YLI 35-V. KUUMEILIJAT vol 8
- Viestiketjun aloittaja happihyppy
- Ensimmäinen viesti
Lauantai 16.1.2010
Minnihiiri68..................................5/28...yk 2
onlydream....................................8/26-28.....yk 7
happihyppy..................................10/28....yk 4 (24)
kevät71..........................................13/25.....yk 14
Rosmariini -74.............................13/28-31.....yk 18
Puskajussi...................................18/18-29.....yk 3
Annemaarit..................................20/24-26
Helvi-10 .....................................20/24-26.....yk14
Mahdotontako.............................20/29-30 .....yk 5 elli72...............................................21/28-35....yk 18
tääl taas.........................................22/20-26....yk 3
Chilipapu.....................................24/28... yk1
Barbarella.....................................25/27-28...yk 1
pimpula74.....................................40/30.....yk 2
Lumi-Marja...................................50/27.....yk
Mukana myös:
Taikakuu...................................
Tsuba.......................................
Sisusalmiakki............................
Janette74................................
Mansku72...................................
:heart: 2010 :heart:
Poni06............................................Tammikuu :heart:
:heart: 2009 :heart:
Erka................................................Joulukuu :heart:
Enkelinäiti.......................................Marraskuu :heart:
SMSM..............................................Marraskuu :heart:
amati .............................................Marraskuu :heart:
Minotchkin......................................Lokakuu :heart: Oliivitar...........................................Lokakuu:heart:
Tiktu...............................................Syyskuu:heart:
Erjamari.........................................Syyskuu:heart:
PK- haaveilija= äiti vm70...............Heinäkuu :heart:
piipiäinen coitus interruptus..........Kesäkuu :heart:
Destiny..........................................Helmikuu yk 4 :heart:
Sinderella 17.08. 2009 tyttö :heart:
Mansku72 10.07.2009 tyttö :heart:
Äiti-kengu 1.07.2009 tyttö :heart:
Mantana 30.01.2009 poika :heart:
Edellinen ketju:
http://kaksplus.fi/keskustelu/t1244983[/quote]
Päivitin taas aikani kuluksi. Toivottavasti meni oikein. Lähden ottaan sikainfluenssarokotteen. Ihan hyvä, että ehtii sen saada ennen mahdollista raskautta. Ei tarvi sitte ainakaan syyttää rokotetta, jos taas menis kesken.
Ihana ulkoilusää :saint: .
Ihana ulkoilusää :saint: .
hei vaan kaikille. mulla on luovutusfiilis. elämä on vaan joskus niin masentavaa. mitään ei tapahdu eikä mitään voi oikein yrittääkään kun aina on ajatukset ihan eri linjoilla ukon kanssa, se ei huomannu aikoinaan mun fiiliksiä tai ei huomioinu niitä ainakaan mitenkää. Meni vaan omiaan ja touhus vaan omiaan ja mä olin aina yksin. näin kun jatku tarpeex kauan lakkasin oottamastakaan mitään ja muutuin kodinkoneeksi, robotiksi joka hoitaa hommat mut elämänilo katos kokonaan. mitään läheisyyttä ei oo ei yhteistä tekemistä se nukkuu yöt sohvalla. mä tunnen itteni niin huonox ja epäonnistuneex rumax ja vastenmielisex tyhmäx... Nyt se on kai jotain huomannu ku oon ollu kai aika hiljanen ja poissaoleva. eilen ja tänään on kyselly et mitä tehtäs mut en mä osaa esittää toivomuksia enää kun ei ne ennenkää oo ollu semmosia jotka sille ois käyny.. Turha täs on kuumeillakaan ei tuu musta enää äitiä siitä voi toki vielä isä tulla kun ettii nuoremman ja muutenki helpomman eukon. Mut kai se tässä iässä on jo tyydyttävä kohtaloonsa ja elettävä tätä elämää tämmösenä. Sori tää vuodatus joka on ihan sekava ja kauheeta valitusta mut johki piti purkaa.. plussatuulia teille kaikille
kevät71, :hug:
happihyppy, mikä tuo juttu on että sikainfluenssarokotuksesta voisi saada keskenmenon? Mulla on mennyt tuo tieto ihan ohi.
Mun pitäisi mennä possupiikki ensi viikolla ottamaan mutta tuskin aiheuttaa mulla keskenmenoa koska en todellakaan usko olevani raskaana. Tein tänä aamuna testin (maailman kärsimättömin ihminen, tiedän! ) ja ihan tyylipuhtaan negan antoi. Tänään siis kp 26 ja dpo 8.
happihyppy, mikä tuo juttu on että sikainfluenssarokotuksesta voisi saada keskenmenon? Mulla on mennyt tuo tieto ihan ohi.
Mun pitäisi mennä possupiikki ensi viikolla ottamaan mutta tuskin aiheuttaa mulla keskenmenoa koska en todellakaan usko olevani raskaana. Tein tänä aamuna testin (maailman kärsimättömin ihminen, tiedän!
) ja ihan tyylipuhtaan negan antoi. Tänään siis kp 26 ja dpo 8.Kevät71 :hug: ihan selvästi miehes välittää, kun kerta kyseli, että mitäs tehtäis. Ei muuta kuin nyt vaan jutteleen toiveista ja haaveista. Jos löytäisitte jonkin yhteisen haaveen, joka teitä vois yhdistää ja jota kohti yhdessä pyrkiä. Pyydä se takas sänkyyn nukkuun ja lusikoimaan.
Barbarella en tiedä, voiko rokote aiheuttaa keskenmenon (jotkut väittää, että voi), mutta jos tulisin raskaaksi ja ottaisin sitten vasta rokotteen ja meniskin kesken, niin aika varmasti syyttäisin rokotetta ja itseänikin, kun menin sen ottamaan, vaikkei syy siinä edes olis. Nyt ei anakaan tarvi sitä miettiä, kun rokote on jo otettu. Oli muuten illalla aika kurja olo: särki joka paikkaa ja kurkkukin oli vähän kipee ja käsi tosi kipee. Säki voit asennoitua jo valmiiksi niin, että ei haittaa, vaikket tässä kierrossa plussaiskaan. Ehditpä saada rokotteen sitä ennen. Mun siskolla muuten tärppäs heti rokotteen jälkeen, sai sen alkukierrosta.
Mutta sitten päivän positiivisiin uutisiin: sain aamulla ovisplussan (kp siis 11). Hyökkäsin heti takas sänkyyn kuin kiimainen kissa, johon mies, että jaa tuliko plussa. Valehtelin, että ei, ettei sille tulis suorituspaineita. Sillä kun on vaikeuksia laueta paniikkihäiriölääkityksensä takia :ashamed: . Eihän se nytkään onnistunu, kun lapset oli viereisessä huoneessa aamupalalla ja sänky meinas natista ja se rupes ajatteleen niitä liikaa. No, illalla uusiksi tai jos lapset tuosta häippäsis vaikka hiihtolenkille
muoks.
Lapset lähti hiihtämään ja me miehen kanssa kans lykkimään. Luistossa ei ollut valittamista . Se sano, että oli arvannu mun saaneen ovisplussan. Taidan olla vähän huono valehtelemaan :saint: . No, nyt ei muuta kuin odottamaan oireita
Barbarella en tiedä, voiko rokote aiheuttaa keskenmenon (jotkut väittää, että voi), mutta jos tulisin raskaaksi ja ottaisin sitten vasta rokotteen ja meniskin kesken, niin aika varmasti syyttäisin rokotetta ja itseänikin, kun menin sen ottamaan, vaikkei syy siinä edes olis. Nyt ei anakaan tarvi sitä miettiä, kun rokote on jo otettu. Oli muuten illalla aika kurja olo: särki joka paikkaa ja kurkkukin oli vähän kipee ja käsi tosi kipee. Säki voit asennoitua jo valmiiksi niin, että ei haittaa, vaikket tässä kierrossa plussaiskaan. Ehditpä saada rokotteen sitä ennen. Mun siskolla muuten tärppäs heti rokotteen jälkeen, sai sen alkukierrosta.
Mutta sitten päivän positiivisiin uutisiin: sain aamulla ovisplussan (kp siis 11). Hyökkäsin heti takas sänkyyn kuin kiimainen kissa, johon mies, että jaa tuliko plussa. Valehtelin, että ei, ettei sille tulis suorituspaineita. Sillä kun on vaikeuksia laueta paniikkihäiriölääkityksensä takia :ashamed: . Eihän se nytkään onnistunu, kun lapset oli viereisessä huoneessa aamupalalla ja sänky meinas natista ja se rupes ajatteleen niitä liikaa. No, illalla uusiksi tai jos lapset tuosta häippäsis vaikka hiihtolenkille
muoks.
Lapset lähti hiihtämään ja me miehen kanssa kans lykkimään. Luistossa ei ollut valittamista
. Se sano, että oli arvannu mun saaneen ovisplussan. Taidan olla vähän huono valehtelemaan :saint: . No, nyt ei muuta kuin odottamaan oireita Kevät71 :hug: No voi kurjuus. Kyllä sitä huonoja aikoja kaikille tulee, jaksoittain. Toivottavasti kevään myötä olette parempaan päin menossa :hug:
Barbarella Ohjeet sikapiikin suhteen näyttävät vaihtelevan. Suomessa yleensä piikitetään myös ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana, kun taas monissa muissa maissa piikkiä ei anneta ennen kuin toinen raskauskolmannes alkaa. Ohjeistus näyttää myös riippuvan piikin pistävästä henkilöstä, minua esim. neuvottiin olemaan tulematta raskaaksi sen kierron aikana, jolloin sain piikin. On mahdollista, että piikkiin liittyy komplikaatioriskejä. Ei sitä piikkiä kannata nyt mennä hakemaan, kun ei epidemiakaan ole päällä, muuta kuin siinä vaiheessa kiertoa, kun on varma ettei ole raskaana. Tai mä ainakin tekisin niin, piikki samantien sitten kun menkat alkaa.
happihyppy Pidetään peukkuja =) Samoin kaikille muille!
Itsellä loppukierto menossa. Oon aina oviksen jälkeen niin toiveikas, mutta sitten se toive alkaa pikkuhiljaa hiipumaan....
Barbarella Ohjeet sikapiikin suhteen näyttävät vaihtelevan. Suomessa yleensä piikitetään myös ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana, kun taas monissa muissa maissa piikkiä ei anneta ennen kuin toinen raskauskolmannes alkaa. Ohjeistus näyttää myös riippuvan piikin pistävästä henkilöstä, minua esim. neuvottiin olemaan tulematta raskaaksi sen kierron aikana, jolloin sain piikin. On mahdollista, että piikkiin liittyy komplikaatioriskejä. Ei sitä piikkiä kannata nyt mennä hakemaan, kun ei epidemiakaan ole päällä, muuta kuin siinä vaiheessa kiertoa, kun on varma ettei ole raskaana. Tai mä ainakin tekisin niin, piikki samantien sitten kun menkat alkaa.
happihyppy Pidetään peukkuja =) Samoin kaikille muille!
Itsellä loppukierto menossa. Oon aina oviksen jälkeen niin toiveikas, mutta sitten se toive alkaa pikkuhiljaa hiipumaan....
Täti tuli. :'(
Jos tästä jotain positiivista täytyy repiä, niin voin ainakin tuon possupiikin nyt huoletta ottaa.
Oviksen tikutuksen aloitan kyllä jo ihan lähipäivinä, tämän kierron mukaan aika oviksesta tädin tuloon oli 9 päivää. Eihän se mihinkään riitä, käsittääkseni! Testaan koko kierron ajan, jos tuohon ovisasiaan sitten jonkun tolkun saisi.
Jaa jaa, jos tästä lähtisi sitä greippimehua sitten hamstraamaan.
Barbarella 1/27, yk2
Jos tästä jotain positiivista täytyy repiä, niin voin ainakin tuon possupiikin nyt huoletta ottaa.
Oviksen tikutuksen aloitan kyllä jo ihan lähipäivinä, tämän kierron mukaan aika oviksesta tädin tuloon oli 9 päivää. Eihän se mihinkään riitä, käsittääkseni! Testaan koko kierron ajan, jos tuohon ovisasiaan sitten jonkun tolkun saisi.
Jaa jaa, jos tästä lähtisi sitä greippimehua sitten hamstraamaan.
Barbarella 1/27, yk2
Plääh, täällä alavatsalla nippailee siihen malliin, että taisi mennä taas tämäkin kierto harakoille. Lisäksi tuo tuttu painon tunne, että koko alapää repeis.. Tosin menkkoi ootan vasta viikon päästä, mutta voihan ne tulla jo aikasemminkin. Ens kierron voiskin kokeilla sitten ihan ilman tikutteluita ja muita paineita. Josko sitten.. Tosin eihän tässä mennä kun vasta yk kolmosta, et turha marista vielä. On täällä paljon pidempäänkin yrittäneitä ja itekin on joutunu aiemmin oottelee. .. Jotenkin aattelin, että noiden tikkujen kanssa onnistuis helpommin, kun tietää h- hetken noin melkeen varmasti.
Barbarella pahoittelut tädistä :hug:
Kevät71 Onneksi miehes edes vähän herää ihmettelemään. Kissa vaan pöydälle ja asiat selviks. Puhumattomuus on pahinta, ihan omasta kokemuksesta voin sanoa. Meillä puhumattomuus vei ihan eron partaalle, mutta jotenkin ihmeen kaupalla löydettiin toistemme luo takasin ja nyt ei onnellisempi voi ollakaan! :heart:
Toivottavasti Happihyppy sai hyödynnettyä oviksen ja päästäs iloitsee siitä vieläkin mukavemmasta plussasta ihan pian.
Helvi Oisko kiinnittymistuhruja :flower:
Plussapuhureita! Tämä lähtee nyt hiihtolenkille koirien kanssa ja sitten vain pikkupyrähdys töissä. Löysäilyä, löysäilyä.. B)
Barbarella pahoittelut tädistä :hug:
Kevät71 Onneksi miehes edes vähän herää ihmettelemään. Kissa vaan pöydälle ja asiat selviks. Puhumattomuus on pahinta, ihan omasta kokemuksesta voin sanoa. Meillä puhumattomuus vei ihan eron partaalle, mutta jotenkin ihmeen kaupalla löydettiin toistemme luo takasin ja nyt ei onnellisempi voi ollakaan! :heart:
Toivottavasti Happihyppy sai hyödynnettyä oviksen ja päästäs iloitsee siitä vieläkin mukavemmasta plussasta ihan pian.
Helvi Oisko kiinnittymistuhruja :flower:
Plussapuhureita! Tämä lähtee nyt hiihtolenkille koirien kanssa ja sitten vain pikkupyrähdys töissä. Löysäilyä, löysäilyä.. B)
Hyvää alkanutta vuotta kaikille ja olkoon 2010 plussarikkaampi kuin mikään muu vuosi ennen :heart:
Nyt on menossa kp 24/27. Enää en tikuttele, laske milloin olis ovis. Enää en tilaile testejä, en laukkaa apteekissa loppukierrosta. Enää en mieti, vieläkö hoitoihin vai ei. Enää en mieti, onko tämä PMS vai jotain muuta. Olemme luovuttaneet. Emme yritä enää, emme jaksa toivoa. Meillä on lapsiluku nyt tässä.
Miehen simpat tutkittiin joulukuulla ja joulualla saimme vastauksen. Tilanne on sellainen, että ei mahdollisuuksia. Liikkuvat yksilöitä kuulemma oli ja parilla häntäkin, mutta niillä lukemilla ei kuulemma luomusti voi onnistua ja hoidoillakin niin pieni mahdollisuus, että gyne sanoi suoraan, rahanhaaskausta :ashamed:
Mietimme ja mietimme. Itkua, raivoa, pettymystä, katkeruutta.... you name it. Nyt elämä jatkuu, katse tulevaisuudessa, uudenlaisessa. Enää ei harmita ihna hirveesti (lue, itku ei tule joka päivä), mutta jossain takaraivon sopukoissa sitä vähän vielä toivoo ihmettä, vaikka....eihän sitä ihmettä tule. Kesällä perkaan pienet vaatteet, säästän ne tärkeimmät, joilla jotain tunnearvoa. Vaununkankaat pesin ja pakkasin talteen ja runko pestiin ja pussitettiin. Jospa joskus niillä lykkisin lastenlapsia. Myydä en henno, en millään. Vauvalelut onkin ollut jo pitkään lajiteltuna ja pakattuna. Nyt nostamme ne vain vielä korkeammalle, syvemmälle ullakon uumeniin. Ne odottavat aikaa, kun mummi hakee niitä pikkuisille.
Ei tämän näin pitänyt mennä. Näistä elämän poluista ei vain tiedä. Mietin vain, mitä minusta jää jäljelle, kun ei ole pientä lasta hoidettavana. Millainen olen ihmisenä, kun ei ole enää pieniä lapsia. Mitä osaan tehdä, olenko enää sama minä? Olen ollut äiti pian 18 vuotta. Täytin juuri 20, kun sain esikoiseni, pojan vesselin ja enkeli tytön. Pian tulin uudelleen raskaaksi ja sain tytön. Heillä ikäeroa vain 1v3kk. Olen ollut nuoresta asti äiti ja ennen oma äitiyttäni juossut kuuden nuoremman sisaruksen perässä, hoivannut, syöttänyt, kuivetellut, vaunutellut. Olen ollut tässä roolissa jo pienestä pitäen, hoivannut ja hellinyt. Jääkö minusta mitään jäljelle, syli on tyhjä. Syli on niin tyhjä!! Vielä kaksi nuorinta kiehnaa kyljessä, nelivuotias eniten. Otan niistä hetkistä kaiken irti. Koskaan ei saa mikään olla niin kiireistä, ettei ehdi edes hetken halia, näitä hetkiä ei takaisin vain saa.
Tuleehan tietenkin muuta tilalle. On sitä paljon puhuttua omaa aikaa. Mutta mitä sillä ajalla teen, kun omintani on ollut olla lasten kanssa. Tiedän, ihminen muuttuu, sopeutuu, kasvaa irti entisistä kaavoistaan. Mutta nyt vain pelottaa. Onhan tässä vielä monta vuotta edessä, että talossa on lapsia. Nyt on uhmaikäinen prinsessa, omaa tahtoa täynnä oleva pian 9v poika, 13v murkkuikään tullut poika, joka luulee tietävänsä kaikesta kaiken. 16v nuorinainen, jonka kanssa on usein napit vastakkain. Hän on silti hyvin itsenäinen, vaikka onkin...erikoinen persoona. 18v nuorimies, joka on pahimmat murkkumylläkät jo ohittanut, suunnittelee omaa elämää, on apuna kotitöissä...voi miten pärjäänkään ilman häntä, kun mies on paljon poissa. Hän on korvaamaton!
Nyt vain eletään eteenpäin, hymyillään vasten ongelmia, selviydytään. Elämä on tässä ja nyt, jokaisessa hetkessä, jokaisessa sekunnissa. Olen kiitollinen siitä, että minulla on perhe ympärillä. Sydämestäni en laske enkeleitäni, en heistä yhtäkään. He kulkevat mukanani aina, muistoissa.
Tämä vuodatus on tullut nyt tiensä päähän. En masenna teitä enää enempää pohdinnoillani. Käyn lukemassa tätä ketjua vielä varmaan sen sata kertaa. Toivon kaikille sydämestäni sitä pientä ja ihanaa nyyttiä. Salaa hiljaa sydämessä on toive meilläkin, jos sittenkin, mutta siitä emme enää ääneen puhu. Ei tarvitse, sillä tiedämme sen muutenkin.
Kaikkea hyvää jokaisen elämään, lämmöllä, Lumi-Marja
Nyt on menossa kp 24/27. Enää en tikuttele, laske milloin olis ovis. Enää en tilaile testejä, en laukkaa apteekissa loppukierrosta. Enää en mieti, vieläkö hoitoihin vai ei. Enää en mieti, onko tämä PMS vai jotain muuta. Olemme luovuttaneet. Emme yritä enää, emme jaksa toivoa. Meillä on lapsiluku nyt tässä.
Miehen simpat tutkittiin joulukuulla ja joulualla saimme vastauksen. Tilanne on sellainen, että ei mahdollisuuksia. Liikkuvat yksilöitä kuulemma oli ja parilla häntäkin, mutta niillä lukemilla ei kuulemma luomusti voi onnistua ja hoidoillakin niin pieni mahdollisuus, että gyne sanoi suoraan, rahanhaaskausta :ashamed:
Mietimme ja mietimme. Itkua, raivoa, pettymystä, katkeruutta.... you name it. Nyt elämä jatkuu, katse tulevaisuudessa, uudenlaisessa. Enää ei harmita ihna hirveesti (lue, itku ei tule joka päivä), mutta jossain takaraivon sopukoissa sitä vähän vielä toivoo ihmettä, vaikka....eihän sitä ihmettä tule. Kesällä perkaan pienet vaatteet, säästän ne tärkeimmät, joilla jotain tunnearvoa. Vaununkankaat pesin ja pakkasin talteen ja runko pestiin ja pussitettiin. Jospa joskus niillä lykkisin lastenlapsia. Myydä en henno, en millään. Vauvalelut onkin ollut jo pitkään lajiteltuna ja pakattuna. Nyt nostamme ne vain vielä korkeammalle, syvemmälle ullakon uumeniin. Ne odottavat aikaa, kun mummi hakee niitä pikkuisille.
Ei tämän näin pitänyt mennä. Näistä elämän poluista ei vain tiedä. Mietin vain, mitä minusta jää jäljelle, kun ei ole pientä lasta hoidettavana. Millainen olen ihmisenä, kun ei ole enää pieniä lapsia. Mitä osaan tehdä, olenko enää sama minä? Olen ollut äiti pian 18 vuotta. Täytin juuri 20, kun sain esikoiseni, pojan vesselin ja enkeli tytön. Pian tulin uudelleen raskaaksi ja sain tytön. Heillä ikäeroa vain 1v3kk. Olen ollut nuoresta asti äiti ja ennen oma äitiyttäni juossut kuuden nuoremman sisaruksen perässä, hoivannut, syöttänyt, kuivetellut, vaunutellut. Olen ollut tässä roolissa jo pienestä pitäen, hoivannut ja hellinyt. Jääkö minusta mitään jäljelle, syli on tyhjä. Syli on niin tyhjä!! Vielä kaksi nuorinta kiehnaa kyljessä, nelivuotias eniten. Otan niistä hetkistä kaiken irti. Koskaan ei saa mikään olla niin kiireistä, ettei ehdi edes hetken halia, näitä hetkiä ei takaisin vain saa.
Tuleehan tietenkin muuta tilalle. On sitä paljon puhuttua omaa aikaa. Mutta mitä sillä ajalla teen, kun omintani on ollut olla lasten kanssa. Tiedän, ihminen muuttuu, sopeutuu, kasvaa irti entisistä kaavoistaan. Mutta nyt vain pelottaa. Onhan tässä vielä monta vuotta edessä, että talossa on lapsia. Nyt on uhmaikäinen prinsessa, omaa tahtoa täynnä oleva pian 9v poika, 13v murkkuikään tullut poika, joka luulee tietävänsä kaikesta kaiken. 16v nuorinainen, jonka kanssa on usein napit vastakkain. Hän on silti hyvin itsenäinen, vaikka onkin...erikoinen persoona. 18v nuorimies, joka on pahimmat murkkumylläkät jo ohittanut, suunnittelee omaa elämää, on apuna kotitöissä...voi miten pärjäänkään ilman häntä, kun mies on paljon poissa. Hän on korvaamaton!
Nyt vain eletään eteenpäin, hymyillään vasten ongelmia, selviydytään. Elämä on tässä ja nyt, jokaisessa hetkessä, jokaisessa sekunnissa. Olen kiitollinen siitä, että minulla on perhe ympärillä. Sydämestäni en laske enkeleitäni, en heistä yhtäkään. He kulkevat mukanani aina, muistoissa.
Tämä vuodatus on tullut nyt tiensä päähän. En masenna teitä enää enempää pohdinnoillani. Käyn lukemassa tätä ketjua vielä varmaan sen sata kertaa. Toivon kaikille sydämestäni sitä pientä ja ihanaa nyyttiä. Salaa hiljaa sydämessä on toive meilläkin, jos sittenkin, mutta siitä emme enää ääneen puhu. Ei tarvitse, sillä tiedämme sen muutenkin.
Kaikkea hyvää jokaisen elämään, lämmöllä, Lumi-Marja
:hug: lumi-Marja täällä tuli :'( kun luin sun viestiä, kaikkee hyvää teille jatkossa.
kiitos kaikille lohdutksesta ehkä tää vielä tästä tuo ukko vaan on semmonen et se ei puhu vaikka mikä olis. Ite oon joskus ollu samalaine mut tietoisesti opetellu puhumaan. Eilen yritin purkaa tuntojani sille mut vaikeeta se on kun ei toiselta saa mitään vastakaikua. Jos ei tuo olis mulle niin kovin rakas antasin olla mut ihan vielä en oo valmis luovuttamaan. Piinailemaankin joutuu/pääsee taas kun ovis tais olla eile ja sunnuntaiaamuna tuo käväs vieressä sen verran.. :kieh: olis kyllä maailman ihme jos yhestä kerrasta tärppäis. Olis ehkä ollu hyvä et ois saanu olla piinailematta tän kierron mut näillä mennään.helvi 10 jospa olis tosiaan kiinnittymistuhruja. happihyppy ei muuta kun oireita kyttäämään. puskajussijospa onkin oireita jostain muusta kun tädistä
kiitos kaikille lohdutksesta ehkä tää vielä tästä tuo ukko vaan on semmonen et se ei puhu vaikka mikä olis. Ite oon joskus ollu samalaine mut tietoisesti opetellu puhumaan. Eilen yritin purkaa tuntojani sille mut vaikeeta se on kun ei toiselta saa mitään vastakaikua. Jos ei tuo olis mulle niin kovin rakas antasin olla mut ihan vielä en oo valmis luovuttamaan. Piinailemaankin joutuu/pääsee taas kun ovis tais olla eile ja sunnuntaiaamuna tuo käväs vieressä sen verran.. :kieh: olis kyllä maailman ihme jos yhestä kerrasta tärppäis. Olis ehkä ollu hyvä et ois saanu olla piinailematta tän kierron mut näillä mennään.helvi 10 jospa olis tosiaan kiinnittymistuhruja. happihyppy ei muuta kun oireita kyttäämään. puskajussijospa onkin oireita jostain muusta kun tädistä
:'( Voi ei erka! Ei oo reilua ei! :hug: :hug: :hug:
Lumi-Marjalle kaikkea hyvää! Jossain vaiheessa se kuitenkin olis lopulta tullut eteen, että ei enää lapsia saa. Niin se tulee kaikille:ashamed: . Uskon, että löydät tilalle jotain uutta, kunhan aikaa vähän kuluu. Ja kyllähän niitä ihmeitäkin joskus tapahtuu... Kun sulla on tuo hoivaamisvietti noin kova, niin oletteko miettineet sijaisperheeksi ryhtymistä. Syliä ja rakkautta kaipaavia lapsia löytyy muualtakin kuin omasta perheestä... :hug:
Lumi-Marjalle kaikkea hyvää! Jossain vaiheessa se kuitenkin olis lopulta tullut eteen, että ei enää lapsia saa. Niin se tulee kaikille:ashamed: . Uskon, että löydät tilalle jotain uutta, kunhan aikaa vähän kuluu. Ja kyllähän niitä ihmeitäkin joskus tapahtuu... Kun sulla on tuo hoivaamisvietti noin kova, niin oletteko miettineet sijaisperheeksi ryhtymistä. Syliä ja rakkautta kaipaavia lapsia löytyy muualtakin kuin omasta perheestä... :hug:
Tiistaii 19.1.2010
tääl taas.........................................1/20-26....yk 4
Barbarella.....................................2/27-28...yk 2
Minnihiiri68..................................8/28...yk 2
onlydream...................................11/26-28.....yk 7
happihyppy..................................13/28....yk 4 (24)
kevät71..........................................16/25.....yk 14
Rosmariini -74.............................16/28-31.....yk 18
Puskajussi...................................21/18-29.....yk 3
Annemaarit..................................23/24-26
Helvi-10 .....................................23/24-26.....yk14
Mahdotontako.............................23/29-30 .....yk 5 elli72...............................................24/28-35....yk 18
Chilipapu.....................................27/28... yk1
pimpula74.....................................43/30.....yk 2
Mukana myös:
Taikakuu...................................
Tsuba.......................................
Sisusalmiakki............................
Janette74................................
Mansku72...................................
Erka..........................................
Lumi-Marja.............................
:heart: 2010 :heart:
Poni06............................................Tammikuu :heart:
:heart: 2009 :heart:
Enkelinäiti.......................................Marraskuu :heart:
SMSM..............................................Marraskuu :heart:
amati .............................................Marraskuu :heart:
Minotchkin......................................Lokakuu :heart: Oliivitar...........................................Lokakuu:heart:
Tiktu...............................................Syyskuu:heart:
Erjamari.........................................Syyskuu:heart:
PK- haaveilija= äiti vm70...............Heinäkuu :heart:
piipiäinen coitus interruptus..........Kesäkuu :heart:
Destiny..........................................Helmikuu yk 4 :heart:
Sinderella 17.08. 2009 tyttö :heart:
Mansku72 10.07.2009 tyttö :heart:
Äiti-kengu 1.07.2009 tyttö :heart:
Mantana 30.01.2009 poika :heart:
Edellinen ketju:
http://kaksplus.fi/keskustelu/t1244983[/quote]
Laitoin teidät Erka ja Lumi-Marja mukana myös -listalle. Haleja molemmille :hug: :hug:
Lumi-marjamyös täällä tuli :'( lukiessa,sinä osaat niin hyvin pukea kirjoitukset sanoiksi,olen pahoillani tilenteestanne.
Elämästä ei todellakan tiedä mitä annetaan ja mitä ei,teillä kuitenkin monta ihanaa lasta,tuovat ne sen sisällön kuitenkin elämään,vaikka raskasta on haaveesta luopua,hyvää jatkoa sinulle ja perheellenne. :hug: :hug:
Pienet pienet halaukset ne on niitä rakkaimpia,minäkin tuossa iltamassa sain kuopukselta 1.9v ison halin ja pusun päälle kyllä se lämmitti.Jokin aika sitten esikoinen 3v sanoi minulle kun olin vähän alamaissa, äiti olet rakas!
Elämästä ei todellakan tiedä mitä annetaan ja mitä ei,teillä kuitenkin monta ihanaa lasta,tuovat ne sen sisällön kuitenkin elämään,vaikka raskasta on haaveesta luopua,hyvää jatkoa sinulle ja perheellenne. :hug: :hug:
Pienet pienet halaukset ne on niitä rakkaimpia,minäkin tuossa iltamassa sain kuopukselta 1.9v ison halin ja pusun päälle kyllä se lämmitti.Jokin aika sitten esikoinen 3v sanoi minulle kun olin vähän alamaissa, äiti olet rakas!
Voimia teille Erka ja Lumi-Marja. Elämä joskus koettelee. Itselläni myös suru pusesrossa. Täti tuli tänään eli nyt menossa kp 1/20-26 yk ja voi mitkä kivut. Tuntuu ettei särkylääkkeet nyt tehoa ollenkaan. Ensiviikolle sitten täytyy tilata aika gynelle. Täytyy selvittää, että itsellä ainakin kaikki kunnossa.
Pahoittelut Erkalle tapahtuneesta! :hug: :hug:
Lumi-Marjalle : Ihanaa elämää toivon teille, vaikkei kenties enää sitä pienen pient ihmettä enää tulisikaan :hug: , oneksi kuitenkin vielä paljon elämää on talossanne/kodissanne! :heart:
mahdotontako :heart:
Lumi-Marjalle : Ihanaa elämää toivon teille, vaikkei kenties enää sitä pienen pient ihmettä enää tulisikaan :hug: , oneksi kuitenkin vielä paljon elämää on talossanne/kodissanne! :heart:
mahdotontako :heart:
Suuret pahoittelut erka ja voimia jaksaa koettelemus :hug: :hug:
Lumi-Marja kirjoitit niin koskettavasti :'( Olen niin pahoillani tilanteestanne ja toivon voimia hyväksyä asian :hug: Nauti kuitenkin ihanista lapsistasi, joita sinulle onneksi on suotu ja ainahan ihmeitäkin tapahtuu :hug:
Täällä piinaviikkoa elellään, yllättävän rauhallisissa merkeissä, koska mitään merkkejä ei mahdollisesta raskaudesta ole ilmassa :ashamed:
Lumi-Marja kirjoitit niin koskettavasti :'( Olen niin pahoillani tilanteestanne ja toivon voimia hyväksyä asian :hug: Nauti kuitenkin ihanista lapsistasi, joita sinulle onneksi on suotu ja ainahan ihmeitäkin tapahtuu :hug:
Täällä piinaviikkoa elellään, yllättävän rauhallisissa merkeissä, koska mitään merkkejä ei mahdollisesta raskaudesta ole ilmassa :ashamed:
erka Voi kurjuus! Hirmu paljon haleja ja jaksamista täältä :hug:
Lumi-Marja Onhan teillä hieno pesue kasassa. Harva yltää samaan. :hug:
Anne-Maarit Mennään näköjään ihan samoissa.
Täällä just semmonen olo, että täti tulee kohta. Vielä on pysynyt poissa. Voisko kiinnittymisvuoto tulla 12 pv oviksen jälkeen? Eiks oo vähän myöhäistä?
Plussatuulia kaikille!
Lumi-Marja Onhan teillä hieno pesue kasassa. Harva yltää samaan. :hug:
Anne-Maarit Mennään näköjään ihan samoissa.
Täällä just semmonen olo, että täti tulee kohta. Vielä on pysynyt poissa. Voisko kiinnittymisvuoto tulla 12 pv oviksen jälkeen? Eiks oo vähän myöhäistä?
Plussatuulia kaikille!
Kurjuuksien kurjuus Lumi-Marja Toivottavasti toipuisit pian huonoista uutisista.
Erkalle myös voimahalit. :hug:
tääl taas :hug:
Kuulin tuossa yksi päivä kahdenlaisia vauvauutisia. Yksi kaveri on saamassa elokuunvauvaa, tuli ihan mahtava fiilis ja toisaalta haikeus, että saankohan minä enää tuntea omaa tuhisevaa vauvaa sylissäni. Toinen ei ollutkaan ihan vauvauutinen, vaan lapsisellainen. Toinen kaveri kertoi hämmästyneenä saaneensa kuulla olevansa isä, 7-vuotiaalle pojalle. Oli kyllä miettinyt asiaa, koska lapsi muistutti ulkoisesti häntä, muttei tämä nainenkaan ollut sanonut mitään. Samalla paikkakunnalla asuvat, tämä kaveri oli vaan päättänyt kysyä, että olisiko hän mitenkään lapsen isä, kun olivat olleet intiimisti raskautumisen aikoihin.. Huh, aika järkytys ajatella, mikä uutinen..
Näin viime yönä unta, että imetin. En ollut siinä unessa synnyttänyt sitä lasta, mutta se oli kuitenkin oma. Huolehdin vain, että vauva oli isokokoinen, eikä mulla tullut maitoa... Mutta tunsin niin todentuntuisesti sen imetyksen. Olikohan jotain nänninippailukramppeja yöllä..
:wave: ++++++
Erkalle myös voimahalit. :hug:
tääl taas :hug:
Kuulin tuossa yksi päivä kahdenlaisia vauvauutisia. Yksi kaveri on saamassa elokuunvauvaa, tuli ihan mahtava fiilis ja toisaalta haikeus, että saankohan minä enää tuntea omaa tuhisevaa vauvaa sylissäni. Toinen ei ollutkaan ihan vauvauutinen, vaan lapsisellainen. Toinen kaveri kertoi hämmästyneenä saaneensa kuulla olevansa isä, 7-vuotiaalle pojalle. Oli kyllä miettinyt asiaa, koska lapsi muistutti ulkoisesti häntä, muttei tämä nainenkaan ollut sanonut mitään. Samalla paikkakunnalla asuvat, tämä kaveri oli vaan päättänyt kysyä, että olisiko hän mitenkään lapsen isä, kun olivat olleet intiimisti raskautumisen aikoihin.. Huh, aika järkytys ajatella, mikä uutinen..
Näin viime yönä unta, että imetin. En ollut siinä unessa synnyttänyt sitä lasta, mutta se oli kuitenkin oma. Huolehdin vain, että vauva oli isokokoinen, eikä mulla tullut maitoa... Mutta tunsin niin todentuntuisesti sen imetyksen. Olikohan jotain nänninippailukramppeja yöllä..
:wave: ++++++
Voimia erkalle ja Lumi-Marjalle!
Meikäläisellä ois sitten kp 28/28, ei oireita mihinkään suuntaan. En usko, että on jännättävää. Ei oireita suuntaan eikä toiseen - paitsi ehkä siihen tädin suuntaan, koska olen ollut pari päivää kuin peppuun ammuttu karhu. Pojan kanssa tulee otettua sanallisesti yhteen aika railakkaasti. :ashamed: Perhanan väsynyt olen koko ajan, mutta viime aikoina olen urheillut niin paljon, että olen sen takia ihan naatti.
Meikäläisellä ois sitten kp 28/28, ei oireita mihinkään suuntaan. En usko, että on jännättävää. Ei oireita suuntaan eikä toiseen - paitsi ehkä siihen tädin suuntaan, koska olen ollut pari päivää kuin peppuun ammuttu karhu. Pojan kanssa tulee otettua sanallisesti yhteen aika railakkaasti. :ashamed: Perhanan väsynyt olen koko ajan, mutta viime aikoina olen urheillut niin paljon, että olen sen takia ihan naatti.