kanella olihan niitä viikkoja koossa 16, tarkemmin 15+5. Niin ja sitä yritystä se 19 kertaa, mutta noustiin vain siitäkin taas jaloilleen. Olisin kyllä sitä mieltä, että tapahtuupa se km sitten mihin aikaan raskautta tahansa, niin kipiää se tekee. Tietysti mitä pidemmällä menee, sen todellisempaa se odotus on. Minäkin kaipaan edelleen niitä hentoisia liikkeitä, mitä ehdin tuntea :ashamed: En hetkeäkään epäile, ettei teillä olisi nyt rankka aika meneillään ja asian sulattelu herättää tunteita suuntaan ja toiseen. Alkuun minäkin luulin, että selvittiin, mutta sit tuli jälkitarkastuksen jälkeen paha takapakki. Kaikesta tuli niin lopullista, kun sai kuulla patologin lausunnon ja kaikkea muuta siihen liittyvää. Edelleen kattelen pienestä kuvia ja tunteet on pinnalla, mutta elämän on jatkuttava. Uurnalehtoon käy tie usein tuolla kaupungissa käydessä. Omalla hautausmaalla ei sellasita ole. Kaikki tunteet ovat sallittuja, ilot ja surut. Pidetään lippu korkealla, vielä tässä onnistutatan. :hug: Sulla on nyt kaavinta takana ja hyvä juttu, että se meni hyvin, fyysisesti. Henkinen puoli paranee ajan mittaan. Ihan varmasti. Oli sitten kiintynyt pieneen tulokkaaseen päivän, viikon tai monta kuukautta, ei se sitä perusasiaa mihinkään muuta. Sitä vuotoa oli mullakin toista kuukautta ja joku ihmeen vaisto sanoi, että kaikki ei ole hyvin. Varhaisultrassa sanottiin, että kaikki ok, mutta en uskonut sitäkään. Vertailin ultrakuvia edellisten lasten kuviin ja mielestäni niissä oli poikkeavuuksia. Yritin sanoa itselleni, että lääkärit ovat viisaampia, mutta äidinvaisto sanoi muuta ja oikeassa olikin. Eikä asiaa auta yhtään, että lääkäri jälkeenpäin myönsi, että ultralaite ekalla kerralla oli kehno ja että hän katsoi jo silloin, että pää on hieman erikoisen näköinen, mutta laittoi ultralaitteen syyksi eikä katsonut aiheelliseksi paremmalla katsoa, joka oli peräti toisessa huoneessa. Asioita on enää turha jossitella, mutta jos sairaus olisi tullut ilmi aiemmin, olisi säästytty ajallisesti paljolta tuskalta. Mutta...elämä on tätä. Paljon jaksamista edelleen toivottelen :hug: