Yli 3-kymppiset esikkoa odottavat

:flower: Huisia...

Emma75: fysiosta huolimatta ei vielä suurta muutosta, paitsi että pääkipu vähentynyt huomattavasti, on vain pari kertaa päivässä hetkellisesti! Ja viime yönä sain nukuttua jopa 7h. Alaselän vihlonta vaihtelee kovasti, meinaan hankkia tukivyön josko ainakin siihen auttais.
Jotain niskahartiajumppaa pitäisi harrastaa, pitäisi varmaan ilmoittautua johonkin lähitalliin vapaaehtoiseksi lannanluojaksi (niinno, jos vaan selkä antais myöten) :kieh:

Tulee vähän samaa juttua nyt kun joulukuisiin: minuapa kosittiin tänään!
Olemme molemmat olleet kertaalleen naimisissa ja ainakin itsellä oli eron jälkeen fiilis että ei enää ikinä, mutta näin se vaan elämä heittelee!
Ohan tuo helpompi kun on sitten sama nimi lapsen kanssa.
Täällä ikänaisten pinossa varmaan on muitakin jotka on ns. toisella kierroksella? Mutta koska tämä on esikoistaan odottavien palsta, ei ilmeisesti muillakaan ole aiemmasta liitosta o-n-n-e-k-s-i ehtinyt tulla lapsia...

Harjoitussupistuksista piti jo viimeksi kysellä: milloin sellaiset alkaa, voiko olla jo näin alussa kuin 17 vkolla? Kun joskus on tuo kohtu ihan käsittämättömän ylhäällä ja kovana esillä, eri tavalla kun muina aikoina. Ei mitenkään kipeä mutta hassun tuntuinen. Lähinnä aamulla maatessa sen huomannut.

Toinen kysymys oli tuo sf mitta; milloin aletaan mittaamaan ja miten?

Nimiä meillä on lähinnä isäntä heitellyt, erittäin varteenotettavia. Vielähän tässä on aikaa... Isäntä ei halua sukupuolta etukäteen tietää, minua kiinnostaisi kovasti ja odotan rakenneultraa jos jotan sattuis näkemään! Ehkä...
16+5
 
ONNEA KATI-75:lle ja pojalle!!!!!!!!!!!!!!!!! :heart: :heart: :heart: :heart:

ps. Kati, olen täällä hieman kateellisena :snotty: ;) :p Itse odotan, että pääsisipä jo toimiin...olo alkaa olla jo niin kovin kehno

Minimille onnittelut kosinnasta !!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!


Tuuli ja ISO MASSU 38+4
 
Onnea Katille :flower: Ihana juttu, odottelemme täällä maltillisina (?) ensikokemuksia kotielämästä vauvan kanssa :)

Minimille myös onnittelut! :heart:

Me ollaan myös päätetty avioitua ennen lapsen syntymää, joten häät on odotettavissa jo vajaan kuukauden päästä. Mitään ihmeempiä kosintoja ei tosin ollut, mutta kihloissahan me ollaan oltu jo vuoden päivät ja asia on ollut ns. vireillä. Me ollaan miehen kanssa molemmat ensikertalaisia myös tässä naimisiinmenoasiassa. Saa nähdä miten sitä tottuu vielä tässä iässä uuteen nimeen, no eiköhän tuo jotenkin onnistu. Eikös Katikin muuten mennyt juuri äskettäin naimisiin?

Noista harjoitussuppareista; mulla ne alkoi joskus viikoilla 25-26, eli reilun viikon nyt olen saanut niistä "nauttia". Kaipa se on ihan normaalia että alkavat aikaisemminkin. Mulle tosiaan neuvolasta sanottiin että jos eivät ole kivuliaita niin ei ole mitään syytä huoleen, toisille niitä vaan tulee enemmän ja toisille vähemmän.

Sf-mitta multa otettiin eka kerran jo viikolla 17, vaikka terkkari sanoikin ettei noilla viikoilla yleensä vielä oteta. Eli ilmeisesti noin viikolta 20 sitä ruvetaan mittaamaan. Mulla ainakin terkkari ensin etsii kohdun pohjan käsin mahan päältä (viikolla 20 se on suunnilleen navan korkeudella) ja sitten ottaa mittanauhan ja mittaa matkan häpyluusta siihen kohdun korkeimpaan kohtaan. Viimeksi tuo on multa mitattu viikolla 25+4 ja silloin mitta oli 24 senttiä. Sitten mä olen ihan omaksi (ja varsinkin miehen) huviksi mitannut vyötärönympärystä, pari päivää sitten se oli jo 102 cm! :LOL:

Tuulille jaksamista ison massun kanssa, ei kai tuossa enää kauaa VOI mennä ;)

t. Emma, rv 28+0
 
Piiitkästä aikaa ehdin tännekin :)
Olipa kiva lukea teidän kuulumisia ja samalla huomata, että hui, kuinka aika menee nopeasti. Myrsky-Tuuli on jo ihan loppumetreillä ja juu, kyllähän itselläkin on viikkoja kasassa jo 24, vaikka tuntuu, että vastahan minä tänne ilmottauduin :)

Tervetuloa tosiaan uudetkin masunkasvattajat, Tiila ja muut :wave:

Mekin tilattiin vaunut tänään Saksasta. Tuli Hartaneille "alennusta" 250 euroa Suomen hintaa verrattuna siis :) Noh, ei nuolaista, ennenkuin ovat kaikessa komeudessaan täällä kotona, mutta ihan luottavainen olen asian suhteen.

Vauveli potkii kovasti päivittäin, mikä on kyllä ihanaa. Hiukan jännitystä aiheutti Sturm und Drangin(noinkohan se kirjoitettiin) keikka Tammerfesteillä, kun basso jytisi kuitenkin aika kovaa, vaikka oltiin ulkona. Jaksan kyllä ihailla niitten pikkupoikien soitto- ja laulutaitoa, vaikken ihan kohdeyleisöön kuulukaan.
Tehtiin myös pikkureissu Riikaan ja ostin pari pikkuista vauvanvaatetta Polarn o Pyret`stä. Siellä on niin superihania vaatteita :p

Juu, sellasta tänne, jatkan lomalua vielä kolme viikkoa. Aurinkoa sopivassa määrin toivoen,
-Dana 23+6
 
Kiitos tervetulotoivotuksista ja onnitteluista :flower:

ja PALJON ONNEA KATI :heart: :heart:

Minä (me?) olen vielä niiiiin alussa, etten vielä ole lainkaan tohtinut pohtia sukupuolta tai nimeä tai vaatteiden (tai muiden varusteiden) hankintaa.. Kun täällä vielä pyritään pitämään koko homma "omana tietona" varmemmille vesille asti. Pahoinvointi yltyy koko ajan, alkuviikosta hiilihapollinen juominen tuntui auttavan mutta nyt vissypullon näkeminenkin tahtoo etoa.. Oksentaa ei ole tarvinnut, mutta huono olo on jatkuvaa :x Onneksi on vielä viikko lomaa! Kultsi äsken tuossa silitteli ja virnuili (mokomakin!) että "mamma taitaa voida pahoin". Kuunteli kyllä aika kiinnostuneena inkivääriajatusta, saa nähdä lähtikö kauppaan kun asioille tuosta pyörähti :D

Tulevana viikonloppuna on kaverin häät, ja niissä yritän sitten sooloilla mehumukin kanssa mahdollisimman pitkään. Sovittiin kyllä, että suoraan kysymykseen pitää antaa rehellinen vastaus, mutta muuten vältellään aihetta. Saa nähdä käykö käry!

Semmoiset kuulumiset tänne, hyvää vointia kaikille
*pahoinvointi taittaa kasautua tänne :LOL: *

~Tiila 6+2.
 
Onnea Kati -75! Ihania uutisia! :heart:

Tervetuloa mukaan kaikki uudet, erityisen mukava nähdä tällä puolella Tiila (mikäli oikein muistelen, aikaisempi nikkisi oli Wintiö).

Pikaisesti tässä vain kirjoittelen viikon kuulumisia. Alkuviikosta olin neuvolassa ja hemoglobiini oli romahtanut alas. Nyt siis napsin rautaa. Muutoin kaikki oli hyvin, verenpainekin ihanan alhaalla, joten voin rauhassa jatkaa salmiakin syöntiä.

Pahoinvointini on nyt loppunut. Tällä viikolla joudun oksentamaan vain kerran. Aamuisin tosin vielä kuvottaa, enkä juurikaan uskalla yskiä, sen verran herkässä refleksit vielä ovat.

Soittelin viime viikolla kunnalliseen hammaslääkäriin. Olisin saanut ajan marraskuulle, hyvässä lykyssä vielä ennen LA:ta... Niinpä jätin ajan varaamatta ja ajattelin turvautua yksityiseen - mutta vasta lomien jälkeen :whistle:.

Meidän maha-asukki sätkii yksiössään jo niin voimallisesti, että miehenikin on nyt pystynyt tuntemaan liikkeet, kun pitää kättään mahani päällä. =)

Jään nyt alkavalla viikolla lomailemaan, joten saattaa tässä palstailussa tulla pidempiäkin taukoja. Pakko on kuitenkin jossain välissä käydä lukemassa viestejä, niin jännitään pian synnyttävien puolesta.

Hyvää kesän jatkoa toivottelee
Nefer 21+1
 
Oltiinpa tipahdeltu.... Onnea Katille ja Tervetuloa uudet!! Täällä ei mitään ihmeellistä, välillä nukutaan paremmin ja välillä huonommin. Supistelua on silloin tällöin (tai ainakin luulen niin =) mutta ei mitään merkkejä vielä h-hetkestä.
Pääsen tänään kampaajalle, hiukan vielä hemmottelua :)
Aurinkoista päivänjatkoa, täällä Turussa näyttää päivä alkavan aurinkoisena
Möykky74 ja rv 38+5
 
Tää on ihana pino, kun vauvoja ja uusia odottajia tupsahtelee "tasaisin väliajoin".

Kohtahan se taitaa olla jo Meri-tuulin ja Möykyn aika, kiva jännittää teidänkin puolestanne.

Mä sain eilen päähäni, että synnytyksen jälkeen on varmaan tosi yksinäistä (siis sitten kun mies menee takaisin töihin), kun en tunne täältä tuusulasta yhtään ketään. Hurjana olen yrittänyt bongailla masukkaita naisia, vielä toistaiseksi huonolla menestyksellä. nooh, toki yhden olen nähnyt, mutta vain vilaukselta ja tämäkin mamma oli kännissä kuin käki mahansa kanssa. Kurjaa. Onneksi sentään huomasin että seurakunta järjestää jonkinlaista äitivauvakerhoa, joten sieltä sitten ainakin saa päiväkaffeseuraa kun kaipaa aikuista seuraa.
Ai miten niin täällä taas mennään asioiden edelle?

