Yllättävä intohimon tunne

[epätoivoinen........]

Hei!

Koin tänään varmaan 1. kertaa elämässäni hirveän sähköisen latauksen itseni sekä metrossa vastaan tulleen täysin tuntemattoman miehen välillä. Tunne oli niin vahva, että halusin melkein välittömästi poistua metrosta, sillä olen kuitenkin ihan onnellisesti naimisissa. Loppujen lopuksi vain yritin katsella muualle samalla kun koko vartalo meni ihan hervottomaksi toisen läheisyydestä ja itkua pidellen istuin metrossa sillä tilanne tuntui ihan kauhealta, koska en ole sinkku enkä mikään kokeilijakaan siinä mielessä. Lähtiessäni metrosta mies vielä jäi samalla pysäkille ja lähdinkin heti ihan eri suuntaan, etten vai mene samasta ovesta ulos kuin tuo mies. Mies seisoi noin 1m päässä minusta ja mitään fyysistä kontaktia ei välillämme ollut. Ihan ihmeellinen kokemus. Muistan joskus nuoruudessani kokeneeni jotain samankaltaista, mutta ei läheskään näin vahvaa tunnetta ihastuksiani kohti, mutta heidät sentään tunsin. Lisäksi mies ei ollut mikään ihmeellisen näköinen, tosin kyllä ihan minun tyyppiäni.

Nyt haluaisinkin kuulla, onko teille muille koskaan käynyt näin?
Naiset kommentoikaa eriyisesti voisiko syynä olla vaikka hormonit?
Pelottaa vain, että minusta on tulossa joku intohimonarkkari, joka vähän väliä saa tällaisia tunnekuohuja ihan vieraita ihmisiä kohtaan ja se ei kyllä kivalta kuulosta. Intohimo ok, mutta mielellään vain miestäni kohtaan kiitos.

Sitten vähän vielä pohjatietoja. Olen ihan oikeasti perusonnellisesti naimisissa. Seksistäkään ei ole puutetta ja se on ihan hyvää, välillä mieletöntä ja välillä ok, varmaan kuten kaikissa normaaleissa suhteissa. Itseasiassa viime aikoina voisi sanoa, että suhteessamme seksi on lisääntynyt viimeisen parin vuoden aikana merkittävästi sitten alkuaikojen jälkeen tuleen hiljaisemman kauden. Olen ennen naimisiin menoa viettänyt sopivan menevää elämää ja mieheni on parhaimmillaan ehdottomasti paras miehistä joiden kanssa olen ollut. Eli puutteessa ei pitäisi olla ja myös mieheni saa minut ihan hervottomaksi tekemättä mitään muuta, kuin olemalla hyvän näköinen.

 

[nainen minäkin]

Olen kokenut. Herkkänä ihmisenä voi tuntea monenlaisia asioita. Itse olen tullu siihen tulokseen että meille annetaan useita ihmisiä joita kohtaan on olemassa erityinen rakkaus ja yhteys. Sellaisen kun kohtaa niin tuntuu että vaikka ei tunne toista niin silti on tunne kuin olisi tullut kotiin.
Uskon että tuo kohtaamasi mies oli varmaan jonkinlainen sukulaissielusi.

 

[Tuttua minullekin]

On noin käynyt minullekin muutaman kerran. Kolmesti itseasiassa. Tuo tunne iskee heti kun toisen tapaa, eikä siitä pääse ajan kanssa eroon vaikka tutustuisikin paremmin. Ulkonäöllä ei kovin paljon tekemistä ole tämän tunteen kanssa, mutta jotain yhteistä näillä kaikilla on.

Itse uskon että nuo ovat "Niitä Oikeita", en usko että jokaiselle on olemassa vain yksi "Se Oikea". Muiden kanssa voi serustella, mutta vain tällaisten ihmisten kanssa voi kokea jotain vieläkin syvällisempää. En enää usko että pystyisin rakentamaan tulevaisuutta kenenkään muun kuin tällaisen ihmisen kanssa, josta voisi sanoa että häneen rakastui ensi silmäyksellä. Itse saan olla niin onnellisessa tilanteessa että mies, jota kohtaan tunnen näin on myös ihastunut ja rakastunut minuun. Tämä on aivan erilasta kuin kenenkään toisen kanssa, vaikka muitakin olen aikoinani rakastanut.

