Avioero SEKSIN takia. Miten seksi voi olla NIIN tärkeää?

Mäkin haluaisin tietää miten ap muutoin huomioit miestäsi kuin vaan antamalla kolmasti viikossa? Miehetkin kun tarvitsee muutakin kuin seksiä, mutta jos muuta ei enää saa vahvistuu seksin asema. Kuten täällä joku jo aiemmin kirjoitti, miehelle seksi on yksi rakkauden osoitusmuoto. Jos mitään muuta muotoa ei enää ole, siitä viimeisestä pidetään kiinni kynsin hampain.

Sen mitä ehdin. Valmistan vaikka jotain hyvää iltapalaa kun lapsi nukkumassa tai hieron selkää.
Miksi sen kummemin huomioisin kun hänkään ei huomioi. Hyväksyn sen mutta mukavalta se tuntuisi jos saisi välillä vaikka olla vain ja mies teksi osan töistä. Se olisi mukava huomionsositus. Olemme olleet todella pitkään yhdessä joten kummaltakaan ei luonnistu enää esim. olet kaunis/komee etc. Eli se on molemmin puolista ettei kehuta esimerkiksi jos minulla uusi kampaus vaikka.

 

[QUOTE="justiina";22868200]

Kun haluan että minäkin saisin oloni rauhoitettua. No jos olisi kunnon mies niin auttaisi minua kodinhoidossa eikä netissä pyörisi tai televisiota tuijottaisi. Jos nyt laittaisin tänne mitä mies on puhunut minusta niin siitä tulisi haloo. Ihmisen vähätteleminen ei edistä ainakaan minun suhtautumista toiseen.

Seksi on nyt vaan kärpäsen kakka teidän ihmisuhdekriisissä.

 

Aa, huomasin juuri sun kirjoittaneen, että olette elelleet toistakymmentä vuotta yhdessä ennen lasta. Ehkä miehen on vaikea luopua "saavutetuista eduista" (joista saanut nauttia jo useita vuosia), jos aiemmin seksielämänne on ollut lähes tuplaten vilkkaampaa. Todennäköisesti miehen mielestä lapsi (vaikka kovin toivottu onkin) on muuttanut elämäänne enemmän kuin sinun mielestäsi. Sen ajan, jonka ennen jaoit miehesi kanssa, olet nykyisin lähes kokonaan kiinni vauvassanne (mikä siis ihan luonnollista). Ehkä tilanne miehesi osalta juuri siksi kulminoituu tuohon seksiin, hän yrittää pitää kiinni edes siitä. Tietysti voi olla niinkin, että miehelläsi tosiaan on vaan paljon kovemmat halut kuin sinulla, tai että hänellä on jopa jonkun sortin ongelma.

Lopputulema kuitenkin edelleenkin on se, että jollakin konstilla, teidän pitäisi saada asiat puhumalla selviksi, joko keskenänne tai jonkun ammattiauttajan avulla. Jos asioiden selvittämiseen ei löydy haluja (eli jatkatte samaan tyyliin kuin nykyään), olen varma, että päädytte jossain vaiheessa eroon.

Huah, kyllä puhut nyt asiaa.

 

Sen mitä ehdin. Valmistan vaikka jotain hyvää iltapalaa kun lapsi nukkumassa tai hieron selkää.
Miksi sen kummemin huomioisin kun hänkään ei huomioi. Hyväksyn sen mutta mukavalta se tuntuisi jos saisi välillä vaikka olla vain ja mies teksi osan töistä. Se olisi mukava huomionsositus. Olemme olleet todella pitkään yhdessä joten kummaltakaan ei luonnistu enää esim. olet kaunis/komee etc. Eli se on molemmin puolista ettei kehuta esimerkiksi jos minulla uusi kampaus vaikka.

Kyllä kuulostaa pahalta, katkeroituneelta ja tuhoisalta tuo teidän suhde. Molemminpuolin. Ootte jotenkin umpikujassa, lukossa. Kuinka paljon puhutte? Onko tilanne siis tullut tuohon vasta lapsen synnyttyä? Sitä ennen puhuitte paljonkin?

Me ollaan oltu reilu 15 v yhdessä ja edelleen jaksetaan kehua ja huomioida toisiamme, en usko että se ihan heti laimenee. Keskustellaan jatkuvasti ja huolletaan suhdetta ja seksiäkin on tasaisesti molempien halusta.

 

Ehkä se on sitten niin, että mies kuvittelee, että teillä on jonkinmoinen suhde kun edes panette joskus. Jos ei olisi seksiä niin ei olisi mitään. Entistä suuremmalla syyllä olis kyllä syytä olla antamatta, että se mies näkisi, että on teillä paljon hyvääkin.

 

Seksi on nyt vaan kärpäsen kakka teidän ihmisuhdekriisissä.

Seksi on vaan siitä hankala kärpäsenkakka, että se tahtoo paisua lehmänläjäksi tai suorastaan norsun paskaksi ja peittää alleen kaiken muun!

 

Mulle ainakin seksi on just se asia mikä erottaa rakkaussuhteen kaverisuhteesta. Se on meille tapa osoittaa hellyyttä,kiintymystä ja halua. Ei se mulle ole ihan sama jaanko elämäni miehen kanssa vai parhaan naispuolisen ystäväni kanssa. Jos seksi jäis pois,niin sithän se ois ihan sama. Mies on mulle kuitenkin muutakin kuin "vain" lasteni isä.

 

Miehen puolustus johtunee siitä, että sinä et selittänyt tilannetta alkujaankaan kovin hyvin, ja tekstistäsi paistaa viha ja katkeruus.
Te tarvitsette apua, miehesi selvästi yrittää seksillä kompensoida jotain, jos ei ymmärrä että sinua ei joka sekunti kiinnosta. Miten teillä muuten menee? Puhutteko paljon, kuinka muuten yhteiselonne sujuu, vai onko se pelkkää seksin vonkausta joka hetki?

Meillä yhteinen harrastus ja samoja ajatuksia. Seksi sekoittaa nyt kaiken. ja mä alan olee jo niin väsynyt. Ja asiaa ei auta että hän laittaa niin paljon rajoja minulle.

 

Entistä suuremmalla syyllä olis kyllä syytä olla antamatta, että se mies näkisi, että on teillä paljon hyvääkin.

Niin, mutta onko? Ei vaikuta siltä.

 

[QUOTE="jaa";22868384]Niin, mutta onko? Ei vaikuta siltä.[/QUOTE]

Mikä tahansa on parempaa kuin puoliväkisin makaaminen.

 

[QUOTE="huh";22868359]Kyllä kuulostaa pahalta, katkeroituneelta ja tuhoisalta tuo teidän suhde. Molemminpuolin. Ootte jotenkin umpikujassa, lukossa. Kuinka paljon puhutte? Onko tilanne siis tullut tuohon vasta lapsen synnyttyä? Sitä ennen puhuitte paljonkin?

Me ollaan oltu reilu 15 v yhdessä ja edelleen jaksetaan kehua ja huomioida toisiamme, en usko että se ihan heti laimenee. Keskustellaan jatkuvasti ja huolletaan suhdetta ja seksiäkin on tasaisesti molempien halusta.[/QUOTE]

Kyllä siis lapsen synnyttyä. Tiedän osin että mies on kateellinen jotenkin lapselle. No niin vasrmati kun olen niin paljon hänen kanssaan. Mutta SEN pitäsi ymmärtää tämä että en laita lasta syrjään noin vain.
Olemme olleet kauemmin kuin te yhdessä ja se kommunikointi kyllä on erillaista kuin aikaisemmin

 

Sen mitä ehdin. Valmistan vaikka jotain hyvää iltapalaa kun lapsi nukkumassa tai hieron selkää.
Miksi sen kummemin huomioisin kun hänkään ei huomioi. Hyväksyn sen mutta mukavalta se tuntuisi jos saisi välillä vaikka olla vain ja mies teksi osan töistä. Se olisi mukava huomionsositus. Olemme olleet todella pitkään yhdessä joten kummaltakaan ei luonnistu enää esim. olet kaunis/komee etc. Eli se on molemmin puolista ettei kehuta esimerkiksi jos minulla uusi kampaus vaikka.

parisuhde näyttää olevan yleisellä tasolla jo ihan jumissa niin eipä tuo ihme ole että seksikin mättää. terapiaa on helppo suositella teille. jos ei muuta niin hyvin pitkiä asiallisia keskusteluja molempien haluista parisuhteen osalla olisi syytä käydä.

 

Ja asiaa ei auta että hän laittaa niin paljon rajoja minulle.

Laittaa rajoja sinulle? millä tavoin? Ei aikuiselle ihmiselle kukaan muu voi asettaa rajoja kun hän itse. Voi esittää toivomuksia ja asettaa omat rajansa, joita minun on kunnioitettava, tai toinen ääri tilanteessa jättää minut, jos en kunnioita hänen rajojaan, mutta minun rajojani ei voi muut asettaa.
Seksiongelmat tosiaan on yleensä seuraus, ei syy ja pitäs löytää se syy ja hoitaa sitä.

 

Ehkä se on sitten niin, että mies kuvittelee, että teillä on jonkinmoinen suhde kun edes panette joskus. Jos ei olisi seksiä niin ei olisi mitään. Entistä suuremmalla syyllä olis kyllä syytä olla antamatta, että se mies näkisi, että on teillä paljon hyvääkin.

Täh...tässä puhuu nyt taas joku suurempi nasenlogiikka?

 

Laittaa rajoja sinulle? millä tavoin? Ei aikuiselle ihmiselle kukaan muu voi asettaa rajoja kun hän itse. Voi esittää toivomuksia ja asettaa omat rajansa, joita minun on kunnioitettava, tai toinen ääri tilanteessa jättää minut, jos en kunnioita hänen rajojaan, mutta minun rajojani ei voi muut asettaa.
Seksiongelmat tosiaan on yleensä seuraus, ei syy ja pitäs löytää se syy ja hoitaa sitä.

Kirjotin noista tuolla aikaisemmin ketjussa. Tulee nyt aika paljon samanlaisia kysymyksiä ja toivon että joku lukisi ketjun kun en jaksa monesti kirjoitella samaa.
Rajoja esimerkiksi ystävien tapaamiset.

 

Hyvä ja toimiva seksi on vain 10% parisuhteesta,mutta huono/olematon seksi on 90%. Se heijastuu yllättävän paljon muihin asioihin,jos pariskunnan seksuaaliset tarpeet ovat erilaisia.

 

parisuhde näyttää olevan yleisellä tasolla jo ihan jumissa niin eipä tuo ihme ole että seksikin mättää. terapiaa on helppo suositella teille. jos ei muuta niin hyvin pitkiä asiallisia keskusteluja molempien haluista parisuhteen osalla olisi syytä käydä.

Ja terapiaan mies ei lähtisi vaikka aseella uhattaisiin. Tunnen niin hyvin hänet. Itse asiassa yritän keskustella tänään miehen kanssa illalla. Kuten kerroinkin että lähti olohuoneeseen nukkumaan ja ei halunnut jatkaa keskustelua. En jaksa puhua nyt asiasta , sanoi hän.

 

Täh...tässä puhuu nyt taas joku suurempi nasenlogiikka?

Niinpä! Jos tuossa tilanteessa pistää jalat kokonaan ristiin niin se on miehelle selvä merkki, että naista ei kiinnosta koko suhde enää pätkääkään ja/tai sillä on joku toinen.

Eipä tarvi ihmetellä kasvavaa erojen määrää...

 

Kirjotin noista tuolla aikaisemmin ketjussa. Tulee nyt aika paljon samanlaisia kysymyksiä ja toivon että joku lukisi ketjun kun en jaksa monesti kirjoitella samaa.
Rajoja esimerkiksi ystävien tapaamiset.

Olen pahoillani, että luin huolimattomasti ketjun (eli en juuri lukenu) mutta oikeasti! Siis eihän teidän ongelma ole alkuunkaan seksi, vaan seksi ongelmat on oire jostain muusta.
Mieti nyt ihan ensin sitä, että millä oikeudella mies asettaa sulle, aikuiselle ihmiselle, rajoja ja onko ne kohtuullisia ja haluatko noudattaa nitä ja jos haluat niin miksi haluat?
Mikä on pahinta, mitä voisi tapahtua, jos lakkaat elämästä tavalla, joka aiheuttaa sinulle pahaa oloa?

