Yli vuoden yrittäneet
- Viestiketjun aloittaja Lumi-Marja
- Ensimmäinen viesti
Heips, ja huomenta kaikille! Täällä piinailen kiertoni kanssa... kp38/28-(31)40! Ihan epätoivoista kuvitella, että tästä kierrosta jotain tulisi... :headwall: Tein eilen kp37 haalean plussan, joka siitä testistä sitten hävisi, joten puhdas nega! Ovistesti samasta aamupisusta näytti selkeää haamua ja pysyi tikussa. :headwall:
Harmittaa, kun kierto jälleen pitenee! Edellinen näin pitkä kierto oli kesällä ja sen jälkeen hanat vuosi tulvan lailla!
No yritän keskittyä johonkin muuhun seuraavassa kierrossa, jospa helpottaisi tärppiä. Niin ja aloitan pian työni, joten eiköhän muuta ajateltavaa löydy! =)
Lumi-Marja :hug: :heart: Olet ollut paljon ajatuksissani ja kovasti toivon sinulle aurinkoisia päiviä!!! Kohti seuraavaa yritystä ja siitähän sitten plussa pärähtää!!! Tsemppiä sinulle! :flower: :wave:
Harmittaa, kun kierto jälleen pitenee! Edellinen näin pitkä kierto oli kesällä ja sen jälkeen hanat vuosi tulvan lailla!
No yritän keskittyä johonkin muuhun seuraavassa kierrossa, jospa helpottaisi tärppiä. Niin ja aloitan pian työni, joten eiköhän muuta ajateltavaa löydy! =)
Lumi-Marja :hug: :heart: Olet ollut paljon ajatuksissani ja kovasti toivon sinulle aurinkoisia päiviä!!! Kohti seuraavaa yritystä ja siitähän sitten plussa pärähtää!!! Tsemppiä sinulle! :flower: :wave:
mantana :hug: Toivottavasti sinä saat sen plussan, eikä kierto suotta veny noin.
:heart:
:heart:
Nostellaas vähän, ettei aivan kadota. Pahin vuoto on ohi, mutta ei vielä loppua silti näy. Oma olo hieman parempi, mutta en silti osaa olla ajattelematta jos kaikki olisikin toisin ja pikkuinen olisi saanut tulla :'(
Mut elämä jatkuu ja yritys siinä samalla. Mieli maassa arki jatkuu ja ovistikut odottaa kaapissa. Neiti täyttää ens viikolla kaksi, joten siinä ainakin tulee heiman muutakin ajateltavaa, kun käy vieraita ja tulee juteltua kaikesta muusta, kuin kuumeilusta. Kukaan lähipiirissä ei tiedä asiasta. Kaikki kai luulee, että meidän lapsiluku on tässä. Eipä ainakaan kukaan tule ääneen pahoittelemaan tai kyselemään, että jokos on tärppi käyny jne.
Hedelmällisiä aikoja ja plussakuuta kaikille toivottelen
:flower: :flower: :flower: :flower: :flower:
Mut elämä jatkuu ja yritys siinä samalla. Mieli maassa arki jatkuu ja ovistikut odottaa kaapissa. Neiti täyttää ens viikolla kaksi, joten siinä ainakin tulee heiman muutakin ajateltavaa, kun käy vieraita ja tulee juteltua kaikesta muusta, kuin kuumeilusta. Kukaan lähipiirissä ei tiedä asiasta. Kaikki kai luulee, että meidän lapsiluku on tässä. Eipä ainakaan kukaan tule ääneen pahoittelemaan tai kyselemään, että jokos on tärppi käyny jne.
Hedelmällisiä aikoja ja plussakuuta kaikille toivottelen
:flower: :flower: :flower: :flower: :flower:
Ompas täällä ollut hiljaista...nostellaas taas.
Oma olo jo parempi ja tuolla kesävauoissa enemmän kirjoittelinkin. Nyt vain kohti uutta yritystä ja toivoa että se pikkuinen meille löytäisi
Oma olo jo parempi ja tuolla kesävauoissa enemmän kirjoittelinkin. Nyt vain kohti uutta yritystä ja toivoa että se pikkuinen meille löytäisi
Siis miten voi ihmistä näin väsyttää ja tätä on jatkunu viikon verran!! Tuntuu et kokoajan haluis painuu sänkyyn lämpimän peiton alle nukkuun... :ashamed: Mutta eipä nuo ukot anna... Tässä elättelen toivoa että menkat ois myöhäs jne ja raskaudesta johtuis tää väsymys Poikaa odottaessa muuta tehnytkään kuin nukuin päivät ja söin yöt ...
Lumi-Marja kiva nähdä et olet piristynyt
Tässä elättelen toivoa että menkat ois myöhäs jne ja raskaudesta johtuis tää väsymys Poikaa odottaessa muuta tehnytkään kuin nukuin päivät ja söin yöt ...Lumi-Marja kiva nähdä et olet piristynyt
Hei kaikille!
Saanko liittyä seuraanne? Lueskelin ketjunne, ja kovin tutulta kuulostaa. Täällä vaavia tehty kohta kohta puolitoista vuotta, omaa kolmatta, miehen ekaa. Yksi km takana: voi sitä surua :'( Viikon ehdin iloita.. Siitä on jo vuosi. Sen jälkeen ei ole tapahtunut mitään!
Ihan alkuun Lumi- Marjalle pahoittelut :hug:
Pitääkö täällä esittäytyä :heart: ? Olen kahden aika ison ipanan äiti, ikääkin on jo kiitettävästi. Onneksi miehellä vähemmin Iästä johtuukin tämä raskautumisen vaikeus, luulisin. Testeissäkin ollaan yksityisellä puolella käyty eikä kummassakaan ole mitään vikaa.
Saanko liittyä seuraanne? Lueskelin ketjunne, ja kovin tutulta kuulostaa. Täällä vaavia tehty kohta kohta puolitoista vuotta, omaa kolmatta, miehen ekaa. Yksi km takana: voi sitä surua :'( Viikon ehdin iloita.. Siitä on jo vuosi. Sen jälkeen ei ole tapahtunut mitään!
Ihan alkuun Lumi- Marjalle pahoittelut :hug:
Pitääkö täällä esittäytyä :heart: ? Olen kahden aika ison ipanan äiti, ikääkin on jo kiitettävästi. Onneksi miehellä vähemmin
Iästä johtuukin tämä raskautumisen vaikeus, luulisin. Testeissäkin ollaan yksityisellä puolella käyty eikä kummassakaan ole mitään vikaa.Rosamundelle iloiset tervetulotoivotukset :hug: :heart: Jos tahdot etusivulle listaan oman rivisi, lisään sen sinne mielelläni, jos vain tiedot sinne ilmoitat
Jokainen km kolahtaa aina sydämen pohjaan saakka :ashamed: Minulla kaksi jotka menneet 5+ ja 6+ viikoilla, nyt tämä aika todennäköinen varhainen 4+ km. Vaikein kaikista on ollut, kun saattelin hautaan kahdeksan vuotta sitten pienen tyttöni, joka syntyi liian varhain, eikä hänen selviytymisekseen voitu tehdä niin suuria ihmeitä, että olisi auttanut. Pieni enkelini vain nukkui hiljaa pois rintaani vasten. Hän oli niin pieni ja hauras. Perjantaina siitä tuli tasan kahdeksan vuotta. Pahoittelen, kun tuollaisen surullisen asian tänne kerron, mutta se on kuitenkin osana elämääni ikuisesti ja vaikuttaa kaikkeen mitä teen. Ehkäpä juuri tuosta syystä tämä haamun muuttuminen tädiksi oli erityisen raskas kokemus.
Elämä jatkuu, kuten olen jo moneen kertaan täällä pinoissa sanonut. Uusi kierto ja uudet tuulet. Vaikka meillä on lapsia, minun ja tämä yksi yhteinen, niin silti se toinen yhteinen on niin suuri haave, että siitä pidämme kiinni kaikin tavoin. Meillä on raskautuminen vaikeaa, mutta todistetusti ei mahdotonta. Tutkimuksissa kans käyty, mutta sieltäkään ei kunnon vastausta saatu, miksi se on niin vaikeaa. No simppoja on vähän ja elävät todella vähän aikaa, mutta se ei kuulemma ole kuitenkaan sellainen tekijä, että lapsettomuus hoitoihin lähdettäisi. Mulla taas munasolu jotekin kovettuu jo kesken matkan, ettei sitä voisi hedelmöittää sitkeinkään simo. Eli meillä on noin nelisen tuntia joka kuukausi aikaa hedelmöittyä. Ajoitus on siis kaiken a ja o. Simpat ei elä koko vuorokauttakaan eikä munasolu. Saatais viettää aikamoista kanielämää, että jotain saatais aikaiseksi ja kun saadaa haamu, niin sekin sitten meni niin kuin meni :ashamed: Vaikka kuinka monta kertaa on ovistikkuun tullut komea ovisplussa, niin eipä vaan olla onnistuttu mitään aikaan saamaan, vaikka koko ovisviikko ennen ja jälkeen sen ollaan pupuiltu joka päivä ja parhaana kaksi. On se niin väärin.
Nyt valitus sikseen ja positiivisuutta peliin. Vaikka ikäkin voi olla jonkinlainen tekijä tässä asiassa, niin äitini on kuopuksensa tehnyt minua kahdeksan vuotta vanhempana, joten ei hätiä mitiä. Mulla ei tosin sydän enää kestä sen ikäisenä vaavia tehdä ja minulle on annettu noin vuosi aikaa raskautua, eli vielä vuosi 2008, sen jälkeen saa unohtaa koko homman. Ekaa yhteistä tehtiin pari vuotta, tätä toista yritetty reilu puolitoistavuotta, joten pikkuisen ihan kadehdin heitä, joilla se onnistuu ekalla tai viimeistään kolmannella yrittämällä. Kamala totuus, mutta niin se vain on.
Nyt lenkille koiruuden kans, vaikka kuinka tuulee ja tihkuttaa vettä. Eipä se sessu säätä katto, milloin tahtoo lenkille. Vaikka onkin ulkona tarhassa, kun ei sisällä tuon rotuinen oikein viihdy, niin silti joka päivä lenkille mennään. Hulluksihan se tuolla häkissä tulis, vaikka iso tarha onkin yhdelle koiralle. Ennen siellä oli kolme, mutta ovat vanhuuttaan jo muuttaneet koirien taivaaseen. Niin ainakin lapsille selitettiin. Tämä yksi on viisi vuotias ja vielä virtaa riittää touhuta
Jokainen km kolahtaa aina sydämen pohjaan saakka :ashamed: Minulla kaksi jotka menneet 5+ ja 6+ viikoilla, nyt tämä aika todennäköinen varhainen 4+ km. Vaikein kaikista on ollut, kun saattelin hautaan kahdeksan vuotta sitten pienen tyttöni, joka syntyi liian varhain, eikä hänen selviytymisekseen voitu tehdä niin suuria ihmeitä, että olisi auttanut. Pieni enkelini vain nukkui hiljaa pois rintaani vasten. Hän oli niin pieni ja hauras. Perjantaina siitä tuli tasan kahdeksan vuotta. Pahoittelen, kun tuollaisen surullisen asian tänne kerron, mutta se on kuitenkin osana elämääni ikuisesti ja vaikuttaa kaikkeen mitä teen. Ehkäpä juuri tuosta syystä tämä haamun muuttuminen tädiksi oli erityisen raskas kokemus.
Elämä jatkuu, kuten olen jo moneen kertaan täällä pinoissa sanonut. Uusi kierto ja uudet tuulet. Vaikka meillä on lapsia, minun ja tämä yksi yhteinen, niin silti se toinen yhteinen on niin suuri haave, että siitä pidämme kiinni kaikin tavoin. Meillä on raskautuminen vaikeaa, mutta todistetusti ei mahdotonta. Tutkimuksissa kans käyty, mutta sieltäkään ei kunnon vastausta saatu, miksi se on niin vaikeaa. No simppoja on vähän ja elävät todella vähän aikaa, mutta se ei kuulemma ole kuitenkaan sellainen tekijä, että lapsettomuus hoitoihin lähdettäisi. Mulla taas munasolu jotekin kovettuu jo kesken matkan, ettei sitä voisi hedelmöittää sitkeinkään simo. Eli meillä on noin nelisen tuntia joka kuukausi aikaa hedelmöittyä. Ajoitus on siis kaiken a ja o. Simpat ei elä koko vuorokauttakaan eikä munasolu. Saatais viettää aikamoista kanielämää, että jotain saatais aikaiseksi ja kun saadaa haamu, niin sekin sitten meni niin kuin meni :ashamed: Vaikka kuinka monta kertaa on ovistikkuun tullut komea ovisplussa, niin eipä vaan olla onnistuttu mitään aikaan saamaan, vaikka koko ovisviikko ennen ja jälkeen sen ollaan pupuiltu joka päivä ja parhaana kaksi. On se niin väärin.
Nyt valitus sikseen ja positiivisuutta peliin. Vaikka ikäkin voi olla jonkinlainen tekijä tässä asiassa, niin äitini on kuopuksensa tehnyt minua kahdeksan vuotta vanhempana, joten ei hätiä mitiä. Mulla ei tosin sydän enää kestä sen ikäisenä vaavia tehdä ja minulle on annettu noin vuosi aikaa raskautua, eli vielä vuosi 2008, sen jälkeen saa unohtaa koko homman. Ekaa yhteistä tehtiin pari vuotta, tätä toista yritetty reilu puolitoistavuotta, joten pikkuisen ihan kadehdin heitä, joilla se onnistuu ekalla tai viimeistään kolmannella yrittämällä. Kamala totuus, mutta niin se vain on.
Nyt lenkille koiruuden kans, vaikka kuinka tuulee ja tihkuttaa vettä. Eipä se sessu säätä katto, milloin tahtoo lenkille. Vaikka onkin ulkona tarhassa, kun ei sisällä tuon rotuinen oikein viihdy, niin silti joka päivä lenkille mennään. Hulluksihan se tuolla häkissä tulis, vaikka iso tarha onkin yhdelle koiralle. Ennen siellä oli kolme, mutta ovat vanhuuttaan jo muuttaneet koirien taivaaseen. Niin ainakin lapsille selitettiin. Tämä yksi on viisi vuotias ja vielä virtaa riittää touhuta
Pahoitteluni Mantana :hug: Kiva Lumi-Marja että alkaa vähän helpottamaan. Meilä oli kans synttärikekkerit lauantaina. Anoppi mietti että vieläköhän tulee lisää lapsen lapsia...minua ei kyllä miettinyt enää lapsen tekijäksi :'( Ajatteli varmaan, että eihän noin vanha akka enää raskaudukkaan.