Jos yhtään lohduttaa, niin näitä tulee ja menee. Joka kerta kun tapaat tällaisen ihmisen tulet tuntemaan vetovoimaa häntä kohtaan, riippumatta siitä millainen tilanne suhteessasi on menossa. Tunteitaan ei voi hallita, mutta käyttäytymistään voi. Onneksi!

 

[Jussi2u]

mieheni saa minut ihan hervottomaksi tekemättä mitään muuta, kuin olemalla hyvän näköinen.

Uh, saan naisen pyörtymään mutta se kyllä vaatii vähän enemmän kuin vain sen että olen ja möllötän.

Noita kohtaamisia olen minäkin kokenut. Viimeksi puoivuotta sitten Sellon Subway:n jonossa oli edelläni (muutama muu välissämme) Nainen, määrätietoinen, itsevarma, kommunikoi myös intonaation ja eleiden kautta, ja oli maailmanluokan kaunotar. Ihastuin aivan päätäpahkaa. Kun olin maksanut ostokseni ajattelin että valitsen sellaisen paikan josta voin häntä etäältä tarkkailla ja ihailla. Mutta en löytänyt häntä, pöydät olivat aika täynnä. Sitten siinä pöytien keskellä seistessäni kuulin aivan vierestäni takavasemmalta että "istukaa vaan tähän tähän minun päytääni, olenkin tästä jo lähdössä". Käännyin katsomaan ...ja kyseessä oli Hän. Tarjotin oli pudota, vaikka kuinka puristin tarjotinta en tuntenut sitä käsissäni, kaikki häly hävisi korvistani, näkökenttäni keinahteli, lattia järähteli ja aika pysähtyi. Istuuduin ja sain soperretuksi "kiitos". Ei hän ollut lainkaan lähdössä ja minusta selvästi tuntui että hän toivoi minun sanovan jotain, ihan mitä tahansa. Mutta olin niin muissa maailmoissa etten sopivia sanoja löytänyt, yritin kyllä niitä löytää kuumeisesti. Kun hän sitten viimein lähti, erittäin rauhallisesti takkiaan ja huiviaan päälleen asetellen, hän lopuksi katsoi pitkään minua silmiini ja tulkitsin selvästi katseestaan "et siten saanut yhtään mitään sanotuksi" ja poistui sitten hyvin rauhallisesti kävellen aseman suuntaan. Seuraavan kuukauden ajan käytin kaiken vapaa-aikani Sellossa, toivoen kohtaavani hänet uudelleen, tietäen täsmälleen mitä sanoisin.

 

[Parisieluja ja kaksoisliekkejä]

Kysymyksessä on todennäköisesti sielunkumppani tai parisielu, jollainen meillä jokaisella on. Sielunkumppani on ollut oleamaassa aina ja todennäköisesti olette eläneet yhdessä jo menneissä elämissä.. Koska olette sielunsukulaisia, tunnette voimakasta vetovoimaa toisianne kohtaan. Tulette tapaamaan vielä, jos ei tässä elämässä, niin sitten joskus myöhemmin. On olemassa näkijöitä tai regressioterapeutteja, joilta voi mennä myös kysymään henkilöstä enemmän.

 

[niin no..]

Oletteko kuulleet limerenssi-ilmiöstä?

Se ehkä selittää..

 

[Aggressiiviturauttaja]

[viesti moderoitu]

 

[jillian]

Ne ovat ihan normaaleja juttuja, ei aina sukulaissielujakaan vaan herkkänä ihmisenä voi tuntea syvemmin. Kemia ja jokin sama sieluryhmä myös voi olla. Kun oppii ottamaan ne tunteet kuin lahjana, ne menevät ohi sen kummempia säröjä omaan elämään tekemättä.Tarkoittaa että voi jatkaa omaa elämäänsä ja olla onnellinen kokemastaan ; )
Niissä kohtaamisissa on hyvää energiaa. Parempaa kuin seksi..

 

[Sivupersoona]

Oletteko kuulleet limerenssi-ilmiöstä?

Se ehkä selittää..

Emme ole kertokaa lisää.

 

[möhköfanttiP]

Olen tuntenut ja se on yleensä johtunut siitä, että ulkoisesti näkee jonkun sellaisen niin miellyttävän näköisen ihmisen, että hän vaikuttaa heti paremmalta kuin muut tilassa olevat ja jonka kanssa voisi teoriassa kuvitella parisuhdetta ja/tai intohimoista rakkautta. En koe olevani pinnallinen, mutta sellaista sähköistä tunnetta ei ole tullut koskaan ns. rumana kokemani ihmisen kanssa ja se nimenomaan liittyy täysin selvin päin oloon.

 

[ap.......]

Kiitos, vastauksista, niitä olikin monenlaisia. Kiva tietää, että näin käy muillekkin eikä vain minulle. On tosiaan onni, että omaa käyttäytymistä voi kuitenkin säädellä.

Sellaisen lisäkysymyksen tässä heittäisin, että täytyykö tässä tehdä kahtiajako miesten ja naisten välille siinä, että naisilla näissä tilanteissa ei ole ulkonäöllä juuri väliä, mutta miehille juuri ulkonäkö on SE tekijä joka ratkaisee.

Toisaalta voihan olla molemmissa tapauksissa kyse vain jostain ihme kemiasta, joka joskus kohtaa. Makujahan on hyvän ulkonäön suhteenkin niin monia.

Täytyy vaan ottaa tosiaan tämä tapahtuma sellaisena mukavana kokemuksena ja tiedostaa tämä sitten jos tällaista vielä kokee joskus uudelleen, siis muunkin kun sen oman kanssa....

 

[niin no..]

Tuo mistä mainitsin on juuri sellainen "kohtaaminen" jonkun kanssa, ettei sillä ole mitään tekemistä ulkonäön kanssa (no ehkä nyt sentään jotain...)
Ja sen voi kokea yhtä hyvin molempien sukupuolten edustajat.
Melko pitkän elämäni aikana olen kokenut sen vain kerran.

 

[Jasså]

Miehet nauttivat katselemisesta ja arvostavat kauneutta eritavoin kuin naiset.
Upea nainen kääntää miesten päät ja jos tähän vielä yhdistyy määrätynlainen käytös, esim. tietynlainen itsevarmuus, fiksu puhetyyli, hymy jne. on mies 'myyty'.
Jokaisellahan on sitten oma makunsa ja kriteerinsä.
Naiselle tällainen 'sähköistyminen' on kaiketi harvinaisempi ilmiö, sillä siihen vaikuttavat miehen ulkonäön (jonka ei tarvitse olla superkomea) lisäksi liuta sellaisia 'henkimaailman juttuja', joille ei oikein löydy sanoja.

Itse olen tähän ikään mennessä (40 ja rapiat) kokenut ko. tunteen pari kertaa ja olen oikein todella yrittänyt analysoida sitä.
Molemmat miehet ovat olleet mielestäni komeita (mutta ei yleisten standardien mukaan), hyvällä tavalla itsevarmoja, erittäin hillittyjä ja fiksuja, huumorintajuisia ja hymyileviä.
Molemmat +/- 50 -vuotiaita.
Näistä miehistä huokuva seksuaalisuus on vienyt jalat alta sekunnissa
Ja mä olen kranttu!

 

[Pistäkääpä merkille, naiset]

mikä aika kuukaudesta on menossa, kun tämä sähköistyminen iskee? Todennäköisesti ovulaatio!! Luonnon puuhia nämä ovat, jäänteitä ajalta, jolloin emme olleet "sivistyneitä", vaan luonnonlapsia.

 

[sahakka]

Minakin haluan kokea sellaista! Olisin viela sinkku, niin ei haittaisi!

 

[sohvis]

Joskus intohimon tunne tulee.Sinkkuna ei voi tunnevyöryä purkaa naisihmiseen.On se vaan niin,joskus tulee tosi kiimainen olo.

 

[Sivupersoona.]

Onko tämä nyt se tunne joka joskus tuntuu tuolla kehon sisällä tuntuen sellaisena kutkuttavan hyhänä tunteena? Tuo ainakin ilmenee joidenkin ihmisten läheisyydessä etenkin jos voin tehdä jonkun hyvän palveluksen. Tuo tapahtuu myös ihan ensikertaa tapaamani henkilön seurassa. Seksin ja himojen kanssa siinä tilanteessa ei ole mitään tekemistä. Puheet ja tekemiset ovat ihan arkipäiväisiä asioita. Minulle tuo tapahtuu aika useinkin.
Vai johtuneeko nimimerkistä.

 

[massy]

"Itse uskon että nuo ovat "Niitä Oikeita", en usko että jokaiselle on olemassa vain yksi "Se Oikea"."

Näin minäkin uskon, kun olen muutaman elämässäni kohdannut. Yhden kanssa heistä olen parisuhteessa. Onnekseni ja epäonnekseni kaikki nämä kohtaamiset ovat olleet molemminpuolisia. Ja näistä viimeisin on tullut tämän parisuhteen aikana miltei rikkoen sen. Epäonnea asiassa on se, että vaikka elämä veisi mihin suuntaan tahansa, nämä tunteet eivät laannu. Vaan joka kerta kun tapaa tällaisen ihmisen, menevät miltei jalat alta ja pää sumenee. Toinen on kuin magneetti tai huumetta. Sekä henkistä että fyysistä.

Olen monesti ihmetellyt ja pohtinutkin sitä (jopa täällä elleissä), että miten voikin olla ihmisiä, keiden kanssa tuntuu jo ensi hetkestä kuin olisi tuntenut heidät aina. Kommunikaatio käydään ihan eri tasolla kuin muiden kanssa. Ja myös fyysisyys on ihan muuta kuin mitä kenenkään muun kanssa. Se on jotain niiiiiin paljon syvempää, että sitä on vaikea kuvailla tai selittää, ellei ole kokenut sitä itse. Ehkä se johtuu siitä henkisestä yhteydestä minkä molemmat kokevat voimakkaasti. Ja se on jännä, että tuttuus jonka on aistinut ensi hetkestä lähtien, on osoittautunut todeksi myöhemmin kun on oppinut tuntemaan toisen.

Hurjinta on, että myös itse olen onnellisessa hyvässä ja ihanassa parisuhteessa. Ja vaikka mieheni saa myös minussa aikaan nämä samat tunteet, niin joka kerta kun näen tai tapaan näitä muita vastaavan reaktion aiheuttaneita, joka kerta rinnassa kovertaa ja kaihertaa ja pää nousee pilviin. Ja sama reaktio tulee vastapuolella (sen näkee ja kuulee) ja se tekee asioista niin monin kerroin vaikeampaa...

Kai kyse on intohimosta, mutta se on sekä fyysistä että henkistä. Ja se jäytää ihan eri tasolla kuin esim. ihan perus seksuaalinen intohimo.

 

[pöölö]

koin ihmeellisen tapauksen. Erästä miestä hyvästellessä sanoin jotakin, ja samalla tunsin sekunnin murto-osan hänen halauksensa. Todellisuudessa hän kuitenkin jo tarttui käteeni ja puristi sitä lujasti. Tuntemus oli erittäin todellinen.Kyse ei ollut mistään ns.toiveajattelusta tämän miehen suhteen vaan oikea halaus tältä mieheltä ja juuri siinä tilanteessa olisi ollut enemmän kuin mahdotonta.
Eipä silti,virtuaalihalauksesta jäi hyvä olo. En tiedä,voinko koskaan kysyä,aikoiko hän oikeasti silloin halata...

 

[Taivaan lahja]

Ulkonäöllä ja sosiaalisella asemalla ei ole merkitystä sielunkumppanuudessa, emmekä voi tätä kumppania valita itse. Hän vain tulee elämäämme, kun sitä vähiten odotamme. Yht`äkkiä ja yllättäen.Minun sielunkumppanini oli kuin suoraan katuojasta noussut, pussit silmien alla, naama violetin värinen, tukka sekaisin. Kun tapasimme, näin hänen itkevän. Ei siis mikään unelmien poikamies. Mutta välillemme syntyi siinä samassa syvä, voimakas tunne ja minun silmissäni hän oli aina maailman kaunein mies. Nämä voimakkaat sielulumppanuudet ovat haasteellisia suhteita ja parhaimpia ja suurimpia opettajiamme. He ovat taivaan lähettiläitä, jotka auttavat meitä kasvamaan ja kehittymään.

 

[Sivupersoona.]

Tuostako tietää aina, että hän on se oikea puoliso?
Tuleeko tuo kaikkien eteen jossain vaiheessa elämää?
Pitäisikö häntä aina odottaa ennenkuin perustaa parisuhteen?

 

[ap........]

Hei!

Vaikka itse koinkin tällaisen yllättävän voimakkaan kokemuksen ja yhdyn osittain myös Massyn tuntemuksiin asiasta, tosin minun elämässäni on ollut vain ja ainoastaan 4 ihmistä, jotka ovat saaneet minut tuntemaan näin ja niistä 3 kanssa olen seurustellut ja tämän toiseksi viimeisimmän kanssa sitten menin naimisiin.

