G: Anopin pahimmat tölväisyt / vihjailut

Poika haluaa painella kaikkia nappeja videoista ja telkkarissa ja leikkiä kaukosäätimen kanssa. Ja minä tietysti kielsin häntä. Tähän anoppi ja appi aina että kun se on poika niin niitä kiinnostaa tommoiset jutut. Ei kannata kieltää että se menee ohi ajan myötä. Pojat ovat kuulema hyvin teknisiä ja meidän naisten ei kannata siihen sekaantua. Ja tämän anoppi sanoi minulle. Minä olen siis sähköasentaja, elektroniikka ja datatekniikka tutkinnolla. Huoh!


tämä ylläoleva nauratti mua aivan kamalasti! ihanat anoppi ja appi sulla..

 

Me ku kerrottiin appiukolle kihlauksesta, ni hän tuumas, että "tuleekohan tuosta mitään". Minä tietysti siitä närkästyin ku en tuntenu appiukkoa niin hyvin, että oisin tienny ennen ku mies asiaa mulle selvensi, että ei se mitenkään negatiivinen kommentti ollu, päinvastoin.

 

Lapsien hyvät ominaisuudet ovat heidän suvustaan ja huonot...?

 

Meillä 1 tyttö ja 2 poikaa. Tyttö halas mua anoppilassa ja sanoi jotain "ihana äiti" tms. Anoppi sanoi et kunpa pojatkin rakastaisivat äitiänsä noin paljon... :O joo, ei varmasti sitä niin tarkoittanut, mut kyllä se pahalta kuullosti...

 

[QUOTE="Heh";23039310]Oikeesti moni noista on ihan normaaleja kommentteja kuten sananlaskuja tms. mitä miniät ei ole ymmärtäneet [/QUOTE]

Tyhmä pää kärsii koko ruumis.

 

Ihmeellistä vähättelyä täällä taas. Niin kuin noita "pienempiä" hauskoja juttuja ei saisi ollenkaan kertoa vaan tämä olisi joku kilpailu siitä kenellä on se kaikista vittumaisin ja sekopäisin anoppi. Eiköhän mukaan mahdu hassuja erehdyksiä, ajatusvirheitä, tahdittomuutta niinkuin suoraa ilkeyttäkin. Minusta on ainakin mukavaakin välillä lukea noita hassumpia tempauksia verrattuina noihin Grimmin satujen ilkeisiin äitipuoliin, joita tuntuu ihan liikaa olevan.

 

Mulla on muuten ihan mukava anoppi, mutta sillä on ihme tyyli kustantaa tyttärelleen ihan mitä vaan ja pojalleen ei sitten yleensä anna rahaa edes muuten vaan. Tytär on saanut huonekaluista lähtien ja tyttären lapsille ostaa kalliita lahjoja ja vaatteita, mutta pojalle ja pojan lapsille ei taas kun jotain halpaa.
Paras oli kun anoppi on aina sanonut maksavansa tyttärensä häät ja pojasta ei ole puhunutkaan muuta kun ettei se mene ikinä naimisiin. Mentiin sitten salaa maistraatissa naimisiin ja kerrottiin anopille vasta viikon päästä. Sitten anoppi keksi antaa rahaa "häälahjaksi", mutta pisti saman summan tytärelleen

 

mutta oma äitini on vähän sitä hirviöanoppi sakkia joskus.
Ei ole kauaa kun syytti meitä lapsen omimisesta kun imetän vielä 9kk vauvaa. Kuulemma turha rukoilla hoitoapua kun olllaan niin lapsellisia että ei viitsitä vieroittaa lasta. No ei vaan haluta vielä lopettaa imetystä eikä hoitoapua tarvita.
Samoin hokee isommille lapsille että muutatte mummun luo, mummu pitää huolta ja rakastaa kun on kiukkuinen minulle jostain. Koskaan ei meidän perheestä ole rakkautta puuttunut.

 

Tässäpä yksi:
Mieheni on kasvanut alkoholistiperheessä. Hänen kokemuksensa ja tarinansa lapsuudesta ovat hirveitä. MM. mieheni joutui lapsena todella ikäviin tilanteisiin ja kaiken lisäksi anoppi vastuutti pientä poikalasta isänsä juomisesta.

Kerroin yhden selvittelyn aikana anopille, että hänen poikansa elämään vaikuttaa vieläkin nämä lapsuuden kokemukset. "Eikö se ole käsitellyt niitä vanhoja asioita? Minä kai olen jo ne asiat käsitellyt", anoppi sanoi.

Anoppi on omalla tavallaan tungetellut meidän perhe-elämään vuosikausia. Olen vakavasti harkinnut anopin takia jopa eroa. Mies on hyvä, mutta hän ei ole asettunut minun puolelle.

 

Oma anoppi tulee pätemään jokaiseen asiaan ja ilmoittaa mielipiteensä kuin yleisen totuuden. Vittuilee ja on vissiin olevinaan kovasti fiksukin? Hänellä on pieni pakkomielle "nokittaa" minut kaikessa. Jos kerron ostaneeni jotain uutta tuotetta, anoppi on varma että kys. tuote on kusetusta ja aiheuttaa vähintäänkin syöpää. Onneksi HÄN on niin fiksu että käyttää samaa tuotetta/keinoa kuin vuonna X eikä tarvitse törsäillä rahojaan...

Kuulostaa vanhan ihmisen kommentilta, eikös? No...anoppi on reilusti alle viisikymppinen .

 

up!
Anopeille kyytiä.

 

Kerrottiin, että ollaan nyt sijaisvanhemmiksi alettu, lasta odotellen. Tuli kauheaa tupinaa, että "Minä en ymmärrä miksi pitää toisten lapsia ottaa kun voi omiakin tehdä"... jne tupinaa jatkui tovin. Eipä olla sen jälkeen hänelle asiasta puhuttu. Sittenhän huomaa kun lapsi/lapset tulee meille.
Ei uskoisi että on lapsirakkaasta mummosta kyse :/

 

Meillä 1 tyttö ja 2 poikaa. Tyttö halas mua anoppilassa ja sanoi jotain "ihana äiti" tms. Anoppi sanoi et kunpa pojatkin rakastaisivat äitiänsä noin paljon... :O joo, ei varmasti sitä niin tarkoittanut, mut kyllä se pahalta kuullosti...

Jotenkin vois aatella, että anoppia surettaa ettei oma poika/pojat oo samalla tavalla hälle sanoneet.

 

Kolme eri raskausuutista, kolme eri reagointitapaa ihanalta anopilta:
- Aha, no mä kyllä jo arvasin.
- Jaa.
- Turha siitä on iloita, menee kesken kumminkin.

 

Pari ex-anopin juttua voisin heittää vielä tähän.
"Et sinä voi vauvan vieressä nukkua, kierähdät sen päälle ja tapat sen", kuului kun hän tuli sairaalaan vauvaa katsomaan. Eikä kovin nätillä äänensävyllä. Tuli sitten siinä vastasynnyttäneen hormoniryöpyssä kehotettua rouvaa poistumaan...

"Etkö sinä XX yhtään osaa olla varovainen, lapsi voi kaatua tuon päälle ja puhkaista silmänsä". Lapsi oli noin yksivuotias pikku tepastelija ja oli jättänyt taikamukin lattian keskelle.

"Kyllä minä olen sitä mieltä että lapsella olisi paljon parempi olla perhepäivähoitajalla kuin sinun kanssa kotona". Lapsi oli reilun vuoden ikäinen, ex-anoppi ammatiltaan yllättäen perhepäivähoitaja.

T: sen aikaisemman bingotarinan kertonut

 

Juu, niistä sais kirjan.
Tässä uusin. Tosi pieni, mut on taas niin symbolinen.
Anoppi antoi valokuvat vauvamme ristiäisistä.
Oli pannut ne omasta mielestään ihkuun albumiin, kirjoittanut omasta mielestään sinne ihkun runon ja maalannut sinne omasta mielestään ihkun kuvan!!!! Ja siis maku on absoluuttisen huono, joka suhteessa....

Ex-anoppini ois kysyny multa, että millaisen albumin haluat ja voiko hän laittaa sinne kuvat.
Ei tää nykyinen.

 

Lisää kiitos! Tästä on saanut jo monet naurut ja toisaalta päässyt toteamaan että onpas mulla mukava anoppi...

 

tahtoo lisää.............

 

OT: miksei tämä ketju näy ollenakaan mun sivuhistoriassa? onkohan mulla jokin hirviöanoppisuodatin päällä?

Ja jatkoa seuraa, tuli mieleen yksi vanha juttu. Oman äitini ex-anoppi mutkutti siitä, että äitini ei ymmärrä talousasioiden päälle eikä tiedä säästämisestä hölkäsen pöläystäkään. Äitini nimittäin käytti mausteippuria jauheena myös keitoissa ja kastikkeissa, anoppinsa mielestä olisi pitänyt käyttää kokonaisia pippureita, sillä ne saattoi ottaa talteen ja käyttää uudelleen.

Hyvää hän ilmeisesti tarkoitti, vaikka vähän hupaisalle nykymaailmassa kuulostaakin. Ja töykeää arvostella koko taloudenpitoa muutaman pippurin perusteella.

 

Anoppi halus ilmottaa meillä ollessaan, että meneekä hän vessaan p:lle vai k:lle.
K-reissuilla jätti aikasemin ovensaki auki. Mä ärähin siitä miehelle, joka pisti sit viestiä siitä anopille.

 

Miehen vanhemmat olivat motkottaneet miehelle, että pakkoko sitä vauvaa on imettää, kun eihän sitä voi sitten antaa hoitoonkaan kenellekään. Ja samaan hengenvetoon olivat todenneet, että he eivät ainakaan sitä ota yökylään ennenkuin osaa itse käydä vessassa...

 

olin jo melko tukevasti raskaana ja ajattelin käydä hiihtämässä jäällä. Anoppi: "kestääköhän se jää? ". Asutaan siis todella pohjoisessa ja oli maaliskuu. Appiukko kävi verkoilla mönkijällä ja siellä ajavat myös autot. Todella kauniisti ilmaistu

huutonaurua :d xd hahahha

 

Oman äitini ex-anoppi oli ns. passiivisen agressiivinen. Mielestäni jo melkeinpä ihailtavan ovela Hänellä oli 4 miniää ja joulunvietossa kätevästi antoi suosikkiminiöilleen esim. pellavaa, nyplättyjä suuria pitsiliinoja (siis arvokasta suomalaista käsityötä) kun äitini sai samaan aikaan omasta paketistaan esim. lasisen säilykepurkin (sellaisen jossa on oranssi tiiviste ). Ilmeisesti myös minä menin kylpyveden mukana, koska muilta lapsenlapsilta kysyttiin lahjatoiveita, minä kerroin omani siitä sivussa kyllä oma-aloitteisesti, mutta sain sitten jotain ihan muuta. Esim. toiset saivat keräämäänsä astiastoa, minä sain kierrätyslasia - ei kuulemma ollut sitä minun keräämää 24h -astiastoa missään...

 

Minun anoppini kyllä lukeutuu niihin "miniän painajaisiin". Milloin mitäkin kuulee kun hän ihmisille minua haukkuu. Avomieheni exällekkin mennyt haukkumaan minut, ja kehunu kuinka paljon parempi hän olisi miniänä ollut. Aika jännä, hänet anoppini on minulle maan rakoon haukkunut.
-Kaveriltani kuulin kun mm hänelle oli selitetty siitä että kuinka minä hakkaan hänen poikaansa.
-Meillä kuulema ei koskaan siivota, aina on paskasta, tiskiä löytyy joka paikasta jne. (Hän oli silloin tainnut päässään sekoittaa meidän asunnon omaansa.)
En edes halua kuulla mitä kaikkea hän on minusta pitkin kyliä sanonut.

 

Ei minun anoppini ole tölväissyt tai tehnyt mitään hirviöimäistä. Välimme ovat viileän kohteliaat. Minua loukkaa se, ettei anoppi halua minuun tutustua. Todennut vain, että ollaan niin erilaisista lähtökohdista (hän lestadiolaissuvusta, minä alkoholistiperheen tytär). Samaa kohtelua se on ollut alusta asti ja jatkuu vain.

Sekin ettei anopista osaa sanoa tai kertoa mitään, ei sekään kovin positiivista ole.