Masu mulla on jo niin iso (omiin ja kavereiden silmiin) ettei sitä peitellä, ja vaikka päätinkin pyhästi etten mammavaatteita osta niin ilmeisesti sitä joutuu ainakin pari paitaa hankkimaan. Tavalliset paidat on hassun näköisiä kun paidan helma repsottaa edessä ikäänkuin pystyssä.

Muuten täällä vaan odotellaan elokuuta ja kesälomaa sekä tietysti sitä rakenneultraa.

t: pötkylä ja pikkutyyppi 13+6

 
Aurinkoista huomenta kaikille!

Ja ensimmäisenä onnittelut Katille! :flower: Ihan pino todellakin, kuten Pötkyläkin totesi, kun täällä on tulevia äitejä edustettuina lähes kaikista raskauden eri vaiheista!

Omaan napaan kuuluu oikein hyvää, itse asiassa olo on oikein loistava. Ihmettelen joka päivä sitä, kuinka olo voikaan olla näin hyvä, sillä pahimman pahoinvoinnin aikaan en nähnyt mitään valoa tunnelin päässä, enkä uskonut että tällaista olotilaa voisi enää tässä raskauden aikana tulla. Joten Tiila ym. pahoinvoinnin kanssa tuskailevat: olotilanne todennäköisesti ajan kanssa helpottuu ja sen jälkeen alkaa ne raskauden kulta-ajat, josta kaikki raskaus-oppaat hehkuttavat =) Tsemppiä siis sinne!
Minimi: Meillä on lasketut ajat hyvin lähekkäin! Minulla on 20.12. ja sinullahan oli ilmeisesti jouluaattona, joten hyvin samoilla viikoilla mennään! Ja meillä on näköjään yhteisenä harrastuksena (tai ainakin on ollut ;) ) astanga-jooga, josta minäkin siis luovuin alkuraskauden pahoinvoinnin aikaan. Nyt teen kuitenkin muutamana aamuna viikossa aurinkotervehdyksiä, jotta saisin pidettyä niska-hartiaseutuni edes jotenkin kunnossa. Minulla nimittäin lukkiutuu ne tosi helposti ja ainoan apukeinon olen tähän mennessä löytänyt joogasta. Sinun selkäkipusi kuulostaa sen verran rankemmalta, että siihen ei ehkä aurinkotervehdyksetkään auta. Inhottavaa, jos joutuu kärsimään selkäkrempoista ja raskauden alkuvaiheesta saakka. Toivottavasti helpotusta löytyy :hug: Ja ai, niin piti vielä onnitella tulevaa morsianta ;) Itsellä on kyseiset tunteet vielä tuoreessa muistissa, sillä menimme mieheni kanssa naimisiin tässä kesän kynnyksellä, joten varsin tuore rouva vielä ollaan :heart:

Minäkin sain tämän palstan innoittamana vihdoinkin tilattua ajan hammaslääkärille tarkastusta varten ja todellakin, kuten Möykky jo kertoi, Turussa pääsee näköjään vauhdilla jonojen ohi, kun mainitsee raskaudesta. Sain nimittäin ajan elokuun alkuun, kun viimeksi jouduin jonottamaan aikaa yli vuoden! Olen yrittänyt patistella myös miestä varaamaan ajan, jotta tulisi koko perheen hammaskalusto tarkistettua. Meille neuvolassa painotettiin, että pikku lapset saavat kaikista helpoiten karieksen vanhemmiltaan ja neuvottiin, ettei vauvaa saisi sitten missään vaiheessa suudella suoraan suulle, vaan suukotella muualle kasvoihin.

Minullakin on masu alkanut pikku hiljaa pullistua, mutta vielä on mahtunut kaikki vanhat vaatteet päälle. Tosin teen istumatyötä ja iltapäivisin varsinkin farkut painavat jo ikävästi mahaa ja olenkin siirtynyt pikku hiljaa kuminauhavyötäröisiin hameisiin. Täytyisi siis suunnata jossain vaiheessa tosissaan äitiysvaateostoksille, eikä vain suunnitella sitä. Olen jo muutamana päivänä tuntenut pieniä liikkeitä, hipaisuja ja hyörinää vatsasta, mutta edelleen odotan innolla niitä todellisia potkuja ja selkeästi tunnistettavia liikkeitä! Kyllä odottavan aika on näköjään pitkä joka vaiheessa =)

Aurinkoista lomaa kaikille lomaileville ja tsemppiä kaikille viime metreillä oleville!

t: Spark ja rv 18 tasan
 
Onnea Kati :flower:
Kohta saadaan ilmeisesti odotella lisää vauvauutisia Meri-tuulin ja möykyn osalta, jännää.
Te, jotka tuskailette kireiden housujen kanssa, hommatkaa sellainen masutuubi, trikoinen"pötkylä", jonka voi laittaa housujen päälle ja pitää kaikki vetsarit ja napit auki ja housut pysyy ylhäällä eikä aukinaisuus näy muille. Paita vaan siihen päälle. Itse pärjäsin tuolla hyvin pitkälle, (oikeastaan vieläkin) eikä mammavaatteita ole paljon tarvinnut ostella, muutama paita ja jotkut housut, nekin käytettynä.