Tällä haluan sanoa Sivupersoonalle, ettei tämä sielunkumppanuus kuitenkaan sitten välttämättä ole se ainoa pohja hyvälle parisuhteelle, sillä esim. seksuaalista intohimoa, joka kyllä liittyy tähän sielunkumppanikokemukseen, mutta on vain pieni osa sitä valtavaa tunnelatausta, voi tuntea aika moneen ihmiseen ja sitten jos on arvot yhteneväiset elämän suhteen, voi suhteesta tulla erittäin hyvä ilman tiettyä sielunkumppanuutta.

Sitä paitsi luulen, että tähän liittyy myös jonkilaista kasvua ihmisenä, että näitä tunteita tulee, jotenkin on oltava kosketuksissa oman itsensä ja oman olemisensa sekä tunteidensa kanssa. Tähän ei välttämättä pääse, jos ei harjoittele muiden ihmisten kanssa olemista ja tällä tavalla myös muiden kautta opi jotain uutta itsestään.

Vaikka kokemus on järkyttävän huikea, niin sekään ei vielä sano sitä että suhde on pysyvää laatua, sillä kaikki nämä asiat kuitenkin liittyvät elämäntilanteeseen ja sopivatko kummankin elämäntilanteet parisuhteelle.

Nuo 2 muuta suhdetta jotka minulla olivat niin sanotusti nuoruudessa olivat mahtavia ja varsinkin nuorena aikuisena koettu suhde saa vieläkin sydämen kääntymään rullalle jos vain näenkin tämän miehen. Tiedän ja tiedän että hänkin tietää meidän välillä aina olevan tietyn yhteyden, mutta siihen se sitten jääkin. Näiden suhteiden aikana en ollut eikä kumpikaan miehistäkään ollut valmis asettumaan aloilleen, mutta mukavia kokemuksia ne olivat. Parisuhdehan kuitenkin kestää niin kauan kun siinä suhteessa olevat ihmiset haluavat sen kestävän, se on enemmän päätöskysymys kuin mitään muuta. Tietenkin jos ei mitään väärinkäytöksiä ilmene, kuten väkivaltaa jne.

Sivupersoonalle siis selvennykseksi: ei kannatta odottaa jos mukavia ihmisiä ilmenee, mutta muistuttaisin myös siitä, että jos kohtaa tällaisen ihmisen ja haluaa tutustua häneen paremmin on syytä hoitaa kaikki omat asiat kuntoon (esim. lopettaa entinen suhde jne.) ennen kuin edes lähtee kahville tämän ihmisen kanssa. Et halua pilata hyvän suhteen alkua, aloittamalla sitä ns. likaiselta pöydältä.

 

[Sopii sitä pohtia sielynelämiä]

mutta pohdi nyt kuitenkin vielä sitäkin, mikä aika kuukaudesta näissä "kohtauksissa" on. Naisen aistit herkistyvät noudattelemaan luonnon kutsua eli lisääntymisviettiä ovelaation aikoina. Nenä on siinä hyvin merkittävässä osassa. Emme tiedosta sitä, mutta oikean uroksen ominaishaju laukaisee sen himon tunteen. Ikävä tuottaa pettymys näiden henkisten inspiraatioittenne sekaan, mutta näin se kuitenkin oikeasti menee.

 

[Tutkittua]

mutta pohdi nyt kuitenkin vielä sitäkin, mikä aika kuukaudesta näissä "kohtauksissa" on. Naisen aistit herkistyvät noudattelemaan luonnon kutsua eli lisääntymisviettiä ovelaation aikoina. Nenä on siinä hyvin merkittävässä osassa. Emme tiedosta sitä, mutta oikean uroksen ominaishaju laukaisee sen himon tunteen. Ikävä tuottaa pettymys näiden henkisten inspiraatioittenne sekaan, mutta näin se kuitenkin oikeasti menee.

Toi on kyl faktaa.

 

[Sivupersoona.]

Siis hikinen mies vetää puoleensa. Uskaltaako naiset myöntää, että se on nimenomaan hienhaju joka miehessä vetää puoleensa.

Tuo sielunkumppanuus on sitten vaikeampi ymmärtää näin miehenä. Johtuneeko siitä, kun naiset ajattelevat tunteella, mutta miehille tunteella ajatteleminen on vaikeampaa.
Ainakin minulle tuo jää taka-alalle kun en täysin ymmärrä sitä. Ellei se sitten ilmesty ihan itsestään. Ei ole näkynyt eikä tuntunut.