Yli kolmevitoset plussanneet/odottajat Vol. 2

Nyt on pakko kommentoida, vaikka en "virallisesti" tänne kuulukaan ;) Oon liian nuori, 34v ;D

Oodikas, mahtavaa!! <3 Mä olen kans kärsiny alusta asti vuodoista, välillä tullu jopa isoja hyytymiä. Kaikki on kuitenkin hepulla ok ja vuotokohtaa ei ole saatu selville. Huomenna meen jo kolmannen kerran ultraan :) Toivottavasti kaikki on edelleen hyvin!

_Miikku_ ja Vauva 9+0
 
Vuodon syytä vain arvailtiin ja niitähän riittää. Istukka näyttäisi olevan muualla kuin kohdunsuulla eli siitä tuskin johtuu. Mutta muuten kaikki arvaukset yhtä hyviä. Nyt onneksi tosiaan näyttäisi, että vuoto on ohi, kun ei alkanut uudelleen, vaikka olin enemmän liikkeelläkin. Tämä viikko vielä pitää ottaa rennosti ja jos vuotoa ei enempiä tule, niin sitten voi normaaliin arkeen palata.

Vaan oli se vinkeä tunne nähdä Herne siellä ultran näytöllä. Mittaa rapeat kolme senttiä mutta niin vain kädet heilui ja pieni sydän sykki. <3

Pidetään peukkuja, että teilläkin edelleen kaikki reilassa, _Miikku_!
 
Viimeksi muokattu:
Oodikas, ihanaa, että sait hyviä uutisia -voin uskoa, että helpotuksesi on valtava. Nyt vaan lepäilet tämän viikkoa.

Mä menen tänään ostamaan ä-housut -en pysty odottamaan keskiviikkoon, jolloin viimeistään pitäisi tulla seulan tulokset. Ip:llä on vatsa niin turvoksissa, että normihousuissa käkkiminen on yhtä tuskaa ja töihin en voi tulla jumppapöksyissä (ne menee vielä hyvin)
 
Onpas täällä ollut aktiivista kirjoittelua tänään, kaikkia näemmä töissä vai:D Oodikas, ihana että oli hyviä uutisia. Olet nyt vain ihan reippaasti pois töistä, jos on sekä voimakasta pahoinvointia että verenvuontoa, kyllä siitä varmasti saikkua pitäisi saada. Tärkeintähän on, että lapsi pysyy kyydissä. Kamalaa jos työpaikalla ei tuollaista ymmärrettäisi.

Mene vain Ollakkovai ostamaan äippähousut, aikapaljon mukavampi niissä on olla kuin kiristävissä normikuteissa. Miikku voit kyllä ainakin minun puolestani tässäkin ketjussa kirjoitella, eipä tuo ikäraja varmaan ihan kuukauden päälle nuuka ole. Parempi vaan, että on aktiivinen ketju.

Lijena tervetuloa ketjuun. Ymmärrän kyllä ristiriitaiset tunteesi, meillekin on tulossa kolmas ja sisarukset ovat vielä aika pieniä (01/09 ja 02/10). Välillä, kun lapset riehuvat ja ovat mahdottomia ja muutenkin kaaos, mietin kyllä mihin mihin tässä on oikein ryhtynyt.

Ja ahh tämän jutun haluan kyllä jakaa teillekin. Suku on pahin, se on taas jälleen todettu. Eilen tätini soitteli, hän oli juuri saanut tietää meidän vauva uutisesta. Kyllä sain onnittluja. Jotenkin sitten tuli keskustelua iästä ja hän hän alkoi sitten arvuutella ikääni alkaen kakkosella alkavilla luvuilla. Ja sitten, et kai sinä jo kolmekymmentä ole, no ei et sinä voi olla..päivittelyä. No sanoin sitten, että pitäisi paremminkin puhua olenko jo kohta neljäkymmentä ja totesin olevani 36. No siitä hän sitten siirtyi puhumaan sukulais-isotädistä, joka hiljattain menehtyi korkealla iällä lähes sata vuotiaana. Sitten tätini kauhisteli, kuinka vain puoli vuotta myöhemmin tämän menehtyneen isotädin poika menehtyi sairastettuaan Alzhaimerin tautiin. Ja nyt jotenkin tätini oli vetänyt sen johtopäätöksen, että tämä Alzhaimerin tautiin sairastuneen sairaus aiheutui siitä, että tuo menehtynyt täti oli saanut poikansa korkealla iällä. Eli että asia johtui vanhentuneista sukusoluista. Ja sitten hän muisti mainita, kuinka kaksikymppiset saavat terveimpiä lapsia. No tuostakaan väittämästä en nyt ole ihan vakuuttunut. Mutta sellainen juttu siis. Minä ja vanhentuneet sukusolut... Voi jestas.
 
Moikka kaikille:) pitkästä aikaa.

Nyt on alkanut tuntumaan liikkeet ja viikkoja on 19. Yllättävän myöhään, luulen että sektiolla on osuutta asiaan, lisäksi neuvola tädin mielestä istukka olisi edessä, sydänäänistä päätteli. Maha on iso möllykä ja äippävaatteet ovat olleet jo kauan käytössä:)

Sunnuntaina tultiin ulkomailta, ja hyvin meni. Jänskäsin, miten 8kk ikäisen kanssa menee lento, hyvin meni, ei mitään ropleemaa. Lämmintä oli ja nautittiin koko porukka, käveltiin paljon ja ihasteltiin maisemia. Mukava irtiotto arjesta Ei kannata jännittää reissaamista raskaana.

Tekemistä riittää, aloitin 9 viikon harjoittelun. Mies hoitaa vauvaa harjoittelun ajan. Mukavaa, että hän saa keskittyä vauvaan ja hoitaa häntä, ilman, että minä olen selän takana neuvomassa

Herkkuja tekee mieli, mutta pyrin välttämään. Narahdin sokerirasituksessa ja mittailen parina päivänä viikossa sokereita. Arvot pysyy kohdilla, kun muistaa syödä kolmen tunnin välein.

Ultra on vasta tämän kuun loppupuolella..sitä odotellessa.

Mukavia odotuksia kaikilla
 
Pitkästä aikaa tänne kirjoittelen, jotenkin en saa aikaiseksi kirjautua tänne... Mietinkin, että facebook ryhmä olisi kätevä. Mitä mieltä olette, jos perustetaan sellainen vuoden 2014 odottajille? Ja olikos joku joulukuu 13 odottaja, hän toki tervetullut myös mukaan ryhmään.

Oodikas tuo verenvuoto on niin inhottavaa ja huolestuttavaa. Mulla tosiaan oli sitä 8 viikkoa viikosta 14+ alkaen. Alussa sitä tuli ihan kuin hanasta valuttamalla pitkin lattioita siteidenkin läpi. Mulla syynä oli istukka kohdunsuulla ja hematooma. Mutta ilmeisesti aina syytä ei pystytä löytämään. Onneksi rakenneultrassa todettiin, että istukka siirtynyt pois kohdunsuulta, mutta hematooma edelleen oli ja vuoteli vähän.

Mesimarjaana tuo unettomuus on kanssa ihan kamalaa. Molemmissa raskauksissa olen siitä kärsinyt lähes koko raskauden. Nyt olen kotona esikoisen kanssa, mutta viime raskaudessa lääkärit suhtautui tosi nuivasti asiaan, eikä antaneet sairaslomaa kun ihan lopussa vajaat 2 viikkoa. Vaikka välillä tosiaan oli unimäärä 2 h vuorokaudessa, enkä todellakaan ollut työkykyinen. Lääkäreiden lempilause oli että raskaus ei ole sairaus...

Taikatuike surullista, mutta toivottavasti olet taas pian täällä odottamassa:hug:
 
Eilen illalla tuli lähtö Oysiin. Vuoto alkoi taas ja oli niin runsasta, että oli kuin hana olisi aukaistu. Siinä taas paniikin lykkäsi, kun oli kipujakin enemmän kuin viikonloppuna. Oysissa laitettiin tippa ja otettiin läjä verikokeita ja sitten vain odottelin lääkärille pääsyä. Gyne oli synnärillä eikä voinut tulla katsomaan, joten yleislääkärille vain pääsin. Piinaavan odotuksen jälkeen pääsin lääkärille ja käytiin ultrassa. Herne oli edelleen kunnossa ja oikoi kovasti pitkiä koipiaan.:heart: Vuodon syytä ei tietenkään taaskaan saatu selville. Olisin voinut jäädä tarkkailuun yöksi sairaalaan mutta halusin mieluummin kotiin, kun ei sille vuodolle sielläkään olisi mitään voitu tehdä. Verikokeetkin oli kaikki ookoo niin suunnattiin sitten kahden maissa yöllä kotiin. Miesparka joutui kahden tunnin yöunilla lähteen töihin ja mie jäin pyörimään sänkyyn. Sain myös lähetteen kiireellisenä naisten tauteihin, missä sitten voidaan vielä yrittää selvitellä vuodon syytä. Vaikka asialle ei varsinaisesti mitään voida tehdäkään, niin kyllä minua kovasti kiinnostaisi tietää, mistä se johtuu... Veren tulo oli sen verran hurjaa. Onneksi kuitenkin vaikuttaa siltä, että on suht harmitonta, kun Herne on edelleen kunnossa. Oli kyllä raskas yö ja olen vieläkin ihan pökkyrässä. Edelleenkin vuotaa mutta melko niukasti eli eiköhän tuo kohta lopu. Huomenna on neuvola niin voidaan varmaan vielä kertaalleen varalta ultrata. Pelko kuitenkin koko ajan häilyy takaraivossa... Eipä sille oikein mitään mahda.

Hyvänä uutisena selvisi verikokeiden yhteydessä, että mulla on hemoglobiini 138, mikä on kyllä huisin hyvä olosuhteet huomioon ottaen. Olin ihan varma, että joudun rautalisän aloittamaan, kun en ole viikkoihin saanut syötyä kunnolla.
 
Huh Oodikas, kuullostaa hurjalta kyllä, mutta onneksi pienellä kaikki hyvin! Muistan omat alkuraskauden vuodot ja miten piinaavaa aikaa se olikaan :/

Mulla rv19+4 eli puoliväli lähestyy! Huikeeta, on kyllä mennyt tämä keskiraskausaika tosi nopeata, mutta nyt aika tuntuu hidastuvan kun odotan ensi viikon rakenneultraa. Poikaolo mulla on, mutta saa nähdä olenko tuntemuksissani yhtä väärässä kuin ekassa raskaudessa :D. Silloin odotin mielestäni tyttöä, mutta poikahan se sit olikin :)

Jännä on ollut näin tokassa raskaudessa se, että neuvolakäyntejä on niin harvoin. Kahdesti olen käynyt tähän mennessä ja seuraava kolmas käynti on rv22. Ei sinänsä haittaa, mitäs minä siellä juoksemaan :) Sydänääniä tosin ois kiva aina päästä kuuntelemaan :)
 
Oodikas, voi hurja, toivotaan, et tuo vuoto lakkais nyt ihan kokonaan, on varmasti tosi stressaava tilanne.

Sokerirasituksessa käyty -ei ollut paha ja soittoa ei ole kuulunut -ehkä mä nyt uskallan hengähtää. Nyt tietenkin hieman huolestuttaa se, etten vielä tunne liikkeitä, vaikka kyseessä on jo kolmas lapsi -aina pitää olla joku asia jota märehtiä:kieh:

Nyt on myös informoitu vanhempiani ja työnantajaa -musta tuntuu, että mutsi alkuun hiukan järkyttyi, mutta onneksi tokeni aika nopsaan. Kyllä mä välillä itsekin mietin, et kun jo nyt on näiden kahden jälkeläisen kanssa yhtä hullunmyllyä, et mitä se on sit keväällä, mut sit lohduttaudun, et on ne muutkin pärjänneet isommankin katraan kanssa.

Ollakovai..? ja 14+2
 
Hei,

Nopsaan kerron ultraterkkuja. Siellä se oli ja vauhti päällä. Kaikki onneksi hyvin, ei ainakaan löytynyt mitään epäilyttävää. Sukupuolta en kysynyt, mutta sain mukaan puolisoa varten muutman kuvan, josta se ehkä selviää... Ajattelin pitää vielä itseni pienessä jännityksessä.

Oodikas, tosi hurjalle kuulostaa nuo sun vuodot, tule kertomaan kuulumiset. Ollakovai, niin sama tunne täällä tuon laspimäärän suhteen. Ja lohdutukseksi, ei liikkeet täälläkään vielä kovin selkeästi tunnu. Pieniä hipaisuja.

Nyt jatkuu työt, palaan myöhemmin.

Mesimarjaana 20+3
 
Yes, pakko tulla kehumaan: oikein hyvät arvot sekä sokrurasituksessa että veriseulassa -ihanaa, kyllä mä olen jännännyt niin, et jos nyt uskaltaisin relata, mikä mun tapauksessa tarkoittaa shoppailukierrosta:D

mesimarjaana, onnea hyvistä ultra-kuulumisista!
 
Tervehdys kaikille! Voisin varovaisesti ilmoittautua mukaan, jos vaan mahtuu. Viikko sitten tein elämäni ensimmäisen positiivisen raskaustestin melkein vuoden yrittämisen jälkeen. Vielä en usko, että siellä oikeasti jotain olisi (oireita ei oikein ole, vähän väsyttää, kun nukun huonosti ja rinnat hiukan arat), joten vielä en halua "viralliselle" listalle, mutta voisin alkaa roikkua täällä mukana. Reilun viikon päästä ajattelin mennä ultraan ja jos siellä sydän lyö, niin sitten uskon oikeasti tähän =).
 
  • Tykkää
Reactions: Milk@
Hei kaikille! Minäkin liittyisin joukkoon. Olen jo joitakin kuukausia seurannut keskustelua sivusta, mutta vasta nyt sain aikaiseksi rekisteröityä. Eli kriittiset tiedot:

StiinaM, 37v, LA 17.3.2014, 1. lapsi

Hiukan yli puolivälin siis (rv 21), molemmat ultrat takana ja niiden perusteella kaikki hyvin. Juuri nyt olen tosin supistusten takia muutaman päivän sairauslomalla. Lepo onkin auttanut, toivottavasti osaan jatkossakin ottaa rauhallisemmin, kun maanantaina on taas paluu työpöydän ääreen. Liikettäkin tuntuu nyt enemmän, kun ei ole vatsa vähän väliä jännityksessä :).
 
  • Tykkää
Reactions: Milk@
StiinaM, tervetuloa! Lisäsin sut listalle. Me mennäänkin melkein samaan tahtiin, mulla viikkoja tänään 23+0, ikää saman verran kuin sulla ja ensimmäistä lasta odotellaan täälläkin :)

Meillä seuraava neuvola maanantaina, ja sen jälkeen pitäisi alkaa järjestellä äitiysloma- ja äitiyspakkausasioita. Haluaisin aloittaa äitiysloman vasta lähempänä laskettua aikaa kuin 30 arkipäivää ennen, mutta täytyy ottaa ensin selvää, onko sellainen mahdollista.

Miehelle olen hankkinut isänpäiväksi yllätyksen: isyyspakkauksen ;) Toivon todella, että se on hänelle mieluisa ja hauska yllätys, parhaani olen ainakin yrittänyt sisältöä koostaessani :D
 
Kiva, uusia odottajia tullut taas remmiin. Onnea matkaan! :)

Mulla onkin sitten taas verisiä juttuja kerrottavana... Torstaina kävin ekan neuvolakäynnin ja sieltä kotiin päästyäni alkoi ihan kammottava vatsakipu. Makasin sängyssä kaksin kerroin ja mietin, että nytkö se keskenmeno kuitenkin tulee. Noin 20 tuskaisen minuutin jälkeen kipu alkoi helpottamaan, mutta samalla tunsin, että verenvuoto alkoi. Ja sehän taas muuttui runsaammaksi ja runsaammaksi. Kuuden pintaan totesin miehelle, että nyt lähdetään Oysiin. Menin vielä vessassa käymään ja verta sekä hyytymiä valui lattialle... Olin ihan järkyttynyt ja mukavana lisänä minua alkoi heikottamaan ja pyörryttämään. Yritin saada itseäni pukeisiin ja olo vain heikkeni koko ajan. Lopulta oli niin hutera olo, ettei auttanut muu kuin äkkiä laittaa maate. En uskaltanut kävellä edes sohvalle asti, vaan lysähdin keittiön lattialle ja samalla huutelin miehelle, että nyt taitaa lähteä taju. Eipä siinä sitten muu auttanut kuin soittaa ambulanssi. Mies oli jo aivan varma, että Herne on mennyttä ja miekin vuodan kuiviin, kun ambulanssin tulossa kesti jotain vartti. Ensihoitajat jututtivat ja mittailivat verenpaineen, joka oli ihan ookoo. Sitten minut siirrettiin autoon ja laitettiin tippa. Oysissa oli tupa täynnä päivystyspotilaita, mutta melko pian multa otettiin taas verikokeita. Vähän myöhemmin kätilö haki minut ja jututti. Hän oli aika varma, että kesken on mennyt, mutta totesi sitten kuitenkin, että ennen ultraahan ei voi olla mistään varma. Lääkärille pääsyä piti odottaa useampi tunti ja hulluksihan siinä meinattiin tulla. Lopulta pääsin jälleen kerran vain yleislääkärille, joka ultrasi. Siellä se Herne edelleenkin pötkötteli. Lääkäri konsuiltoi päivystävää gyneä, joka sitten sanoi, että voin päiväsaikaan tulla suoraan polille, jos vuoto jatkuu, kun mulla on sinne lähete vetämässä. Samaten gyne totesi, että edellytykset raskauden jatkumiselle on hyvät, koska Herne on tähänkin asti selvinnyt. Toisaalta keskenmenon uhka kuitenkin on myös. Eipä siinä sitten... Kotia kohti, vaikka happi oli todella heikko. Taas kieltäydyn, kun tarjottiin mahdollisuutta jäädä sairaalaan yöksi.

Aamulla olo oli todella hutera ja heikko edelleen. Ja yllättyykö joku, jos sanon, että vuoto paheni taas ja kipujakin tuli... Niinpä sitten iltapäivällä mies lähti viemään minua naisten tautien polille. Sielläkin oli ruuhkaa, mutta pääsin pian gynelle. Kohdunsuu kiinni, Herne ookoo ja vihdoinkin selvisi, mikä mättää. Kohdunsuulla on melko mittava hematooma, joka sieltä nyt sitten vähitellen tulee ulos. Lääkäri meinasi, että voi vielä viikkojakin olla vuotoa edessä ja päivystyskeikka tulee aina, jos vuoto hurjaa ja/tai vointi heikkenee. Järjestys kohdussa kuitenkin hyvä, kun hematooma alhaalla ja Herne asustelee sen päällä. Ei siis pitäisi vaikeuttaa Herneen oloa. Mutta samaa sanoi tämäkin lääkäri kuin eilinen gynekin eli että keskenmenon uhka on niin kauan kuin vuotoa on, vaikka toisaalta edellytykset raskauden jatkumiselle on hyvät. Käyn kontrolliultrassa 22.11. ja sitä ennenhän mulla on 19.11. np-ultra. TOIVON, ettei vuoto enää olisi noin hurjaa, kun kyllä se vetää voimat aika veks ja pelottaahan se myös. Nyt kuitenkin tiedetään vähän enemmän ja voi olla luottavaisemmin mielin. Kyse ei ole ollut keskenmenosta, vaan ihan muusta.

Herne on kasvanut hyvin. Niinkin hyvin, että jouduttiin tinkasille lääkärin kanssa raskausviikoista. Kaiken järjen mukaan niitä on 10+5 tässä vaiheessa, mutta lääkärin mittailujen mukaan viikkoja olisi 11+3. Eihän tuo ole iso ero eikä asialla varsinaista merkitystäkään ole, mutta hyvä tietää, että ruokahuolto on pelannut, vaikka olen syönyt huonosti. :D
 
Oodikas, voi vitsit, kyllä sua koetellaan, onneksi kuitenkin toistaiseksi pikkuisella kaikki hyvin. Toivotaan, että tyhmä hematooma tajuaa nyt vihdoin tulla pihalle ja saisit rauhassa nauttia loppuraskaudesta.

Tinttu ja Stiina, tervetuloa! Tinttu, mehän kirjoiteltiin tuolla kuumeilijoissa samaan aikaan, tooosi kiva "tavata" sut tällä puolella -nyt vaan odotellaan, että muukin porukka rantautuu sieltä tälle puolelle=)

Mukavaa viikonalkua kaikille! Ollakovai..? ja 14+5
 
Juu Ollakovai...?, kuumeiltiin tuolla samassa ketjussa, nyt varovasti tälle puolelle. Toivotaan kovasti, että sieltä tulee suorastaan ryntäys :).

Voi Oodikas tuo kuulostaa niin pelottavalta. Kovasti onnea matkaan.

Varhaisultra varattu ensi viikon maanantaille. Niin kovasti olisi tehnyt mieli ottaa se jo tälle viikolle, mutta yritän pelata varmanpäälle, eli viikko pitää vielä kärvistellä. Jotenkin outoa, ettei mulla ole minkäänlaisia mahatuntemuksia?? Rinnat on kipeät (välillä TOSI kipeät), mutta siinä kaikki...
 
Viimeksi muokattu:
Ooh TINTTU! Tervetuloa! :flower::heart: Ja tervetuloa tietenkin myös StiinaM ! =)

Kun nyt vaan saataisiin kaikki muutkin sieltä kuumeilijoista kiireen vilkkaa tälle puolelle!

Mullakin on rinnat kipeät. Toinen on päivittäin niin kipeä, että olen miettinyt jopa lääkärille menoa sen vuoksi. Mä luulen, että kyseessä on jonkinlainen hermosärky. Nänniä vihloo todella voimallisesti ja aina tuon kivun aikana se on muuttunut hyvin tummaksi väriltään. Toistaiseksi vielä odottelen, että kipu menisi itsekseen ohi ???

Lisäksi ihan samaan tapaan täälläkin odottellaan ensimmäistä ultraa. Ton mun reissuduunin vuoksi ei oltais päästy varhaisultraan yhdessä miehen kanssa, joten päätettiin odotella ensimmäiseen kunnalliseen. Eli nyt sitten jännityksellä odotellaan tän viikon perjantaina olevaa niskapoimu-ultraa. Siitä olen kyllä ihan varma, että jotakin tuolla navan alla on - mutta montako ja löytyykö syke ... Eli on tässä jännittämistä kerrakseen.


Milk@ - mitä laitoit tuohon miehen isyyspakkaukseen? mua alkoi idea kiinnostaa, vaikka tuohon isänpäivään en sitä vielä ehtynytkään laittaa. Meillä - vaikka mies kovin innoissaan onkin vauvasta - tuntuu, että hän kuitenkin on jäänyt vähän sivuun näistä vauva-asioista. Oikeastaan ainut mitä nyt sen tiimoilta puuhailee on auton vaihtaminen. Tietty ultrassa asia muuttunee taas uudelleen hiukan realistisemmaksi hänellekin.


Sit vielä kuuluttelisin mammavaate asioilla: eli mistä olette ostaneet mammavaatteita? Joskus ihan ekoina raskausviikkoina näin linkin todella kivaan nettikauppaan, mutta nyt olen hukannut linkin. Tarvitsen siis ihan konttorivaatteita - mutta vähän siivompia, henkka-maukkalinja ei meillä duunissa oikein riitä. Tarvetta ei vielä ole, mutta kävin viikonloppuna hiukan katselemassa valikoimia. Ja valitettavasti ei kovin hyvältä näyttänyt. Esim. stoccalla oli ihan kamalia rytkyjä siellä mammavaate osastolla (jotain vaalenapunaisia farkkuja) :O
 
Viimeksi muokattu:

Yhteistyössä