Hapsuli (29+3)
 
Kiitos hyvästä vinkistä Hapsuli! Olen nimittäin katsellut joissain kaupoissa noita masutuubeja ja miettinyt, että mihinkähän niitä oikein tarvitaan... Olen kokeillut joitakin äitiyshousuja ja ainakaan ne mallit eivät ole istuneet takamuksesta minulle mitenkään, joten olisi varsin helpottavaa, jos voisinkin käyttää "vanhoja hyviä" housujani vielä ainakin jonkin aikaa masutuubin avulla. Tästä tiedosta innostuneena taidankin suunnata töiden jälkeen tuubi-ostoksille =)

Spark ja rv 18+0
 
Ihania vauvauutisia täällä. Ja pian varmaan enemmänkin. :)

Täällä on palattu takaisin töihin ja edessä vielä kahden ja puolen kuukauden työrupeama ennen äippälomaa. Eipä ole työmotivaatio kovin korkealla...

Olotila yhä oikein mukava, jos ei oteta huomioon väsymystä, joka on alkanut kovin vaivaamaan ja iltapäivätorkut on pakko ottaa lähes päivittäin. Saas nähdä miten nyt sitten töissä jaksaa. Maha on vielä muihin verrattuna todella pieni. Toki näkyy, mutta silti hyvin pieni ja kaikilla vaatteilla ei vieraat ihmiset varmasti huomaa mun olevan raskaana. Siksi maanantain neuvolassa ekan kerran mitattu sf-mitta yllättikin kun yläkäyrillä mennään. Olen kyllä sitä vähän etukäteen jo miettinyt, että kun jostain olen lukenut, että kohdunpohja on näillä viikoilla navankorkeudella ja mulla on jo pari viikkoa tuntunut potkut jo paljon navan yläpuolella. Taitaa vain mulla tuolla sisuksissa olla tilaa vauvan kasvaa eikä ole tarvinnut tilaa ainakaan toistaikseksi ulkopuolelta juuri hakea. Muuten neuvolassa kaikki luvut normaaleja, vaikka painoa nyt ehkä olisi voinut vähän vähemmänkin tulla, mutta laitetaan lomalla laiskottelun ja herkuttelun piikkiin.

Tänään sain taas uusien kilpirauhaskokeiden tulokset ja suunta ollut yhä alaspäin, joten mulla aloitetaan nyt tyroksiinilääkitys. Pelottaa vain ihan hirveästi, että josko alhaiset arvot ovat jo ehtineet aiheuttaa peruuttamatonta vahinkoa vauvan aivoille. Ja se kun ei selviä, kun ehkä joskus vuosien päästä. :( No toivotaan, että arvot saadaan nopeasti lääkityksellä kohdalleen, eikä vahinkoa ole vielä tapahtunut. Tänään viimeistään päätin, että teen kyllä neuvolalääkäristäni jollekin taholla valituksen, koska vastaan tullut niin monta asiaa, jossa lääkäri toiminut mielestäni väärin, joten haluan ainakin antaa tiedoksi, että josko jollain muullakin ollut vastaavia kokemuksia niin ehkä asialle voisi jotain tahtuakin. No joka tapauksessa olen tyytyväinen, että olen saanut omat viimeiset lääkärikäynnit siirrettyä toiselle lääkärille.

Kiva muuten, kun Danastakin pitkästä aikaa kuului. :) Olin juuri miettinyt, että mitäköhän hänelle kuuluu. Meillä kun laskettuaika sama päivä.

Niin ja onnittelut Minimille kosinnasta! Me mentiin keväällä kihloihin, mutta häitä ei ole vielä aikataulutettu, muuten kuin, että 99% varmuudella jäävät vauvan syntymän jälkeiseen aikaan.
 
kiitos onnitteluista, meillä tarkoitus "vihkiytyä" ennen synnytystä ä-loman aikana, päivää ei olla sen kummemmin vielä ajateltu.

Spark: mullakin ainakin aikoinaan auttoi pääkipuihin jooga mutta alaselän takia ei ole tosiaan voinut hetkeen tehdä mitään. Mutta eiköhän tähän muutos jossain vaiheessa saada, tänään sain fysiosta lainaan SI-vyön joka laitetaan tosi tiukalle ihan alas-> pitää lantion kasassa eikä käveleminen satu! Toki pitäisi käyttää vain äärimmäisessä hädässä, tarkoitus on saada tukilihakset taas henkiin eli itse pitäisi pystyä ne paikantamaan ja jännittämään, nyt ne on aika kadoksissa. Eikä mitään tavan jumppaliikkeitä vaan pienenpieniä liikkeitä, jotenkin tosi vaikea löytää niitä! Mutta jos pääsis tosiaan ihan kävelemäänkin joskus, eilen puolen tunnin lenkki vei tunnin kun oli pakko hipsutella pienin askelin ja vaappua, silti jokainen vasemmalla jalalla otettu askel sattui. Mutta nyt, NYT, lähtee treenaamaan hän!

