Yli 30 v ekan lapsen saaneet

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja taustalla
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Olen kyllä vähän rajatapaus vastaamaan tähän kysymykseen, koska esikoinen syntyi vähän ennen 30-vuotispivääni, mutta en malta pitää mölyjä mahassani :ashamed: :whistle:

Tapasin mieheni 25-vuotiaana, kun opiskelimme molemmat tahoillamme. Piti harkita, onko sitä valmis sitoutumaan justa tähän tyyppiin ja vielä enemmän piti harkita hlauanko ylipäätään lapsia ja koko tätä rumbaa. No, harkinta-ajan jälkeen vastaus molempiin kysymyksiin oli kyllä, joten tässä sitä nyt ollaan: Kesällä 35 mittarissa, kaksi lasta ja kolmannelle annettu lupa tulla jos on tullakseen :D
 
Meillä oli jo kymmenen aviovuotta mittarissa, kun esikko ilmoitti tulostaan... Syyt nämä 'perinteiset' : opiskelu ja taloremontti. Sitten kun itse kypsyin ajatukseen vauvasta, sain veritulpan jalkaani (ikää silloin tasan 30v) ja minulta löydettiin geenivirhe, josta tuo veritulppa johtui. Taas otettiin lisää harkinta-aikaa... Sitten kuoli äitini, hoidin tätiäni osa-aikaisena omaishoitajana häneen kuolemaansa asti ja sen jälkeen esikko ilmoittikin tulostaan. Ikää silloin 33 v, nyt ikää 34v ja esikko 9 kk ja kakkonen tulossa heinäkuussa =)
 
Joo, olisin halunnut nuorempana mutta oli väärä mies kuvioissa. Mutta sitten kaikki kävikin nopeasti kun oikea löytyi. Nyt onnellisesti naimisissa, pojan synnytin alkuvuodesta 03 ja tytön loppuvuodesta 04. Ja itse täytin juuri 38 v. Eli kylläpä nämä asiat voivat "vielä" hyvin yli 30-kymppisenäkin hyvin järjestyä... =)
 
Sain esikoiseni samassa kuussa kun täytin 35v. Olisin varmasti ollut halukas äidiksi jo aikaisemmin, mutta eihän se ilman miestä onnistu. Tai siis oikeaa miestä. Vääriä miehiä toki löytyi. Yksi heistä on nyt viikonloppuisä ala-asteikäiselle tytölle, toinen 42v. päihdeongelmainen baarikärpäsinkku ja kolmas 45 v. patologinen perfektionistisinkku. Eli hyvin onnekas olen, että elämä kohteli minua näin ihanasti vielä kypsemmällä iällä ja antoi minulle kaksi upeaa lasta ja hyvän miehen :heart:

 
Avioiduin kun oli nuuri ehtinyt täyttää 31. Mieheni opiskeli vielä silloin, opintoja oli jäljellä 3 vuotta, eikä hän missään nimessä suostunut lasten "tekoon" ennen kuin opinnot olivat ohi. No elämässä sitten sattui kaikenlaista, mm. eräs rakas lähiomaiseni menehtyi suht yllättäen ja sekin siirsi lasten "tekoa". Esikoisen sain kun olin juuri täyttänyt 38. :heart: Nyt odotan toista. :)
 
Tapasin sen oikean 31 vuotiaana ja 32 vuotiaana syntyi eka, toka syntyi 35 vuotiaana. Odotin siis sopivaan miestä ja aikaa ennen lasten tekoa. Hyvä ratkaisu!
Lapsi luku on muuten nyt täynnä, vaikka autoon vielä mahtuisikin yksi istuja.
 
Mie sain ton villin kohta 10 kuukautisen paria kk vaille 35 vuotiaana. Miulla ei ollu kyse siitä etteikö ois ollu miestä tms. En vaan yksinkertaisesti ollu aikasemmin valmiks äidiks. Mietin kyllä sit kun mahdollisuus annettiin lapselle tulla, että jospa en enää (tässä iässä)tuukkaan raskaaks. Mutta tärppäskin sitten heti ekalta kierrolta =) .
 
Meille syntyi lapsi vuosi sitten tammikuussa ja täytin kesällä 34. Nyt vain kaikki asiat meni niinkuin kohalleen ja tuli lapsen aika, ei siinä sen kummempia syitä ollut. Luultavimmin ei olla oltu aikasemmin vaan valmiita niin valtavaan vastuuseen. Seurusteltiin kyllä 13 vuotta ennen mnaimisiin menoa ja lapsi synty siitä vuoden kuluttua.
 
