi teillä. Mutta kaikilla ei elämä mene niinkuin sinulla. Tiukasti olet kantaasi perustellut. Hatun nosto siitä sinulle ja kunniotus sinun tavalle. Mutta koitahan sinäkin ymmärtää ettei sinun tapasi ole ainoa. Jokaisella on oma näkemyksensä. Ja harvoin voi sanoa että toisen on täysin väärä.
 
mä voin kyllä ihan rehellisesti sanoa että vaikka lasta halusin ja toivoin melko pitkään ennen kuin lapsen sain, niin se todellisuus kyllä yllätti. vaikka en mikään idiootti ole niin ei sitä lapsettomana osannut kuvitella millaista se vauva-arki olisi. tai kuvitelmat oli hieman ruusuisia verrattuna siihen mitä se todellisuudessa on.mieskin lähti lopulta kävelemään ja jäin kahdestaan yöt huutavan ja kipeän vauvan kanssa. mä laitoin lapsen 1v 2kk iässä hoitoon ja menin itse töihin. mä en vaan pitänyt siitä kotona olemisesta se tuntu ihan hirveän yksinäiseltä ja raskaalta henkisesti.
ja mä koen nykyään olevani huomattavasti parempi äiti lapselleni kun saan tehdä muutakin kuin olla kotona. lapsi on nyt 3-vuotias ja viihtyy hoidossa erinomaisesti. ja lapseni on ihana ja tietysti rakkainta maailmassa minulle vaikka onkin päiväkodissa
 
Olen siis huono äiti kun lähdin töihin lapseni ollessa 9 kuukauden vanha (sain vakipaikan). Kaiken lisäksi olin toivonut lasta monta vuotta ja hoidoilla saatu alulle. Kuule, aina ei voi valita miten elämä menee....
Ja vielä...kun et ap ole tämän naisen ystävä niin et voi todellakaan tietää miten asiat on oikeasti. Edes sinun ystäväsi eivät tiedä. Kaikkea ei vaan kerrota muille.
 
No voi hyvänen aika, että ap on katkera nyt jostain kovasti. En minäkän 7 kuista hoitoon vielä veisi, mutta ei se kuitenkaan mikään rangaistava teko ole. Eiköhän se henkiin jää silti.
 
Se on varmasti se, että en ymmärrä, eivätkö naiset käsitä vai eikö niitä kiinnosta miten ohikiitävän L Y H Y T ne muutamat vuodet lapsen elämässä ovat? Miksei niistä nautita? Miksi annetaan se lapsi vieraalle hoitoon päivisin? Noin pieni menee aikaisin nukkumaan, illasta jää joku hikinen muutama tunti yhteistä aikaa. Miksi ollaan valmiita myymään korvaamattomat hetket? Se ihmetyttää. Itse en menisi töihin kirveelläkään (kuopus on nyt 1v3kk ). Se 200 € kuussa on täysin naurettava summa, mutta minä tiedän, ettei minun tarvitse katua koskaan lapsen kanssa kotona viettämiäni hetkiä.
Opiskelu ja työelämä odottaa...Lapsi on vain kerran pieni :).

Ihan miten sen asian kukin ajattelee. Mä ajattelin niin, että rahaa on saatava ja lapsen ollessa 9 kk mulle tuli tarjous eräästä todella hyvästä työstä. Kituuttaminen ei ole kivaa ja itse kaipasin jo siinä vaiheessa todella paljon kodin ulkopuolista elämää ja omiaakin arkea, niin itsekkäältä kuin se ehkä sinulle kuulostaakin, mutta aika monella se menee myös näin.

Näissä keskusteluissa harmittaa aina tuo naisosapuolen syyllistäminen, miehiäkin voisi pikkuhiljaa a?kaa "ajaa" kotiin, jos sitä kerran naisiltakin vaadittan, jotta olisi kelvollinen ja normien mukainen äiti.

Ihmisillä on erilaisia persoonallisuuksia ja taipumuksia, jotka eivät ole sukupuolesta riippuvaisia, mihin liittyy kuten vaikka se, miten viihtyy kotona ja kuinka pitkiä aikoja, mitä halua elämältään, missä viihtyy jne. Ja ne eivät tee ihmisestä huonoa vanhempaa, vaikka niin haluaisitkin kuvitella.
 
Totta joka ainoa sana. 7 kuukauden ikäinen lapsi ei kuulu hoitoon todellakaan, ja niitä opiskeluja voisi varmaan muutaman vuoden lykätä jos yhtään ajattelisi oman lapsensa parasta.
 
Totta joka ainoa sana. 7 kuukauden ikäinen lapsi ei kuulu hoitoon todellakaan, ja niitä opiskeluja voisi varmaan muutaman vuoden lykätä jos yhtään ajattelisi oman lapsensa parasta.

mikään ei ole niin tyhmää kuin kapeakatseisuus. Sä ja ap, se teidän malli ei ehkä ole se ainoa oikea. mä olen itse hoitanut lapseni 3 v asti kotona, mutta mikä mä olisin arvostelemaan niitä jotka eivät ole samoin toimineet.. Ajatelkaa ihan itse oman lastenne parasta sillä, että avaatte silmänne siinä suppeassa näkökentässä jossa toisia vaan panetellaan ja toisen valintoja ruoditaan.

Naurettavaa ja säälittävää tilitystä ap:lta. JOtenkin tuntuu että on kateellinen naiselle josta puhuu, sehän ei olisi saanut saada lapsia, kun ei osaa lasta hoitaakaan sillä tavalla miten ap käskee :DDDD
 
Totta joka ainoa sana. 7 kuukauden ikäinen lapsi ei kuulu hoitoon todellakaan, ja niitä opiskeluja voisi varmaan muutaman vuoden lykätä jos yhtään ajattelisi oman lapsensa parasta.

Onkohan porukka unohtanut että ap:n nainen on jo 35? Todennäköisesti lähempänä 36 jos 35 vuotiaana sai lapsen ja lapsi on nyt jo 7kk. Opiskelu kestää 4-5 vuotta eli hän on 40-41v kun valmistuu. Jos hän valmistuu siis tavoiteajassa mikä on melko haastavaa pienen lapsen kanssa. Ymmärrättekö kuinka korkea kynnys se on mennä sinne opiskelemaan 20-vuotiaiden kanssa? Ja valmistumisen jälkeen kilpailla niiden samojen 15 vuotta nuorempien kanssa samoista työpaikoista? 3-4 vuoden lykkäys tuon ikäisenä ON JO MERKITTÄVÄ asia. Miettikää työnantajankin kannalta.

Toisekseen, mistä ap voi tietää että kyse on nimenomaan vain ja ainoastaan siitä että vauva-arki ei nappaakaan? Ehkä kyseinen nainen tosiaan nyt vasta, yhden suuren elämää mullistavan asian takia, havahtui siihen että muitakin muutoksia uskaltaa ja pitää tehdä? Ei ole ennenkuulumatonta että niin käy. Jospa kyseinen nainen salaa kärsi joka jumalan aamu kun meni sinne samaan paskaduuniin mutta ei osannut/uskaltanut/tiennyt mitä muutakaan voisi tehdä? Ei jokainen meistä tiedä heti jo 5-vuotiaana et mikä musta tulee isona ja osaa tehdä kaikki päätökset sen mukaan. Ehkä ap:n nainen ei tiennyt vielä sillon sinkkuna että mitä haluaa opiskella, mutta nyt löysi alan johon haluaa kouluttautua?

Mua niin ärsyttää ap:n kaltaiset naiset jotka ovat täysin ehdottomia siinä omassa mielipiteessä, ei ymmärretä, ei jousteta, saarnataan vaan sitä omaa "oikeaa" totuuttaa. Se kertoo vain ja ainoastaan siitä että omassa elämässä on jotain pahasti pielessä kun pitää omaa itsetuntoaan kohottaa lyttäämällä ja arvostelemalla muita. Taidan itseasiassa tehdä siitä aiheesta ihan oman aloituksen.
 
Luin vain otsikon. Raivostuhan sinä rauhassa. Miniänikin lähti töihin lapsen ollessa 8 kk ja minä hoidan vauvaa kotonaan tuossa ihan vieressä.

Kaikki on sujunut hyvin.
 
Ainut mitä mulla tulee mieleen tästä on se että minkälainen liksa sillä oli ennen äitiyslomaa? Jos oli huono, niin valkenikohan sille elämän realiteetit, eli se että lapsi maksaa rahaa? -> Haluaa opiskella paremman ammatin että pystyy elättämään lapsen itse ilman että veronmaksajien tarvitsee sitä tehdä.

Peesi ja jotkut eivät saa lasta juuri silloin kun haluaa.

Ei sekään ole hyvä että alle 30v. ollaan vaan töissä, ei ole mahdollisuutta saada lasta ja ei ole sosiaalista elämää. Sitten myöhemmin kolmekymppisenä iskee hirveä hinku käydä baareissa ja muuta sellaista mitä nuorempana ei kokenut.
 
Sä olet ap kuullut kaikenlaista, mutta oletko sä kertaakaan kysynyt näitä asioita tältä naiselta?
Kysy, voit yllättyä mitä hän vastaa.
Ethän sä voi tietää tän naisen haaveita, toiveita tai pelkoja.
Te vaan juttelette sen selätakana ja rakennatte tän ihmisen ikään kuin uudestaan omien asenteidenne pohjalta.
 
siitä rikki mene vaikka menee aikaisin hoitoon..sulla on tietenkin oikeus mielipiteeseesi, mutta muualla maailmassa lapsen hoitoon laittaminen aikaisin on ihan arkipäivää ja oli ennen suomessakin. Ei ne lapset siitä kärsi jos vaan on hyvä hoitopaikka.
 
Minusta on vähän hassua raivostus siitä että joku, käytännössä ventovieras ihminen (hän kun ei siis ole ystävä eikä kaveri missään mielessä, vain tuttu jonka elämästä ap juoruilevien kavereidensa ansiosta tietää "kaiken") lähtee opiskelemaan lapsen ollessa noin pieni.

Tässä on varmaan esitelty jo useammankinlaisia versioita mitä tuossa voisi olla takana.

Kun ap kerta uskoo lapsen saaneen alkunsakin naisen huijauksesta eikä mies missään tapauksessa halunnut lisää lapsia, niin voiko ap olla varma siitä että tuo mies on halukas elättämään kotona lapsen kanssa olevaa vaimoaan ja miten ne raha-asiat perheessä sitten jaetaankaan. Toki hyvin moni pystyy jäämään kht:lle jos perheellä on yhteinen talous ja työssäkäyvä siis osallistuu myös lastahoitavan puolison menoihin. Mutta jos on todella tiukasti jaettu nuo omat tulot ja menot niin kotihoidontuella ollessa on aikas vaikea maksaa puolia asumismenoista, mahdollisista lainoista, laskuista, ruuasta sekä kaikkia omia menoja ja vielä puolia lapsen kuluista.

Mitä opiskeluun muuten tulee niin siinä on positiiviset puolet lasten kannalta. Sisko on nuorempien lastensa kohdalla lähtenyt opiskelemaan kun nämä ovat täyttäneet 1v. Nyt kun valmistuminen alkaa häämöttää niin hän tykkää että tuntuu jo pelottavaltakin olla niin kiinni työssä joka ei jousta lasten mukaan. Tähän mennessä kuitenkin lyhyet hoitopäivät ja vapaapäiviä on löytynyt, sekä pidempiä lomia ihan sen opiskelun ansiosta. Jos hän olisi mennyt heti töihin niin lapsensa olisivat joutuneet olemaan hoidossa paljon ennemmän mitä nyt opiskelujen aikana.
 
Me laitoimme lapsemme hoitoon 10kk iässä, kun lähdin tekemään gradua. Osa-aikaiseen hoitoon, mutta enivei. Eikä haittaa kyllä yhtään, minä HALUAN tehdä muutakin kuin olla kotona lapsen kanssa, haluan ehdottomasti myös pitää yllä tulevaisuudessakin sellaista elintasoa, että voimme tarjota MEILLE sekä LAPSELLEMME sellaisen elämän kuin mitä me vanhempina pidämme hyvänä. Siihen kuuluu paljon rakkautta ja läheisyyttä, aikaa yhdessä perheenä sekä myös elämyksiä, harrastuksia, matkustelua jne. NIIN ja olen myös 3vitonen.

Itseäni ei muiden mielipiteet haittaa pätkän vertaa :) Enkä kyllä koskaan ole edes kuullut että kukaan meitä kritioisi, meillä on hyvä elämä <3 Jokainen meistä on erilainen. AP:lle sopii vuosikaudet kotihoidontuella eläminen kotona, minulle EI MITENKÄÄN :D Ainut mikä minua häiritsee on se, että taas kerran apkin puhuu vain äidistä ja äidin ratkaisuista... meillä asiat on hyvin toisin. Mutta siis, jokainen tyylillään ystäväiseni.
 
Monet täällä sanoo miten ovat vieneet hoitoon 9kk ikäisen tai yli vuoden ikäisen lapsen. Mitä väliä sillä on? Äitiyslomakin lopppuu lapsen ollessa 9kk, mitä ihmeellistä sen ikäisen hoitoon laittamisessa on? Tässä keskustelussa on kyse 7kk ikäisestä vauvasta, eikä vuoden ikäisestä taaperosta.

Toivottavasti lykkää opiskeluja vaikka puoli vuotta niin vauvakin ois pikkasen isompi.
 
[QUOTE="vieras";23335628]Minä olen niin sika, että ajattelin ihan tauotta jatkaa opiskelua, vaikka synnytän tässä ihan kohta :O[/QUOTE]
Et missään nimessä ole sika. Aiot vaan hankkia elantosi muualta kuin sossun luukulta, kuten toimivat suuri osa tämänkin palstan mammoista.
 
[QUOTE="vieras";23335932]Et missään nimessä ole sika. Aiot vaan hankkia elantosi muualta kuin sossun luukulta, kuten toimivat suuri osa tämänkin palstan mammoista.[/QUOTE]

Vaikka sinä et osaa ilman sossua niin on kotiäitejä jotka osaavat :hug:
 
[QUOTE="vieras";23336078]Vaikka sinä et osaa ilman sossua niin on kotiäitejä jotka osaavat :hug:[/QUOTE]

Osaavat? Eiköhän se mene niin, että on kotiäitejä, jotka voi loisia miehensä siivellä kotona niin pitkään kun haluavat ja kotiäitejä, joille tämä syystä tai toisesta ei ole mahdollista, vaan heidän on pakko vastata ITSE omasta ja lastensa elatuksesta (ellei sossu auta). Ei se mistään osaamisesta ole kiinni saada 200e kuussa riittämään, jos mies kuitenkin maksaa käytännössä kaiken.
 

Yhteistyössä