Minä ajattelin tuollaisen masutuubin värkätä käyttämättömistä (= liian kapeita tai lyhyitä ) topeista tms, vaikka voihan se olla että eivät sitten kuitenkaan veny tarpeeksi. Vielä ei ole tarvinnut, kuminauhakiristeiset kesähousut ja viime kesänä liian isot caprit olleet päällä koko loman, töissäkin onneksi sellaiset housut joissa vyötärönlaajennusmahd ja olleet siis pienimmällä mahdollisella aiemmin. Ensi viikolla pitäisi mahtua farkkuihin ja eilen testasin: kun jättää napin auki ja laittaa vyön ( 2 reikää isommalle kuin ennen..) sihen päälle, ovat ihan ok (matala malli). Ainakin seistessä. Istuessa tuntuu että pienikin puristus ahdistaa.
Syksyn tullen varmaan tarvis oikeita mammahousuja, sitten kun kaikki alet on ohi ja kalliilla myyvät.... Hö. Mutta nyt ne on vielä NIIN omituisen mallisia ettei voi ostaa!

Lauralein: meilläkin neuvolalääkäri tuntui tosi oudolta, ei vastannut toksoplasmajuttuihin mitään vaan printtasi tietoa netistä tms, määräsi närästykseen Zantacia ja kaikki selosteet mitä löysin tuosta aineesta, sanovat ettei pitäisi käyttää raskauden aikana. Sydänääniä ei malttanut etsiä kuin 10s ja kun ei löytynyt, totesi vain että ei se mitään, sullahan on ihan kohta se ultra. Onneksi ei ole montaa käyntiä, ja jos tulee jotain erikoisempaa, haluan jollekin toiselle. Olikin onneksi lomalla kun kävin pää- ja selkäsäryistä lähinnä fysiolähetettä hakemassa.
Mutta hyvä että sulla nyt lääkitys hallussa, eiköhän kaikki hyvin mene!

M & Olio 17+2
 
Onnea Katille :heart: Ihania vauvauutisia.
Mullakin on uutisia, sillä ei maltettu miehen kanssa odottaa syyskuuhun ja käytiin ultrassa ja meille olisi 100% varmuudella tulossa poika :heart:
Olisin voinut koko päivän katsella masukin puuhia:välillä imi peukaloa, hieroi nenää ja näytti vilkuttavankin.On ollut koko raskauden "poikaolo" enkä edes osaa selittää, miksi..
Huomenna on eka neuvolalääkäri ja jännittää, saanko luvan lähteä viikon reisuun jonnekin etelään.
B) Pötkylä:Mulla on vähän samanlaiset fiilarit, että en tunne täältä Vantaalta ketään odottajaa ja kaveripiiriin ei kuulu, kuin lapsettomia.Lähin kaveri, jolla on lapsi, asuu Turussa asti. :/ Neuvola järjestänee jotakin äiti-lapsi kerhoa, jossa voisi tutustua muihin äiteihin.
Terveisin Miranda33 ja pikkuprinssi :heart:
 
Täällä vielä kokonaisena kärvistelen :eek: Olo kyllä alkaa olla jo niin tuskainen että en millään jaksaisi päivääkään... Mahaa kiristää aivan järkky paljon. Ei voi muuta kuin maata kyljellään.. Kävely on tuskaa..Nyt on kaikki asiat alkaneet itkettämään.. Itkeskelen vähän väliä, hassua! Olen kyllä super herkkä, mutta jotain rajaa sentään!!!
Maanantaina olin vielä ultrassa painoarviossa ja siellä lääkäri kertoi vauvan painavan nyt 3,5 kg :p eli aika jässikkä :) Kiinnittynyt on ja vähän laskeutunut lantioon ja taitaa koko ajan tehdä tietä alas päin kun niin mukavasti vihloo. Kohdunkaulaakin oli enään 1 cm jäljellä.. Noh.. maximissaan tässä ollaan kolme viikkoa, mutta toivottavasti vähemmän. Supisuksia tulee ja menee...

Minäkin ajattelin tuota yksinäisyys juttua.. Meillä vähän sama tilanne ettei kovinkaan paljon lapsellisia kavereita läheltä löydy tai oikeastaan ollenkaan tästä läheltä.. Mutta olen kuitenkin aika sosiaalista sorttia ja ajattelin käydä tiiraamassa lähialueen leikkipuistot josko sieltä löytyisi seuraa.. Ja sitten on niitä erilaisia kerhoja.. Niihinkin ajattelin mennä kattomaan... Uskon kuitenkin että pikkuvauvojen äideillä on yhteistä puheenaiheita siis muutakin kuin kakkavaipat eli olen aika positiivisella asenteella :)

Kuullan taas!

Tuuli + massu 39+1
 
HeippatiHei kaikille ja terveisiä täältä vauvan hajuisesta tunnelmasta.

Siis meidän poika päätti 7.7, että nyt alkaa tämä yksiö käydä liian ahtaaksi ja aloitti mahtavat supistukset puolenpäivän aikoihin. Ja mikä jännintä kaikki supistukset tuntui ainoastaan selässä, joten olin varma, että kyllä nämä vielä ohi menee, mutta niinpä sitten sunnuntai-iltana saimme pungettua maailmaan ihanan pienen pojan. Ja jos sanon, että saimme niin se pitää ihan paikkaansa, sillä en olisi tullut toimeen synnytyksessä ilman miestäni, välillä riitti, että se oli vaan läsnä, mutta ponnistusvaiheessa oli kultaankin kallimpi tukija ja tsemppari.
On se vaan omituinen tunne kun on saanut pungettua toisen pihalle , niin kivut loppuu välittömästi ja tilalle tulee epätodellinen olo, kun pieni nostetaan rinnalle kattelemaan ja vähän ajan kuluttua imemään rintaa. Miehellekkin tuli tippa silmään, vaikka yrittää olla niin karski tyyppi. Itse otin kaiken mahdollisen kivun lievityksen, koska olen hyvin kipu herkkä niin sai välillä levätä itsekkin kun ei tuntenut kaikkia supistuksia.

Meidänhän piti mennä synnyttämään kättärille haikaranpesään, mutta kun pieni halusi ulostautua liian aikaisin, niin olimme tavallisella osastolla. Ja henkilökunta oli siellä aivan mahtavaa, tunsi olonsa turvalliseksi ja apua annettiin heti kun vaan pyysi.
En ollut pakannut mitään sairaalakassia aiemmin, mitä nyt heittelin sunnuntaiyönä tavaroita reppuun ja ihan hyvin pärjäsin, mukana oli omat hygienia välineet ja puhelimenlaturi. Käytin kyllä hyvin hyödykseni sairaalan tarjoamaa vaatetusta ja vaihtelin niitä aika tiuhaan, niin itselle kuin vauvallekkin.

Jos teille tulee jotain kysymyksiä mieleen niin kerron mielelläni lisää, mutta nyt tuo nyytti alkaa ähistä tuolla sängyssä, joten pitää mennä nuuskuttamaan sitä.

Tuota yksinäisyyttä olen miettinyt minäkin, koska lähipiiriin ei kuulu pienten lasten vanhempia, niin pitäisikö meidän järjestää pääkaupunkiseudulla asuvat jotain yhdessä kunhan kaikki ovat jakautuneet.

Onnea ja halauksia teille kaikille ja Myrsky-Tuuli elän hengessä mukana, kyllä se pieni sieltä varmasti haluaa pian tulla äidin syliin.

Kati
 
Mukava kuulla Kati että kättärillä hyvä porukka, sinne kun tarkoitus itsekin suunnistaa, mutta vasta joulun tienoilla! Ja että kivunlievityksiä saa siellä riittämiin, itse haluan myös kaiken avun...
Jotenkin helpottavaa lukea tuota sinun kertomusta: ensikertalainen voi siis selvitä tuosta ja olla heti tulokkaan saavuttua kykeneväinen hoitamaankin sitä! Jotenkin niin kaukaiselta vielä tuntuu itselle, mutta hyvä fiilis tuli kertomuksestasi!
Vielä onnea ja kaikkea hyvää sinne!
 
Neuvolakuulumiset:paino:yht 68.5kg(viikkoa kohden 470g)Raskauden alusta tullut n.8,5 kg.
kohdunsuu:kiinni ja kiinteä
tarjonta:rt
liikkeet:++
Rr:102/60
kohdunpohjan korkeus:27 cm ja painoarvio 1700 g
taskausviikko:30+1
:heart: n.130
 
Mä jännään ihan hulluna kummalla alkaa ensin tositouhut, Möykyllä vai Myrskytuulella. Ihana sitten saada lisää vauvoja meidän pinoon. Kohta voitte perustaa tonne syntyneet tai vauvat osioon komekymppisten esikot pinon!

Mä kävin tällä viikolla siellä neurologilla ja lekuri oli ihan kauhuissaan siitä ettei neuvolalääkäri ole kirjoittanut mulle sairaslomaa. Sen mielestä on ihan hullua käydä töissä jos migreeni vaivaa lähes päivittäin. Samalla sitten neurologi löysi musta jotain vikaa, toinen puoli kropasta ei toimi niinkuin pitäisi, mutta sitä tutkitaan tarkemmin sitten kun vauva on tullut ulos. Raskausajan tilannetta vaan seurataan.Lääkäri ei lähtenyt arvailemaan mistä kyse, vaan päätettiin että tilanne ratkeaa sitten aikanaan. Hitsit mä kyllä vähän pelästyin että mitä ihmettä, mutta parempi taas yrittää olla niinkuin kaikki olisi hyvin, stressiä yritän välttää kovasti. Eli täällä ollaan saikulla taas ja töihin pitäisi sitten palata vasta syyskuun puolella (ellei työnantaja keksi siirtää mun lomaa?).

Raskaus sitten herkistää, ihan huolella. Mä en ole koskaan reagoinnut mitenkään voimakkaasti miehen satunnaisiin työmatkoihin, tai jos olen reagoinnut niin reaktio on ollut luokkaa:"JIPPII, SAA HETKEN OLLA RAUHASSA JA YKSIN", mutta eilen kun mies teki lähtöä lentokentällä itkeä vollotin kuin niagara ja käytännössä roikuin ukkelin kaulassa täysin lohduttomana. Mieskin jo hätääntyi, mutta onneksi sain koottua itseni ja mies pääsi pakenemaan ovesta. Laittoi kyllä kentältä viestin, että tuli tosi huono omatunto ja paha mieli jättää meidät kotiin. Ja mulle tuli tietysti taas entistä pahempi mieli siitä että olin pahoittanut miehen mielen ja tavallaan syyllistänyt sitä työnteosta. Tänään on jo ihan eri olo, kiva laittaa huushollia kuntoon ihan rauhassa.