Meidänkään lähipiiristä ei kukaan tiedä meidän vauvahaaveista enkä aio kertoakaan. En halua kuulla heidän kommenttejaan asiasta, jotka ovat lähinnä tyliin`"Eikös tuo määrä jo riitä".
Mukavaa sunnuntaita kaikille :wave:
Meidänkään lähipiiristä ei kukaan tiedä meidän vauvahaaveista enkä aio kertoakaan. En halua kuulla heidän kommenttejaan asiasta, jotka ovat lähinnä tyliin`"Eikös tuo määrä jo riitä".
Mukavaa sunnuntaita kaikille :wave:
Taas koatos viesti sitä vaan tulin sanomaan, että pahoitteluni mantanalle vielä tännekkin. Edellistä viestiä kirjoittaessa ei koko viestiäsi edes näkynyt ja tökki muutenkin tämä sivu ja tökkii edelleen.
Nuuskun kanssa ajatukset vauvahaaveista kertomisesta menee samaa linjaa. Ei kukaan lähipiirissä usko, että lisää pikkuisia meillä kaivataan. Kyselevät vain, jotta joko töihin olen pian palaamassa. Saisin varmaan käydä lisää kouluakin, että voisin töihin palata, olen niin kauan ollut jo siitä maailmasta pois.
Sunnuntainjatkoja minunkin puolesta :wave:
sitä vaan tulin sanomaan, että pahoitteluni mantanalle vielä tännekkin. Edellistä viestiä kirjoittaessa ei koko viestiäsi edes näkynyt ja tökki muutenkin tämä sivu ja tökkii edelleen. Nuuskun kanssa ajatukset vauvahaaveista kertomisesta menee samaa linjaa. Ei kukaan lähipiirissä usko, että lisää pikkuisia meillä kaivataan. Kyselevät vain, jotta joko töihin olen pian palaamassa. Saisin varmaan käydä lisää kouluakin, että voisin töihin palata, olen niin kauan ollut jo siitä maailmasta pois.
Sunnuntainjatkoja minunkin puolesta :wave:
BB:hug: että piti sen hiivatin eukon teillekkin tulla :headwall: Onko nyt kp1? Päivittäisin vain tuon listan.
Moikkelis täältä työpaikalta!
Kyllä minut voi laittaa siihen toiseenskin listaan, eli olis varmaankin
kp......16/27-29.
Täällä siis ovis ohitettu, luulisin. Me taidetaan jo olla miehen kanssa siinä vaiheessa, ettei hirveesti jakseta noita almanakkoja tiirailla ja päiviä laskea. On niin kauan jo yritetty, että alkaa olemaan pientä hiipumista ilmassa, uskon siis, ei seksin
...
Mutta eihän sitä tiedä, vaikka vielä ihan puskista yllättäis tuo ihana vauvauutinen! Toivotaan sitä.
Kyllä minut voi laittaa siihen toiseenskin listaan, eli olis varmaankin
kp......16/27-29.
Täällä siis ovis ohitettu, luulisin. Me taidetaan jo olla miehen kanssa siinä vaiheessa, ettei hirveesti jakseta noita almanakkoja tiirailla ja päiviä laskea. On niin kauan jo yritetty, että alkaa olemaan pientä hiipumista ilmassa, uskon siis, ei seksin
...Mutta eihän sitä tiedä, vaikka vielä ihan puskista yllättäis tuo ihana vauvauutinen! Toivotaan sitä.
Hei! Rosamunde tervetuloa ja plussa onnea sinullekin! :flower: :wave:
Tädin piinaamille :hug: :flower: Pari ekaa päivää tuskaisia, mutta kyllä se siitä.... kohti seuraavaa yritystä! =)
Tilattu ovistestejä, ostin Lumi-Marja niitä vitamiineja, foolihappoa ja c-vitamiiniakin lisäksi! Niin ja tiivisteitä.... :kieh:
Lääkärin kanssa keskustelin ja eipä tämä nyt edistynyt, kun meinaa, jotta bumerangina lähete tulisi äippäpolilta takaisin, kun mies ei ole käynyt tutkimuksissa! :headwall: Mutta... lääkäri ei ollut perehtynyt tarpeeksi hyvin papereihini ja pco:sta puhuin, niin hänpä nyt palailee asiaan, kunhan lukee paperini! Olen siellä äippäpolilla ollut ennen tyttöä samoissa tutkimuksissa. Niin elippäs ei puhettakaan vielä mistään hormoni tai sokerilääkitys avuista... mikä voisi auttaa tässä kroppani pitkittyneissä kierroissa esim. HUOKAUS! :ashamed:
Semmosta, mutta tsemppiä kaikille! Painun nyt lenkille! =) :wave:
Tädin piinaamille :hug: :flower: Pari ekaa päivää tuskaisia, mutta kyllä se siitä.... kohti seuraavaa yritystä! =)
Tilattu ovistestejä, ostin Lumi-Marja niitä vitamiineja, foolihappoa ja c-vitamiiniakin lisäksi!
Niin ja tiivisteitä.... :kieh: Lääkärin kanssa keskustelin ja eipä tämä nyt edistynyt, kun meinaa, jotta bumerangina lähete tulisi äippäpolilta takaisin, kun mies ei ole käynyt tutkimuksissa! :headwall: Mutta... lääkäri ei ollut perehtynyt tarpeeksi hyvin papereihini ja pco:sta puhuin, niin hänpä nyt palailee asiaan, kunhan lukee paperini! Olen siellä äippäpolilla ollut ennen tyttöä samoissa tutkimuksissa. Niin elippäs ei puhettakaan vielä mistään hormoni tai sokerilääkitys avuista... mikä voisi auttaa tässä kroppani pitkittyneissä kierroissa esim. HUOKAUS! :ashamed:
Semmosta, mutta tsemppiä kaikille! Painun nyt lenkille! =) :wave:
Lumi-Marja Oikein on tuolla päivät
Jotenkin osasin odottaa tätä sillai ei tunnu pahalta ihme kyllä
Tosin nää menkat pistää mut tosi vihaiseksi ja itkuiseksi (ei yleensä näin pahasti kun nyt)...Kokoajan möykkään ukolle ja itken perään :ashamed: No onneksi tuo on jo tottunu mun menkkaränkkään niin tuo sen ilmaisee
Jotenkin osasin odottaa tätä sillai ei tunnu pahalta ihme kyllä
Tosin nää menkat pistää mut tosi vihaiseksi ja itkuiseksi (ei yleensä näin pahasti kun nyt)...Kokoajan möykkään ukolle ja itken perään :ashamed: No onneksi tuo on jo tottunu mun menkkaränkkään niin tuo sen ilmaisee
Hoh hoijaa *haukottelee niin jotta leuat repiää* en siis kerta kaikiaan ole herännyt tähän päivään eikä enää kannatakkaan. Niin sateista ja harmaata ollut koko päivän. Eskari tuli päivän aikaan kipeeks ja tuolla yskii keuhkonsa pihalle. Viime yö meni tytön yskimistä kuunnellessa ja taitaa se yskä itellekkin tulla. Kutittaa kurkkua koko ajan. Viimeyönä en nukkunut ollenkaan. Koirakin vielä keksi alkaa räksyttää, kiitos fasaaneille, jotka keksi jäädä pihapiirin yönajaksi :headwall:
Mulla on kans noista tk lääkäreistä ei niin kovin ruusuinen kuva. Kerran menin pojan kans näytille, kun vihreää limaa pukkas joka rööristä ja korvaa valitti. Tämä "fiksu" kandi istui ylepän näköisenä takki levällään tuolissaan ja sanoi, että seuratkaapa vielä muutama päivä. Minä sihisin kiukusta ja vaadin, että katsoisi edes sinnekorvaan, mutta tiesi kuulemma lapsettomana miehenä paremmin, kuin minä. Tuli nimittäin kysyttyä, että onko hänen lapsillaan koskaan ollut korva kipeenä. Salaa toison, että hän saa koliikki neloset, jotka kärsivät jatkuvaa korvakierrettä. En lapsille sitä kipua tosin soisi, mutta tuolle lääkärin alulle sen tunteen, kun valvoo viikon ja kuuntelee kirkumista, johon ei loppua näy.
Mentiin yksityiselle ja molemmat korvat olivat mätää täynnä ja pitkä kuuri tuli. Onneks se kandi oli ja meni. Nyt mennään sitten yhden lääkärin voimin täs terveysasemalla. Jonot vetää totta kai. Jopa yhdeksän viikon päähän saisi aikaa atooppisen ihoni kanssa :headwall: Se kun ei oli mitenkään akuutti juttu. Kukkii vain näin viileiden säiden ja pimeyden alkaessa.
Meni vähän kuumeilun sivuun koko juttu, mutta nämä asiat vaan puristi nyt mieltä, kun huomenna varmaan saa taas mennä näytille. Pojalla lievä sydänvika, niin ei viitti kovin kauaa antaa tuollaisen kovan lentsun olla päällä, ettei sitä tarksituta.
Plussia tuon myrskyn mukaan meille kaikille :heart: :flower:
Mulla on kans noista tk lääkäreistä ei niin kovin ruusuinen kuva. Kerran menin pojan kans näytille, kun vihreää limaa pukkas joka rööristä ja korvaa valitti. Tämä "fiksu" kandi istui ylepän näköisenä takki levällään tuolissaan ja sanoi, että seuratkaapa vielä muutama päivä. Minä sihisin kiukusta ja vaadin, että katsoisi edes sinnekorvaan, mutta tiesi kuulemma lapsettomana miehenä paremmin, kuin minä. Tuli nimittäin kysyttyä, että onko hänen lapsillaan koskaan ollut korva kipeenä. Salaa toison, että hän saa koliikki neloset, jotka kärsivät jatkuvaa korvakierrettä. En lapsille sitä kipua tosin soisi, mutta tuolle lääkärin alulle sen tunteen, kun valvoo viikon ja kuuntelee kirkumista, johon ei loppua näy.