 

Ja terapiaan mies ei lähtisi vaikka aseella uhattaisiin. Tunnen niin hyvin hänet. Itse asiassa yritän keskustella tänään miehen kanssa illalla. Kuten kerroinkin että lähti olohuoneeseen nukkumaan ja ei halunnut jatkaa keskustelua. En jaksa puhua nyt asiasta , sanoi hän.

no ainoa tapa ratkaista ongelmat on puhuminen, aikuismaisesti. jos hän ei siihen halua ryhtyä niin hän joko tietää tapasi "puhua" tai on itse haluton siihen, niin tai näin selväksi olisi tehtävä että näin homma ei voi jatkua.

 

Tuli mieleen että olisiko se miehellekään nyt kivempaa vaikka saisi joka päivä jos en ole "hengessä" mukana? Tai mistä minä tiedän että onko se nyt niin meidän kohdalla että olen ns.panomatto vain.
Katsotaan mitä käy illan keskusteluissa.

 

Ja terapiaan mies ei lähtisi vaikka aseella uhattaisiin. Tunnen niin hyvin hänet.

Tuunet, vai luulet tuntevasi? Nimimerkillä kokemusta on, voin sanoa että mies on aika erilainen olento, joksi hänet olin kuvitellut, kun asioita alettiin selvittämään.
Pitää vaan osata aloittaa kertomala itsestään eikä kertomala hänestä. Siis homma toimii, kun minä kerron että mun on paha olla, mutta se ei toimi alkuunkaan, jos mä kerron mitä mies tekee väärin.

 

Tuli mieleen että olisiko se miehellekään nyt kivempaa vaikka saisi joka päivä jos en ole "hengessä" mukana? Tai mistä minä tiedän että onko se nyt niin meidän kohdalla että olen ns.panomatto vain.
Katsotaan mitä käy illan keskusteluissa.

ei se ole miehelle mukavempaa, voin sanoa ihan varmuudella, jos olisi niin silloin se mies ei kyllä ole enää millään tavalla parisuhteesta kiinnostunut, vain omista tarpeistaan.

 

Kyllä siis lapsen synnyttyä. Tiedän osin että mies on kateellinen jotenkin lapselle. No niin vasrmati kun olen niin paljon hänen kanssaan. Mutta SEN pitäsi ymmärtää tämä että en laita lasta syrjään noin vain.
Olemme olleet kauemmin kuin te yhdessä ja se kommunikointi kyllä on erillaista kuin aikaisemmin

Kuulostatte ihan mun vanhemmilta,ja se ei hyvää huokaa. No toki en heidän seksiongelmistaan tiedä... Mutta sen tiedän että minä olin aviokriisin laukaisija. Ja valitettavasti on sanottava äidilleni sellainen seikka että hän keskittyi aivan liikaa minuun. Synnyin jo pitkään jatkuneeseen liitoon ja mun annettiin kiilautua heidän väliin. Äitini ajatus oli jalo, että minä olen tärkein elämässä ja minä menen kaiken edelle.

MUTTA kun on kasvanut suhteessa jossa vanhemmat ovat täynä katkeruutta sanoisin että parasta mitä äiti olisi voinnut minulle antaa olisi ollut se että ottaa parisuhteen todella vakavasti ja tekee sen eteen kaikkensa. Se olisi ollut minullekin parasta, eikä se "hikinen ja ahdistunut" ilmapiiri jossa kasvoin. Molemmat he olivat minulle hyviä vanhempia, mutta he todellakin laiminlöivät suhteensa... Itse monasti mietin että se "lapsen paras" minkä moni äiti täälläkin palstalla kuvailee, ei välttämättä olekaan lapsen parasta jos se tarkoittaa sitä että perheessä joku toisarvoistetaan. Kasvaminen ahdistuneessa kodissa jossa riidellään paljon on jotain mitä en yhdellekään lapselle soisi. Se kertaantuu vielä aikuisenakin, monessa asiassa.

 

Et ole vastannut kysymykseen onko jokainen miehen kosketus seksin vonkuamista, mihen mielestä? Vai vainko vaan sinun mielestä?