Mulla oli nuorempana keskenmeno ja uudelleen uskallettiin yrittää vasta kun olin jo 34-vuotias. Olis kyllä pitänyt jo nuorempana tehdä lapsia, kun nyt on jo niin huono kunto yms. sairauksia itsellä, ettei meinaa jaksaa tuon lapsen perässä iltaisinkaan pysyä ! No hyvä että edes yksi tytteli saatiin ja terve on ollut onneksi ! :)
 
Ainokaiseni sain 33-vuotiaana. Mieheni kanssa olemme olleet 17 vuotta yhdessä. Aluksi mies halusi lapsia, minä en. Opiskelin ja työskentelin monta vuotta, kunnes hakeuduin alalle, jossa näin lapsia päivittäin ja ajatus suuntautui oman perheen perustamiseen. Miehen mielestä ei ollut lapsen aika. Taas meni vuosia ja sain keskenmenon. Mies halusi lapsia ja tärppäsi muutaman vuoden jälkeen. Lapsia saisi tulla enemmänkin. :heart:
 
Olin 31-v. kun eka (ja ainoa tähän asti) syntyi. Oltiin oltu naimisissa vasta alle vuosi kun tulin raskaaksi ja piti odottaa vielä pari vuotta ennen lapsenhankintaa. Näin kuitenkin pääsi käymään ja olen pienestämme todella onnellinen.
Ei mulla naimisissa olo ole mikään kriteeri, mutta olimme tunteneet muutenkin vähän aikaa ja opiskelut olivat vielä kesken. Aviomiestäni ennen en ollut tavannut sitä oikeaa, jonka kanssa olisin lapsen halunnut.
 
Mies mulla oli jo 21 vuotiaana. Sama mies edelleen.
Piti opiskella. Matkustaa, olla töissä. Ostaa auto ja oma asunto. Ja saada vakituinen työpaikka. Vasta se vakintuinen työpaikka kruunasi kaiken, sitten pysty alkaan ajatteleen asiaa.
Täytin silloin siis 32 ja oli siis vauvan aika, ja odottaessa ehdin täyttää 33 ja vauvan syntymän jälkeen 34. Niin se aika menee ja nyt olen jo niin vanha että gynekologikin siitä huomauttelee.

Ja eihän noilla verisillä synnytysjutuilla hirvennyt nuoruutta pilata. Piti bailata niin kuin kaikkimuutkin. (Ei ilman vakituistapaikkaa haluttanut jäädä mottiin kymmeneksi vuodeksi. Töitä ei olisi takulla löytynyt ja opiskeltu olis menny hukkaan ja elämä pilalla...)
Ettei joutunut yhteiskunnan ulkopuolelle sillä työelämässä ja luennolla ei äitejä katsottu suopein silmin, niihin jotka siihen olivat hairahtuneet tai joutuneet.
Nyt mies opiskelee ja toista ei ole tulossa sen vuoksi. :) :'( :/

 
Odotan ensimmäistä lasta, ikää nyt 31v. Olemme ollet yhdessä 11vuotta, naimisissa 7vuotta ja nyt tuntui oikealta hetkeltä lisääntyä :D . Yrittämistä ei tarvittu ollenkaan, eli heti tärppäsi :kieh: .
 
Olin 35 v. kun esikoinen syntyi. Sopivaa miestä ei ollut aikaisemmin, se oli selkein syy. Kaikki meni iän puolesta ok niin raskaudessa kuin synnytyksessä. Suurempi riski mulla oli ylipaino.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 04.01.2006 klo 08:53 vieras kirjoitti:
Olisitko halunnut saada lapsia jo nuorempana? Miksi sait ekan vasta yli 30v esim. sopivaa miestä ei löytynyt, halusin matkustella tai opiskella?
Montako lasta sulla on nyt?
Ok.. Vastataanpas kunnolla. Tein lapsen 30v
- Oli kyllä miehiä, mutta ne oli liian hulluja
- nuoruus oli jotenkin vaan pakko elää täysillä
- Koulu kesken
- Työ oli kesken
- Ei ollut oikein tunnelmaa lasten tekoon
- En asunut oikeassa kaupungissa
- En osannut rauhoittua tai siis miehet eivät saaneet minua pysymään paikoillaan
- Kukaan kaveri ei tartuttanut vauvakuumetta, koska niilläkään ei ole vieläkään lapsia.

Eiköhän nuo riitä meikäläisen kertomaksi! :kieh:

Nyt löytyi ihana rakastava mies, joka vei jalat alta ja sai minut pysähtymään. Meillä on yks lapsi ja ehkä tehdään vielä yksi vielä lisää.

 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 09.01.2006 klo 20:48 Nieida kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 04.01.2006 klo 08:53 vieras kirjoitti:
Olisitko halunnut saada lapsia jo nuorempana? Miksi sait ekan vasta yli 30v esim. sopivaa miestä ei löytynyt, halusin matkustella tai opiskella?
Montako lasta sulla on nyt?
Ok.. Vastataanpas kunnolla. Tein lapsen 30v
- Oli kyllä miehiä, mutta ne oli liian hulluja
- nuoruus oli jotenkin vaan pakko elää täysillä
- Koulu kesken
- Työ oli kesken
- Ei ollut oikein tunnelmaa lasten tekoon
- En asunut oikeassa kaupungissa
- En osannut rauhoittua tai siis miehet eivät saaneet minua pysymään paikoillaan
- Kukaan kaveri ei tartuttanut vauvakuumetta, koska niilläkään ei ole vieläkään lapsia.

Eiköhän nuo riitä meikäläisen kertomaksi! :kieh:

Nyt löytyi ihana rakastava mies, joka vei jalat alta ja sai minut pysähtymään. Meillä on yks lapsi ja ehkä tehdään vielä yksi vielä lisää.

Ok riittää, hyväksytään! :laugh: =)
 

Yhteistyössä