Mentiin yksityiselle ja molemmat korvat olivat mätää täynnä ja pitkä kuuri tuli. Onneks se kandi oli ja meni. Nyt mennään sitten yhden lääkärin voimin täs terveysasemalla. Jonot vetää totta kai. Jopa yhdeksän viikon päähän saisi aikaa atooppisen ihoni kanssa :headwall: Se kun ei oli mitenkään akuutti juttu. Kukkii vain näin viileiden säiden ja pimeyden alkaessa.
Meni vähän kuumeilun sivuun koko juttu, mutta nämä asiat vaan puristi nyt mieltä, kun huomenna varmaan saa taas mennä näytille. Pojalla lievä sydänvika, niin ei viitti kovin kauaa antaa tuollaisen kovan lentsun olla päällä, ettei sitä tarksituta.
Plussia tuon myrskyn mukaan meille kaikille :heart: :flower:
Hiiop, nostelen!
Kiitos Lumi-Marjalle päivityksestä ja listauksesta.
BitchBunikselle voimia: jyrää se täti veks! Että se pistääkin välillä mielen matalaksi... Mulla myös toisinaan tosi rankkoja menkkajaksoja, sitten jälkeenpäin inhottaa, kun olin niin ärsyttävä ja kiukkuinen :ashamed:
Kaikille muillekin tädin riivaamille tsempitystä ja onnekkaampaa seuraavaa kiertoa! Ovistelijoille puolestaan liukkaita kelejä ja tärppionnea :heart:
Omaa sen verran, että rinnat ovat vähän kipeytyneet heti nyt oviksen jälkeen. Yritän tosi paljon olla liikaa kuulostelematta oireitani, mutta vaikeaa se on. Ja hölmöa ainakin tässä vaiheessa, koska kaikki ns. oireet ovat vain oviksen jälkeisiä kolotuksia!!!! Sitä hormonia kai alkaa erittyä kunnolla vasta viikon päästä, jos alkaa.
Välillä mua hymyilyttää, kun immeiset tuolla pinoissa ilmoittelevat innoissaan kohonneita lämpöjään, kun niiden kuuluukin olla oviksen jälkeen ylhäällä! Mutta eipä tuo mittään, saahan noista innostua :saint:
Nyt ei auta kuin palata työn ääreen. Mukavaa viikkoa kaikille. Tää on jotenkin niin kiva pino, kun ollaan kaikki yhtä toiveikkaita ja samaan aikaan niin pitkään yrittäneitä ja epätoivoisia (?)... Ei vaineskaan, ei epätoivoisia, pikemminkin HITAITA B)
Kiitos Lumi-Marjalle päivityksestä ja listauksesta.
BitchBunikselle voimia: jyrää se täti veks! Että se pistääkin välillä mielen matalaksi... Mulla myös toisinaan tosi rankkoja menkkajaksoja, sitten jälkeenpäin inhottaa, kun olin niin ärsyttävä ja kiukkuinen :ashamed:
Kaikille muillekin tädin riivaamille tsempitystä ja onnekkaampaa seuraavaa kiertoa! Ovistelijoille puolestaan liukkaita kelejä
ja tärppionnea :heart: Omaa sen verran, että rinnat ovat vähän kipeytyneet heti nyt oviksen jälkeen. Yritän tosi paljon olla liikaa kuulostelematta oireitani, mutta vaikeaa se on. Ja hölmöa ainakin tässä vaiheessa, koska kaikki ns. oireet ovat vain oviksen jälkeisiä kolotuksia!!!! Sitä hormonia kai alkaa erittyä kunnolla vasta viikon päästä, jos alkaa.
Välillä mua hymyilyttää, kun immeiset tuolla pinoissa ilmoittelevat innoissaan kohonneita lämpöjään, kun niiden kuuluukin olla oviksen jälkeen ylhäällä! Mutta eipä tuo mittään, saahan noista innostua :saint:
Nyt ei auta kuin palata työn ääreen. Mukavaa viikkoa kaikille. Tää on jotenkin niin kiva pino, kun ollaan kaikki yhtä toiveikkaita ja samaan aikaan niin pitkään yrittäneitä ja epätoivoisia (?)... Ei vaineskaan, ei epätoivoisia, pikemminkin HITAITA B)
Rosamunde, minuakin vähän ihmetyttää ihmisten hysteerinen kierron kyttääminen. Olen minäkin siihen sortunut, mutta olen oppinut toppuuttelemaan itseäni. Johan tässä on TAAS jo vuosi väkerretty ja joka kk kaikenmaailman raskausoireet eikä kuitenkaan tärppiä.
Muutaman päivän päästä aloitan taas terolut-kuurin....tulee niistä vaan niin huono olo. Mutta kaikki keinot täytyy koettaa vauvan alule saattamiseks. Plussatuulia kaikille. :flower:
Muutaman päivän päästä aloitan taas terolut-kuurin....tulee niistä vaan niin huono olo. Mutta kaikki keinot täytyy koettaa vauvan alule saattamiseks. Plussatuulia kaikille. :flower:
Rosamunde kovasti koitan
Tänään on ollut jotenkin niin ihana aamu vaikka ukko herättiki puol kuus laittaan varmuuslukot kun se lähtee ( Se on jotenkin ihan kauheen ylisuojelevainen ja huolissaan et jos joku murtautuu meille jne...Olen kyllä sanonut et jos joku kahjo uskaltaa ennen 10 meille tulla niin saa tosi vihaisen ihmisen vastaansa.... Et tervetuloa vaan murtomiehet )
Niin no siis tosiaan Siltikin sen kanssa piti miljoonasti pusutella ennen kuin herran passas mennä töihin Nyt sitten pojan kanssa katottiin autot elokuvaa ja mie vollasin vähän välii ja poika koittaa lohuttaa halailemalla heheh no piti vain kertoa et on ollu tosi hyvä päivä vaikka täti mekastaa täällä
Plussatuulia kaikille täältäkin
Tänään on ollut jotenkin niin ihana aamu vaikka ukko herättiki puol kuus laittaan varmuuslukot kun se lähtee ( Se on jotenkin ihan kauheen ylisuojelevainen ja huolissaan et jos joku murtautuu meille jne...Olen kyllä sanonut et jos joku kahjo uskaltaa ennen 10 meille tulla niin saa tosi vihaisen ihmisen vastaansa.... Et tervetuloa vaan murtomiehet
)Niin no siis tosiaan
Siltikin sen kanssa piti miljoonasti pusutella ennen kuin herran passas mennä töihin Nyt sitten pojan kanssa katottiin autot elokuvaa ja mie vollasin vähän välii ja poika koittaa lohuttaa halailemalla heheh no piti vain kertoa et on ollu tosi hyvä päivä vaikka täti mekastaa täällä Plussatuulia kaikille täältäkin
Ihemtyttää se hysteerinen kyttääminen minuakin. Olen todennut itsekseni, että kehon kyttääminen loppuu ja mitään lämpöjä en enää mittaa. Vuos sitten kierron ajan mittasin ja sen perusteella mun olis pitäny olla erittäin raskaana, mutta nega silloinkin tuli.
Tässä kierrossa ja tästä eteenpäin, tulkoon tissit kipeeks ja nipatkoon vattaa, niin siinähän sitten juilii. Tulkoon vaikka hiiva ja hormonifinnit, niin siitä vaan. Tai öklötys ja huippaus, tänne vaan. Mikä ikinä oire pukkaa niin vanha tuttu tunnollinen PMS se siellä vaan minua muistaa :kieh:
Eikä se haamukaan saa minua enää vakuuttuneeksi mistään. Kunnon plussa pitää saada, ennen kun uskon mihinkään. Toisekseen, tää raskaustestien suurkulutus saa kans loppua. Testaan vasta, jos on vähintään viis päivää myöhässä pisimmän kierron mukaan. Jos kerran täti on pysyäkseen pois, niin pysyy se pois ilman testaamistakin. Mitä hiivatin järkee on testata just nippa nappa dpo10 tai päivää kahta ennen tädin tuloo. Olen tuon oppinu kantapään kautta ja perille menny. Jos tän ikäinen ihminen ei pysty odottamaan päivää tai kahta, että olis edes päivän mensut myöhässä, niin voi :headwall: Kamalaa saarnaa, aivan kun olisin pitämässä tuntia seskaluokan villikkopojille, jotka ei ymmärrä, että tunnilla tehdään muutakin, kuin kääritään sätkiä tai vinoillaa open sukkiksien siläpaosta tai siitä, että tissit ei näy tarpeeks Sellainen luokka mulla kerran oli ja muistan ikuisesti.
Mulla on tuolla ovistikkuja joita käytän siis lähinnä kierron tarkkailuun ja onhan se kiva tietää, milloi ovis on, kun ei tämä kierto aina näinkään säännöllinen ole ollut. Pahimmillaan ollut luokkaa 50-90 ja sillon slloin terjoa. Mulla menee vaan kaikista hormoneista niin nuppi sekaisin, että mua ei kestä kuin hyvähermoinen ihminen kuulosuojaimet päässä harniskaan pukeutuneena, ihan vain siltä varalta, että kattila saattaa lentää
Tytön jälkeen kierto kuitenkin tasoittui ja olen siitä hyvin hyvin tyytyväinen. Joskus saattaa tulla satunnaisia viikon heittoja, mutta seuraava kierto onkin jo normaali.