Että tällaista taas täältä sekopäiden maailmasta

t: pötkylä ja pikkutyyppi 14+1

ai niin, mä olen kuvitellut tuntevani jotain liikettä iltaisin. Sellaista pientä sivelyä ja ihan kuin ilmakupla puhkeaisi. Todennäköisesti kyse on mamman vilkkaasta mielikuvituksesta?
 
Vilkas yö takana, vaaveli oli oikein iloisella jumppatuulella klo kolmelta..... Sain mä sit hiukan nukuttua kuitenkin ennen aamua, tulin juuri neuvolasta ja päästelen vähän höyryjä tänne, ennen kuin lähden sinne takaisin.

Niinpä siis, oli paineet koholla 130/90 ja terkka laittoi mut niihin raskausmyrkytys verikokeisiin ihan varmuuden vuoksi, kun tuota turvotustakin on ollut tosi paljon. Ja sit kaikenlisäksi totesi, että on kyllä pieni vauva tulossa ja varasi sitten mulle ultran täksi päiväksi klo 11, tehdään painoarvio ja varmistetaan, että istukka toimii ja vauva kasvaa edelleen. Kuulen verikokeiden tulokset sit sen jälkeen kans. Terkka kyllä itsekin totesi, että on eri mittaaja kuin aiemmin, niin voi tämä johtua siitäkin. Sf oli nyt 32, viime viikolla 34. Tää oli neuvolan vakituisia kyllä, mutta ei oo mulla ollu ennen muutakuin valmennuksessa. Oikein mukava täti ja kokenut, toisaalta hyvä, että tutkitaan kaikki. Koko ajan on kyllä ollut tiedossa, että pieni vauva meille varmaan tulee, koska mä olen pienikokoinen ja mieskin on mieheksi lyhyt.

Nyt on kyllä jännä olo, toivoo vaan että vauvalla olisi kaikki hyvin, pelottaa. Syke oli 130 vauvalla aamusta, tais vielä nukkua yön jumpan jäljiltä.

Pötkylä: Kyllä ne taitaa niitä vaavin liikkeitä olla :)

Tais tulla melkoisen sekalaista tekstiä, mutta sekava on hiukan olotilakin täällä. Saa sit nähdä joutuuko miehen hälyttämään tänään 100 km:n päästä töistä synnärille... ja kaikenlisäksi huomenna mies järkkää kaverilleen polttareita (on elokuussa bestman), että kaikki muut päivät ois hyviä synnytykseen paitsi huominen.... Eiköhän ne asiat sit aina jotenkin järjesty, ei kai tässä kannata mennä asioiden edelle. Pääasia on nyt että vauva voi hyvin.

Möykky74 rv 39 tasan
 
Olen saanut tämän viikon keskittyä kunnolla lomailuun, kun ollaan oltu kotona ja vieraita ei ole enää tunkenut ovista ja ikkunoista, niinkuin edelliset kaksi viikkoa. Niinpä ehtii taas keskittymään teidänkin kuulumisiin. :)

Lauralein, kiva kuulla myös susta. Toivon, kovasti, että sun kilpirauhasasiat saadaan kuntoon, eikä pikkuinen ole siitä joutunut kärsimään. Todella käsittämätöntä kohtelua oot kyllä neuvolalääkäriltä pitkin matkaa saanut. On todellakin aihetta valittaa!
Mulla kohdunpohja on kans jo navan yläpuolella. Oli jo kaks viikkoa sitten neuvolassa, jolloin sf-mitta vaatimattomat 16cm eli alakäyrällä. neuvolatäti kyllä sanoi, ettei eka mittaus ole kovin luotettava, eikä niitä liian vakavasti kait kannata muutenkaan ottaa. Sukulaistyttö kertoi. että hänen neuvolatädillään ja lääkärillään on tapana tehdä mittaukset eri asennoissa ja sitten mittakin heittää aika paljon. Outoa, etteivät saa sovittua, miten se mitta pitäisi oikeasti ottaa.
Mulla on lääkäri loppukuusta. Saa nähdä, miten hän mittauksen tekee.
Noh, kuitenkin mulla on mielestäni ihan sopiva masu. Ei suuren suuri, mutta ihan näkyvä kuitenkin :)

Tosi jännää odotella kumpi jakautuu ennen Möykky vai Tuuli :p
Tsemppiä ja jaksamista molemmille viimeisille metreille!

Hitsit, meillä tuo mies on vissiin ajatellut, että me ihan susiparina tuo vauva maailmaan putkautetaan, kun ei mitään kosintoja kuulu :kieh:
Mehän ei toisaan olla EDES kihloissa. Kai tässä tarttee itse ruveta toimiin. Ollaan kuitenkin oltu yhdessäkin jo 8 vuotta.
Oonko mä ainoa, jolla on noin saamaton mies? (Siis tässä asiassa :D )

Muihin puuhiin välillä... :wave:
-Dana ja natiainen 24+4
 
Dana: Mä voisin ilmoittaa mun miehen tuohon "saamattomat naimisiinmenon suhteen"- kerhoon ;) Tosiaan kosintaa ei ole koskaan kuulunut, mutta niin vaan on hääpäivä nyt sovittu. Jos olisin antanut miehen omassa päässään tuota asiaa suunnitella ja pohtia ja aikatauluja päättää, niin luultavasti ei selvittäisi koskaan naimisiin. Ainakaan meillä ei siis mitkään pikkuvihjailut auttaneet, vaan kissa piti nostaa ihan selkeästi pöydälle kun siviilisäätyyn muutosta halusi :LOL:

Periaatteessa ollaan kuitenkin jo vuosia sitten todettu että ollaan molemmat siinä mielessä vanhanaikaisia, että naimisissa "kuuluu" olla varsinkin siinä vaiheessa kun lapsia alkaa siunaantua. Siis tietysti puhun nyt vain omasta puolestani, mikä itsestä ja miehestä omalla kohdalla oikealta tuntuu.

Juu, ei siis tosiaan välttämättä mikään romanttisuuden riemuvoitto tämä meidän avioituminen, tai ainakaan siitä päättäminen, mutta lopputulos lienee pääasia :) Ja toisaalta ei me mitään yltiöromanttisia ihmisiä olla muutenkaan, että siinä mielessä tämmöinen ratkaisu sopii meille oikein hyvin. Yhteiseloa on kuitenkin jo sen verran monta vuotta takana että tuntuisi hassulta tehdä asiasta hirmu suurta numeroa...

ps. Neuvoisko joku mulle miten nuo lainaukset tehdään :ashamed: Siis nytkin olisin halunnut ottaa pätkän Danan viestistä tähän omaani ja vastata sitten, mutta en tajua miten se tehdään...
 
Pikainen tervehdys kaikille :wave: ja onnittelut vauvan saaneille ja uusille tulokkaille! :flower:

Aurinko paistaa täällä Oulussakin pitkästä aikaa ja nautiskelen siitä parvekkeella. Ollaan viimeiset päivät yritetty saada asuntoa sellaiseksi, että tänne mahtuisi mieheni, minun ja kissan lisäksi vauvakin.. Aika ahdasta vain tuntuu olevan. No, jospa sitä vielä jossain vaiheessa pääsisi isompaan asuntoon!

Masu jatkaa kasvamista. Viime aikoina ei ole ollut pahempia oireita, paitsi se minun revennyt vatsalihas ilmoittelee itsestään aika ajoin ja selkää juilii välillä. Toki turvonnut olen, kuten ennenkin, mutta siihen on jo tottunut. =) Samoin häpyluuhun sattuu välillä kovastikin ja päätä hieman pakottaa, mutta tuo pääkipu voi johtua liian vähästä juomisesta.

Äitiyspakkaus tuli juuri postissa, odottelen jo innolla sen avaamista. Seuraava neuvola on ensi tiistaina, kirjoittelen sitten taas lisää kuulumisia.

Piipa rv 29+1

 
Mies tekee vessaremonttia ja mä sit istun täällä koneella, kun en oikein auttamaankaan mahdu...

[/quote]
Tosiaan kosintaa ei ole koskaan kuulunut, mutta niin vaan on hääpäivä nyt sovittu. Jos olisin antanut miehen omassa päässään tuota asiaa suunnitella ja pohtia ja aikatauluja päättää, niin luultavasti ei selvittäisi koskaan naimisiin. Ainakaan meillä ei siis mitkään pikkuvihjailut auttaneet, vaan kissa piti nostaa ihan selkeästi pöydälle kun siviilisäätyyn muutosta halusi
Hmm.. mä kokeilin tuollaista lainaamista. Eli ensin kopsasin normaalisti sun tekstin omaani ja sitten mustattuna klikkasin tuota "lainaa"-painiketta. Katsotaan kohta tuliko siitä mitään.

Niin, itse on varmaan kosittava, vaikka mulla ei ole mikään hinku naimisiin, mutta joku rinkula olis kiva sormeen saada sen merkiks, että ollaan tässä ihan tosissaan :D Joo ja kyllähän nuo isovanhemmatkin kovasti sitä odottavat...
Mun mies ei ole mikään romantiikan ammattilainen, mutta olisin mä toivonut, että se edes vähän pinnistäis tässä asiassa... Vali, vali :ashamed: No joo, enköhän mä tästä selviä :LOL:

Asiasta telkän pönttöön..
Piipa: Ootko mietitinyt, miten kissa tulee suhtautumaan uuteen perheenjäseneen tai sunnitellut jotain erityistä, kissaverkon hankintaa vaunuihin tms. kissan takia.
Meillä on siis myös kissa. Sellanen 13 v. vanhapiika, joka on ollut meidän vauva tähän asti. Joskus mietityttää, miten se mahtaa reagoida.
Se kissaverkko tuntuu musta liiottelulta. En jaksa uskoa, että meidän kissa kiinnostuisi vaunuista. En sitten tiedä muista naapuruston kissoista :/

Ai niin, vielä yks juttu.
Onko teillä muilla ilmennyt näitä kirjoissakin mainittuja "dementia"-oireita ja muutenkin yleistä tyhmistymistä. Mulla on ollut tälläkin viikolla useampi sellanen tilanne, että oon ollut jotenkin (normaalia enemmän)
"pihalla" mm. mennyt kerran tapaamaan ystävää ihan väärän paikkaan, vaikka hyvin tiesin sen sovitunkin paikan. Mies sanoo, että en muista enää syödä, jos hän ei siitä huolehdi ja se on kyllä vähän totta. :eek:

Auts! Tuli ainakin kilometrin pituinen kirjotus, sorry :ashamed:
Yritän keksiä välillä muuta tekemistä..

-pöhköDana
 

Yhteistyössä