Juupa, simsalabim vaan! Meitä on täällä(kin) varmaan monia jojoilijoita. Niin minäkin. Aloitin painonvartijaurani teini-ikäisenä, sairastuin anoreksiaan, myöhemmin ahmin ja nyttemmin syön muuten vain liikaa. Pudotettuja kiloja on yhteensä varmaan 70, aina ne ovat tulleet korkojen kanssa takaisin ennemmin tai myöhemmin.
Että mielipide: helppohan sinun on sanoa, kun olet juuri (?)onnistunut pudotuksessasi (onnea vaan sinulle), mutta täytyy todeta, että aika harva painoaan pudottanut pystyy oikeasti pitämään sen alhaalla. Masennus ei noin vaan vyöhyketerapialla parane (ei ainakaan minun masennukseni). Vapaata terapeuttia on ainakin täältä pk-seudulta lähes mahdotonta löytää (nimim. kokemusta on). Työstressi + työttömäksi jäämisen pelko + huoli sairaista sukulaisista yms vie minulta tällä haavaa mehut niin totaalisesti, että laihduttamiseen tarvittava tsemppi on täysin kateissa.
Kerropa, mistä sen tsempin löytäisin?
Että mielipide: helppohan sinun on sanoa, kun olet juuri (?)onnistunut pudotuksessasi (onnea vaan sinulle), mutta täytyy todeta, että aika harva painoaan pudottanut pystyy oikeasti pitämään sen alhaalla. Masennus ei noin vaan vyöhyketerapialla parane (ei ainakaan minun masennukseni). Vapaata terapeuttia on ainakin täältä pk-seudulta lähes mahdotonta löytää (nimim. kokemusta on). Työstressi + työttömäksi jäämisen pelko + huoli sairaista sukulaisista yms vie minulta tällä haavaa mehut niin totaalisesti, että laihduttamiseen tarvittava tsemppi on täysin kateissa.
Kerropa, mistä sen tsempin löytäisin?