Nyt vain eletään tätä päivää ja pyykkiä pestään, kipeitä paapon petinphjalle. En aio ottaa enää mitään stressiä kuumeilusta, olkoon se sellainen mukava lisä makkarielämään ja sellainen meidän oma salaisuus jota on mukava vaalia :heart: Täällä on todella mukava jakaa ajatuksia ja henkireikä, jossa voi "ääneen" puhua kuumeilusta. Ei sitä tutuille tuis mieleen sanoo, että meille kuudetta kaivataan ja vaikeuksia matkalla on. Muutenkin vähän hirvittää, miten ympäristö suhtautuu siihen, että joskus kerron vauvauutisia, tai siis jos voin kertoa. No, meidän asiahan tämä on eikä naapurein tai sukulaisten. Sopeutukoot, sillä meille tämä on kuitenkin yksi elämän tärkeimmistä asioista.
Huomenna meidän pikkukulta täyttää kaksi :heart: Toivottavasti ei ole kovin kipeä, että jaksaa paketistaan vähän iloita. Neidin lämpö on jo vähän laskemaan päin ja jaksaa jo leikkiä, joten hyvältä näyttää.
Olisikohan marraskuu hyvä plussakuu? Toivotaan :heart: :flower: :flower: :flower:
Tässä kierrossa ja tästä eteenpäin, tulkoon tissit kipeeks ja nipatkoon vattaa, niin siinähän sitten juilii. Tulkoon vaikka hiiva ja hormonifinnit, niin siitä vaan. Tai öklötys ja huippaus, tänne vaan. Mikä ikinä oire pukkaa niin vanha tuttu tunnollinen PMS se siellä vaan minua muistaa :kieh:
Eikä se haamukaan saa minua enää vakuuttuneeksi mistään. Kunnon plussa pitää saada, ennen kun uskon mihinkään. Toisekseen, tää raskaustestien suurkulutus saa kans loppua. Testaan vasta, jos on vähintään viis päivää myöhässä pisimmän kierron mukaan. Jos kerran täti on pysyäkseen pois, niin pysyy se pois ilman testaamistakin. Mitä hiivatin järkee on testata just nippa nappa dpo10 tai päivää kahta ennen tädin tuloo. Olen tuon oppinu kantapään kautta ja perille menny. Jos tän ikäinen ihminen ei pysty odottamaan päivää tai kahta, että olis edes päivän mensut myöhässä, niin voi :headwall: Kamalaa saarnaa, aivan kun olisin pitämässä tuntia seskaluokan villikkopojille, jotka ei ymmärrä, että tunnilla tehdään muutakin, kuin kääritään sätkiä tai vinoillaa open sukkiksien siläpaosta tai siitä, että tissit ei näy tarpeeks
Sellainen luokka mulla kerran oli ja muistan ikuisesti.Mulla on tuolla ovistikkuja joita käytän siis lähinnä kierron tarkkailuun ja onhan se kiva tietää, milloi ovis on, kun ei tämä kierto aina näinkään säännöllinen ole ollut. Pahimmillaan ollut luokkaa 50-90 ja sillon slloin terjoa. Mulla menee vaan kaikista hormoneista niin nuppi sekaisin, että mua ei kestä kuin hyvähermoinen ihminen kuulosuojaimet päässä harniskaan pukeutuneena, ihan vain siltä varalta, että kattila saattaa lentää
Tytön jälkeen kierto kuitenkin tasoittui ja olen siitä hyvin hyvin tyytyväinen. Joskus saattaa tulla satunnaisia viikon heittoja, mutta seuraava kierto onkin jo normaali.
Nyt vain eletään tätä päivää ja pyykkiä pestään, kipeitä paapon petinphjalle. En aio ottaa enää mitään stressiä kuumeilusta, olkoon se sellainen mukava lisä makkarielämään ja sellainen meidän oma salaisuus jota on mukava vaalia :heart: Täällä on todella mukava jakaa ajatuksia ja henkireikä, jossa voi "ääneen" puhua kuumeilusta. Ei sitä tutuille tuis mieleen sanoo, että meille kuudetta kaivataan ja vaikeuksia matkalla on. Muutenkin vähän hirvittää, miten ympäristö suhtautuu siihen, että joskus kerron vauvauutisia, tai siis jos voin kertoa. No, meidän asiahan tämä on eikä naapurein tai sukulaisten. Sopeutukoot, sillä meille tämä on kuitenkin yksi elämän tärkeimmistä asioista.
Huomenna meidän pikkukulta täyttää kaksi :heart: Toivottavasti ei ole kovin kipeä, että jaksaa paketistaan vähän iloita. Neidin lämpö on jo vähän laskemaan päin ja jaksaa jo leikkiä, joten hyvältä näyttää.
Olisikohan marraskuu hyvä plussakuu? Toivotaan :heart: :flower: :flower: :flower: