YLI 35-V KUUMEILIJAT :) VOL 5

Alkuperäinen kirjoittaja Hibiscus:
.. nyt vain...


SiiriSisilisko Pisti silmään tuo, mitä kerroit työkaverisi "on se hyvä että tuli lapset ajoissa tehtyä" -puheista. Noita kyllä tosiaan kuulee. Nousee aina villat pystyyn tuon tyyppisistä jutuista. Ikään kuin tämä elämä olisi jokin jana, jolla voi edetä juuri niin kuin itse suunnittelee ja haluaa, tietyssä järjestyksessä. Voi, kun se aina menisikin niin! Mulla taustalla se tavallinen tarina: ero kolmikymppisenä, uusi mies löytyi vasta nelikymppisenä. Siitä ensimmäisestä liitosta on yksi teini-ikäinen. Kyllä minä niitä lapsia "suunnittelin" silloin nuorempana vähintään kolme, mutta kun ei ollut, kenen kanssa... Eikä sellaista ihan äkkiä sitten löytynytkään... :ashamed: Mutta onneksi kuitenkin löytyi :heart: Eihän munkaan työpaikalla moni varmaan ikipäivänä voisi uskoa, että tässä vielä vauvasta haaveiltaisiin. Olen joskus aiemmin tälläkin palstalla kertonut, että kerran firman pikkujoulussa yksi kuusikymppinen nainen virnisti minulle kuin kohtalotoverille, että "hyvä, että ollaan jo niin vanhoja, ettei enää voida lapsia tehdä". Minä pöljä kun olin henkäissyt ihastuksissani nuoremman kollegani vauvauutisista. :LOL:
Pisti silmääni nyt vasta tämä Hibiscuksen teksti: mä olen saanut joskus kuulla ihan samaa, siis siitä ettei enää lapsia tehdä. Edellisessä työpaikassa olin porukan nuorin ja joskus aina kahvipöydässä sekä miehet että naiset puhuivat siitä, että tarttis saada nuorempia joukkoon että vielä saatais vauvauutisia.
Ja niinkuin kirjoitit aina ei mene niinkuin suunnitellaan. Mä kans haaveilin nuorempana lapsista, mut kun ei ollut ketään kenen kanssa niitä tehdä. Vaikka gynekologi sanoi ollessani 25, että ravintoloista niitä löytää. Niin löysi, muttei ketään sellaista, jota olisi niin kauan jaksanut, että olisi päästy edes saman katon alle. Sitten löytyi, melkein kolmekymppisenä "maailman ihanin mies", jonka kanssa muutama vuosi kuljettiin yhteistä taivalta, lapsistakin puhuttiin... eikä käytetty ehkäisyä. Mies kuitenkin osoittautui kaikkea muuta kuin maailman ihanimmaksi ja sain revittyä itseni hänestä irti kolmevitosena. Itkua väänsin työterveydessä kun järki sanoi että erota pitää mutta kuitenkin olisin halunnut olla, että niitä lapsia saisin aikaiseksi. Onneksi osui todella huippu työterveyshoitaja (lapseton, about 50 vee, käynyt omat lapsettomuuskriisinsä läpi, kun "aina ei mene niinkuin suunnitellaan"), jonka kanssa puhumalla tajusin, etten voi jäädä suhteeseen vain siksi että haluan lapsia. Sitten meni muutama vuosi taas yksin, hautasin koko ajatuksen miehestä ja lapsista. Paljon tein kyllä itseni kanssa töitä että tämän haaveen sain haudattua. Lähdin opiskelemaan töiden ohessa, täytin elämäni kaikella muulla, ettei tarvinnut miettiä. Mutta kuinka ollakaan, yhtäkkiä sitten löytyi se mies, se jonka kanssa voisi elää ja kasvattaa yhteisiä lapsia. Mutta tässä sitä ollaan. Yritystä ei kauheasti vielä ole takana, mutta... Jotenkin ne pettymykset sieltä muutaman vuoden takaa pyrkivät yhä pintaan. Juuri tänään itkin koko kotimatkan töistä kun mietin miksi minun taas pitää olla tässä tilanteessa, johan minä kerran nämä haaveet heitin... Edes pkrleen ovisplussaa en saa tikutettua :LOL: (paitsi että tänään se ovisplussa sitten tulla pätkähti, juuri kun olin syvemmällä kuopassa kuin pitkään aikaan) =)

Huoh. Olipahan purkaus. Mutta nyt siis jo paljon paremmalla mielin.
 
Rouva Pikkumyy Sanos muuta. Kyllä sen tällä ikää valitettavan hyvin tiedostaa, ettei näissä vauvakuumeasioissa puhuta enää vuosista, vaan ehkä kuukausista (? ). Ken tietää, kun tämä kaikki tuntuu olevan niin yksilöllistä! Lääkärini sanoi, että 43 täyttäneistä suurin osa ovuloi enää vain muutaman kerran vuodessa. Oli aika ihmeissään luomufollikkelista ja säännöllisestä kierrosta... Tän ikäiset kuulemma ovuloi keskimäärin enää noin 2 kertaa vuodessa - minkä täytyi olla liioittelua? :eek: ---- Juu, kyllä se hätähousuilu sitten iski, ja ajateltiin kokeilla inseminaatiota. Tänään mies törkkäsi vatsaani Pregnyl-piikin, jota en piikkikammoisena pystynyt itse pistämään :LOL: Huomenna on itse inssi. Kävin jo tuolla lapsettomuuspuolella lueskelemassa nuorempien naisten inssi-kokemuksia, eivätkä ne kyllä kauheasti toivoa valaneet onnistumisen suhteen. Mutta sou wot?! Jos ei itse usko asiaansa, niin ei siihen sitten usko kukaan muukaan! :kieh:

Mulla nyt vaan pompsahti jostain päähän tuo ajatus kaksosista :heart:. Mutta kyllä se kuulemma niin on, että pahoinvointikin voi tulla "tuplapahana" jos kyydissä on kaksi vaavia. Toisaalta kaikki raskaudet on kuulemma erilaisia, eli vaikka edellisessä raskaudessa olisi ollut kamalaa oksuilua, ei seuraavassa välttämättä ole mitään kuvotusta? Sinun raskautuminen on kyllä ihana, upea juttu ja todistus siitä, että meidän ikäisillä kaikki voi kuin voikin pelittää vielä ihan täysillä! :kieh: En voi kuin toivoa isosti onnea ekaan ultraan!!! :flower:

Lumi-Marja - Hyvä juttu, että lääkkeet alkaa purra! Ajattelin muuten tuosta yhdestä aamukirjeestä, että nyt se nainen on nostanut kytkintä ja ottanut lennon Huitsin Nevadaan ja kirjoittelee nyt sieltä jostakin, missä ään ja öön pilkkuja ei näppiksissä ole :LOL: No, ei...

Muuten, anteeksi tyhmyys, mutta mikä on rakettipiikki? Häh? :eek: Kuulostaa pelottavalta :eek:. Mutta ihan vakavissaan, ei siitä inssin kokeilusta mitään haittaakaan ole. Onhan se joillakuilla onnekkailla johtanut tuloksiin jo heti ekalla kerralla! Ja siellä klinikalla kumminkin ottavat yrityksen vakavasti ja tutkivat tilanteen pohjamutia myöden. "Tavallisella gynellä" sitä jää enemmän jotenkin oman onnensa nojaan. Totta puhelet, ei marraskuulle tosiaan pitkä aika ole! Pianhan siellä ollaan!

Nyt ei muuta, kuin kaikille mukavaa torstai-iltaa ja viikonloppuakin samantien! :wave:
 
Heippa Hibiscus, kiva , kun kirjoittelit!! :D :flower:
Ihanaa , valitsitte inssin! :heart: Niin minäkin olisin tehnyt teinä! :D Paljon onnea huomiselle inseminaatiolle! Laitatko sitten myös Lugeja kiinnitykseen? Rakettipiikki on juuri se Pregnyl, minkä miehesi laittoi, minulle sen kesäkuussa laittoi hoitaja väestöliitolla, mutta "huonoksi onneksemme" miehellä niin hirmuiset allergiakohraukset samaan aikaan, eli nukkui vain - jäi sen rakettipiikin teho käyttämättä. :heart: No eipä mitään tässä mennään! :heart:
Niin minut on ultrattu helmikuun 29pv 2 isoa munasolua juuri irronnut, sen kmn jälkeen, kesäkuussa ja taas irtoamassa 2 munasolua, viime lokakuussa 1 munasolu juuri irtoamassa ja 2 kertaa olen todistettavasti ollut raskaana vuoden aikana, eli kaikilla naisilla ei sama päde, ettei ovuloi, mutta onhan meilläkin 45v joilla täydet vaihdevuodet päällä! :headwall: Ei kiva!

Onnea siis hirmusti pidän, kovasti peukkuja , jotta jotain ihanaa tapahtuisi! :heart: :heart: =3 :heart: :heart: :heart:

kaikille PlussaOnnea hirmusti puhaltelen! :heart: ++++++++++++++++ :whistle:

Rva Pikkumyy ja Pirpana kulta :heart:
 
SiiriSisilisko Olimme näköjään linjoilla juuri samaan aikaan! Nuo ikään suorasti tai epäsuorasti liittyvät puheet on kyllä pöyristyttäviä. Asenteet istuu syvällä. Kaikkein pahimpia kääkättäjiä ainakin meidän työpaikalla on vähän päälle viiskymppiset naiset. Aina silloin tällöin joku onnittelee itseään siitä, että lapset on jo pesästä lentäneet. Siitä kaffipöytäkeskustelu sitten etenee vaihdevuosiin. Minä kerran pilailin, että onkohan mulla niitä oireita, kun niin kuumottaa. Akat ottivat sen ihan todesta: "ai onko sulla vaihtarit alkaneet". :headwall:

Olipas tuo gyneltäsi lohkaisu, että miehiä löytää ravintolasta. Joo varmasti löytää, mutta millaisia?! Oikein teit, kun revit itsesi irti vaikeasta ihmissuhteesta! Itse löysin ravintolasta epäonnekseni mustasukkaisen juopon, jolla oli taipumusta kaikenlaiseen kiusaamiseen. Eihän tämä kullannuppu tietenkään alkujaan tällainen ollut. Prinssi paljastui piruksi vasta yhteenmuuton jälkeen! Olin tosiaankin onnellinen, kun pääsin tyypistä eroon ilman suurempia tragedioita! Yhtään miestä, jota olisin halunnut pidempään tapailla, en ole ravintoloista löytänyt. Nykyinen mies löytyi työn kautta, myös yllättäen! :heart:

Onnittelut ovisplussasta, Siiri! Nyt ei muuta kuin peittoja pelmuuttamaan vaan!!! Hieno juttu! Kyllä se tärppi vielä kohdallanne kolahtaa, usko pois! :hug: Jos siihen jostakin syystä menee pidempään, niin sitten varmaan kannattaa hankkiutua gynelle, ja hakea apua. Aluksi voisi varmaan Clomifenejä kokeilla...! Kyllä ihmisellä pitää olla haaveita ja unelmia, joita tavoitella, vaikka niiden ylläpitäminen sitten joskus raskasta olisikin, eikös juu =) :wave:
 
Vielä kerran takaisin tänne, on tämä irrottautuminen näköjään vaikeaa :LOL: Pikkumyy oltiin sitten mekin samaan aikaan koneella! Kiitos onnentoivotuksesta, onnea tässä taidetaan tosiaan tarvita... :ashamed: Lääkäri ei puhunut Lugeista mitään, mutta otaksun, että kyllä kai se niitä määrää. Mulla on niitä ennestään jemmassa, kun keväällä turhauduin ja jätin satsit laittamatta. Sain vain naamatauluuni jumalattomia finnipatteja :snotty: Aha, vai Pregnyl se oli, se rakettipiikki. Kiitos infosta :). Tuntui kyllä häijyltä se pistäminen. Mies taisi törkätä aika kovakouraisesti, mutta itsestäni ei siihen ole. :$

Luulen, että kun lääkärini puhui noista ovulointiasioista, sen täytyi tarkoittaa niitä naisia, jotka päätyvät klinikalle hakemaan apua (? ). Tuttavapiirissä on tällä hetkellä kaksikin 44-v. naista, joilla on molemmilla alle vuoden ikäinen vauva! Toisella ihan luomu, ja toisella "Clomi-vauva". :)

Vielä onnellisia odotusaikoja Pikkumyy, voimia ja makoisia päiväunia toivottelen! Kunpa tähän pinoon tippuisi nyt pian lisää plussia! :heart: :heart:
 
Onnea nyt vielä aamusta kaikille tasapuolisesti niin ovisten löytämiseksi, niiden hyödyntämiseksi ja sen jälkeen raskaustestiplussien syntymiseksi! :heart:

Mahtaneeko Hibiscusta jännittää?

Minua ainakin jännitti, nukuin vain 23:30 - 4:n jälkeen jo kukuin ylhäällä ja nyt on kova nälkä! :p :xmas: Puuro on pian valmista, namskiss! :p :heart:

Heippa hei, illalla johonkin aikaan palailen! :saint: :heart:


Rva Pikkumyy ja Pirpana


 
Heippa kaikille!
Ajattelin vain laittaa et mukana roikutaan edelleen menkattomana ja lukemassa olen käynyt lähes päivittäin juttunne mut nyt vain tuntuu et tämä äiti saa kokea mitä on oikeesti murrosikäisen kasvatus kaikista rajoituksista ja puhumisista huolimatta kun mennään ja kokeillaan omia rajojaan ja uskaltamisiaan :'( :'( :'(
Kysymys on näpistyksestä ja onneksi jäi kiinni mut silti, miten olenkaan ollaankin oltu näin huonot vanhemmat toiselle neidille et on tällaista tehnyt :eek: :(
Mulla on niin huono äiti fiilis et miten täs enää edes uskaltaa haaveilla vielä yhdestä vauvasta :ashamed: :'( :'(

Jaksuja teille kaikille!
 
Huomenta arvon naiset :flower:

Hibiscus, onnea matkaan inssiin :wave: Pidän peukkuja, että tulosta tulee jo tästä kerrasta :heart: Pikkumyy tuossa jo selvittikin, mikä se rakettipiikki on. Pregnylhän se. Muutaman kerran se elämäni aikana olen saanut ja luget jatkoksi. Mahdottomia finnejä niisät mullekkin tuli. Mut pian ne sitten katoskin. Heti lugejen jälkeen siinä ajassa, mitä nyt finni paranee.

Rouva Pikkumyy onnea vielä kerran ultraan ja jännitän täällä kovasti kuulumisia :heart:

Siiri, nyt vain peitot pöllyämään, kyllä se tärppi vielä kohdille menee, kuten täällä jo todettiinkin :flower:

Sain tänään heti aamusta tuttavalta tekstarin, et he ovat juuri plussanneet, vaikka ei ollut tarkoiuts edes näin äkkiä ja ihanaa, kun tulee lapsille ikäeroa vain 1v4kk! Väkerrin siihen onnitteluja tippa linssissä ja ajattelin, että kiva kun kerroit. Just toissapäivänä puhelimessa juteltiin meidän raskautumisen vaikeuksista ja miten tämä viimeisinkin päättyi ikävästi. Hän oli hyvin ymmärtäväinen ja juteltiin siinä siitäkin, miten vaikea mun on just tällaisena aikana kohdata vauvauutiset ja isot kauniit vauvamasu sekä pienet nyytit. Kovin äkkiä onnen tupsahtaessa omalle kohdalle tuo kaikki unohtuu. Heillä nämä molemmat raskaudet lähteneet ekalla yrittämällä käyntiin, joten ei ole kokemusta tästä piinaavasta odotuksen odotuksesta, joka voi kestää vuosiakin. Ei heidän onni oleminulta poi, mutta jostain syystä se vain sattui :ashamed: Ja pakkoko se tekstari oli heti seittemältä laittaa |O

Jospa tämä päivä tästä taas selkeis. On vaan niin harmaata ja synkkää, että se alkaa jo vaikuttaa mielialaankin. Tuntuu taas vaihteeks vaan niin turhalta koko yrittäminen. Kroppa krenaa (endo ja hormonivillityksestä innostuneet munasarjat), pumppukaan ole mikään priima kuntoinen, liikapaino, astma... :headwall: :ashamed: Nyt vaan on sellainen hetki, että haluais vaan olla ajattelematta koko vauvaa, mutta kun ei vain voi :ashamed: Muutaman tunni päästä voi olla mieli parempi ja ajatukset taas vaaleanpuneisissa ja -sinisissä ajatuksissa.

:attn: Kiinnostaisiko jotakuta päivittäminen :attn: Meillä alkaa pian syysaskareet ja aika menee aika tiukasti pellolla. Sit viikon päästä maanantaina aloitan oman taksireitin ja meille tulee hoitaja pienemmille kotiin aamusta muutamaksi tunniksi ja iltapäivästä kans. Opiskelupaikkaa vaille jäänyt naapurin abityttö on hoitanut lapsukaisia jo parina vuonna aina silloin tällöin ja nyt innostui ajatuskesta tosissaan. Elikkäs hoito järjestyi helposti monelta kantilta katsottuna. Mukava ja luotettava tyttö :) Pukkaa siis kiirusta päälle ja luulempa vain, kun aikaa olisi, niin sitten ei enää jaksa koneelle kömpiä. Päivitykset siinä vaiheessa alkaa laahata varmasti pahemman kerran.

Nyt mentävä puuron keittoon toisen kerran tänäaamuna :) Kpululaiset tyhjäsivät kattilan ja pikkuneitokainen jäi ilman, kun nukkui vielä. Mies tänään iltavuoroon, niin keittelempä meill ekolmelle vielä uuden satsin :)

Hyvää päivän jatkoa jokaiselle :wave:
 
Hei Ystäväiset!

Olen lueskellut silloin tällöin teidän kuulumisianne. Lumi-Marja halaukset sinulle :hug: olet kyllä vahva nainen, kun kaiken kokemasi jälkeen jaksat vain uskoa ja nousta! Sydämestäni toivon, että saatte vielä pienen nyytin kotiin asti!

Mehän lähdettiin alkuvuonna hoitoihin, kun saatiin tietää, että se on ainoa mahdollisuus meille. Kevään ensimmäinen mikroheldelmöitystä (icsi) siirrettiin kaksi alkiota ja yksi meni pakkaseen. Ei tuoresiirto eikä loppukevään pakastetun siirto (pas) tuoneet tulosta. Heinäkuussa aloitettiin toinen kierros. Tästä siirrettiin jälleen kaksi, yhtään ei jäänyt pakkaseen. Mutta tänä aamuna raskaustesti oli positiivinen! Mies on ihan onnesta sekaisin - eikä minunkaan töihin keskittymisestä juuri mitään tule. No, päivä kerrallaan, onni voi olla lyhytaikaista, kuten tiedämme. Mutta toistaiseksi olemme onnistuneet, raskaus on vihdoin alkanut. Kolmen vuoden ja kahden kuukauden "tekemisen" jälkeen.

Teille, jotka olette miettimässä tai aloittelemassa enemmän tai vähemmän "isoja" hoitoja, haluan sanoa, että kannattaa! Pistokset ym. eivät ole ollenkaan hankalia, eikä niitä kannata pelätä. Munasolujen punktion jälkeenkin kivut olivat minimaalisia, verrattuna moneen menkkakiertoon.

Plussa onnea ihan joka iikalle! Koitan pitää Mustikat massussa vielä piiitkäään....
 
Rouva Pikkumyy kyllä olet ollut aikaste liikkeellä.. Nyt kun minäkin olen välillä ollut töissä ja tehnyt aamuvuorojakin ja joutunut nousemaan jo klo 5.30,niin vaikeeta on ollut ylös nouseminen.. |O Onnea kovasti ultraan.. :heart: :heart:

Lumi-Marja paranemisia.. Pikaisia sellaisia! :hug:

SiiriSisilisko Onnea ovisplussasta.. :heart: Nyt sitten vaan hyödyntämään sitä.. :heart: :heart:

Pikkukakkosen haaveilija älä kuule yhtään syylistä itseäsi.. Ei se meistä vanhemmista aina ole kiinni millaisia lapsistamme/teineistämme tulee.. Kun parhaamme yritämme (rajoja asettaen ja rakastaen).. Itsellä on 15-vuotias tyttö..

Nyt sitten vähän omaa.. Eilen olin taas töissä iltavuorossa (12-20). Ja vielä lauantain ja sunnuntain saan olla (sairasloma tuuraus). Tänään ei töitä.Täksi päiväksi piti tilata lääkärille aika,kun on alkanut huolestuttamaan tuo ihottuma mitä minulle on ilmestynyt. Tulee sellaisia "kohoumia"(vähän niinkuin nokkosrokko) vähän aikaa on ja häviää ja tulee sitten eri kohtaan.. Ja muunlaisiaki iho-oireita on ollut.. |O :ashamed: Mietin että voisko johtua tuosta lääkityksestä (thyrox)..

Oikein mukavaa päivänjatkoa kaikille!
 
Nonni. Tämä tyttö päätti nyt sittenkin lähteä firman kesäjuhliin. Pitkään harkitsin käytänkö tilaisuuden hyväkseni (siis firman tarjoamat ruuat ja juoman) vai käytänkö oviksen hyväkseni. Ovista on jo käytelty ja varmaan käytellään kun tulen yöllä/aamulla kotiin... Jos tämä ovis on tarkoitettu tärppiä varten, niin siinä ei varmaan "muutama" viinilasillinen sitten häikkiä aiheuta. Kaipa sitä on elettävä normielämää vaikka vauvasta haaveileekin... :kieh: Vai oletteko toista mieltä??
 
http://vauvakuumeiset.suntuubi.com/?cat=7 , tuolla kirjoittelen tästä pvstä enemmän. :ashamed:

Tosiaan varhaisultrassa käyty , sikiöpussi löytyi, mutta ammotti tyhjänä! Pirpanaa ei siis ole ja tämä on tuulimunaraskaus. :ashamed:

Itkenyt olen miljoona litraa kyyneleitä. Kestettävä on tämä tuska taas! :ashamed: Ja ylös noustava! Vaikeaa tulee olemaan, mutta parempi, että nyt kävin ultrassa kuin se, että rv 12 npultrassa asia olisi vasta seljennyt, 1 asia mihin olen tyytyväinen, että selvisi jo nyt. :snotty: :ashamed:


Jatkamme siis heti vauvahaaveilua, kunhan ma käyn TYKSssä ja saan sytotecit ja toiv vuoto alkaa pian! :ashamed:

Minä ja Pirpana(mitä ei ollutkaan) :ashamed:
 
:hug: :hug: monta km läpikäyneenä pahin oli tuo kerta kun oli ns. tuulimuna. En uskonnut ensimmäistä ultraajaa kun kaikki raskausoireet olivat kohdallaan niin toivo jäi päälle.

Mutta kuitenkin haluan heittää tällaisen muiston näiltä palstoita että parilla ensimmäisessä ultrassa näkynyt pelkästään sikiöpussi, ja myöhemmin ilmestynyt sikiö, josta kehkeytynyt vauva. Koska hedelmöittyminen tapahtunut olettetua myöhemmin.... lainaus pikku-myyn jutustelusta....:

"[i]Muutama pv vielä omaan ultraan, jännän nähdä minkäkokoinen pieni siellä on, koska oviksesta ei ole tietoakaan! :heart:

Rva Pikkumyy ja Pirpana rv 6+6 :heart:[/i]

tsemppiä!!!!


Aurinkokukka ihanat uutiset sinulla. Onnittelut!!!

Itselläni kp 27/27 meneillään ja täti ei vielä näköpiirissä vaikka menkka tunnetta ollut jo pari päivää. Huomenna varmaan on tuttu vieras kylässä :)

mimmimamma


 
Kiitos mimmimamma ja TeSuLah! :hug: :hug:

Niin mimmimamma: Itsekkin laskin jos ovis jostain syystä olisi ollut kp 20, niin pitäisikö silloin näkyä jo sikiön?? No maanantaina on rv 7+5 :heart: , eli 3 pvää lisää....Ihmeisiin en kyllä usko asian suhteen, mutta eivät minua tänään TYKSiin halunneet , koska ei ole kiirellinen=päivystys ja merkintä 1-7 vrk:n kuluessa tarkistuksella menen..Siis lähetteellä. Minulla oli virtsarakko aivan täynnä, sitäkin mietin.....mutta kai se on parasta uskoa, että tämä oli tässä ja jatkamme uudelleen! :heart: Kiitos ihanastahuomiostasi kuitenkin mimmimamma! :hug: :flower:

Pian pitäisi yrittää nukkuakkin! |O


Rva Pikkumyy :wave:
 
Tänä yönä näppis on täynnä kyyneleitä....................

Olen ihan sanaton luettuani sun kotisivujasi Rva Pikkumyy :hug: :hug: :hug: En voi edes sanoin kuvata, miltä minusta tuntuisi juuri nyt sinun sijassasi.

Mä jäin pois ringistä, mutta aina tämän tästä silti koukkuun jääneenä luen teidän juttuja. :)

Mies tuossa vieressä kuorsaa....tapeltiin ja mä en jaksa nyt enää yhtään.... Ei ole ketään jolle soittaa, puhua, jos siltä tuntuisi. Anteeksi, jos puran asioita.
 
AnniSofii: Toivottavasti sinulla on kaikkihyvin kuitenkin nyt aamulla! :hug: :flower:

Minullakin asiat jo vähän selkeytyneet päässäni, vaikka itkenyt olen niin paljon, paljon on ihmiselle kyyneleitä! :saint:

Laitan tännekkin tämän ultrakuvan, kun eilen en sitä edes katsonut, mutta tänään kun katsoin ihmettelen erästä asiaa? Siinä on se isompi pyöreä tumma alue, se sikiöpussi, se on aivan tyhjä, sen alapuolella on myös toinen tummempi alue, missä sisällä jotain onko se ruskuaispussi vai istukka tietääköhän kukaan?? Maanantaina kysyn TYKS.issä, kuvahan on tyksiä varten tarkoitettukkin, että vertaavat maanantain ultraan , perjantaina tehtyyn. :heart: Eli onko tapahtunut muutoksia?




Miehen vein laivalle, hän palaa illalla kotiin! :heart: Siis haen hänet terminaalista.

Päätä vähän särkee, mutta yritän olla lääkkeittä, tähän asti en kertaakaan tämän raskauden aikana ole tarvinnut lääkkeitä, siitä olen tyytyväinen! :heart:

Ihanaa aurinkoista pvää kaikille, täällä Lounaassa ainakin on aurinkoinen ilma! B)

Rva Pikkumyy :wave:
 
Voi Rouva Pikkumyy :'( :hug: :hug:

Kovin on mollivoittoista ollut meidän keskustelu viime päivinä ja tämä murhe vielä tähän päälle. Pirpana on jotenkin ollut sellainen toivon ylläpitäjä. Mutta odotellaan nyt vielä tarkempia tuloksia. Otetaan tiukka halausote toisistamme :hug:

Palasin eilen illalla työmatkalta ja nyt takana surkeasti nukuttu ja erittäin lyhyt yö. Työasiat ja nämä omat murheet painoivat mielessä ja uni pakeni kauas pois. Uniongelmat on mulle kyllä tavallisia.

Reissussakin yritin hankalista aikatauluista huolimatta ovista tikuttaa, mutta plussaa ei tule...vain hailakoita viivoja :headwall: Kipuja on, mutta ei varsinaisia ovisoireita. Taitaa olla mulla ovis pahasti hukassa ja kipujen perusteella pelkään endoa. Tikuttelen vielä pari päivää vaikka eilen viiva oli jo aivan hailakka.

Taidan alkaa aamupalanrakennuspuuhiin. Palailen vielä tänään koneelle paremmalla ajalla ja toivottavasti mielialakin jo hiukan korkeammalla. Jaksuja tytöt!!! :heart:

Pinkkis
 

Yhteistyössä