Juhannuksen jälkeistä elämää kaikille! Täällä tuli juhannusta vietettyä suursiivouksen parissa. Tuntui, että loman jälkeen koti oli täynnä pölyä ja kaikki vaatteet likaisia. Pieni perfektionisti taisi nostaa sisälläni päätään, sillä aloitin siivoamisen astianpesukoneen osien puhdistamisella ja siivouskomeron uudelleen järjestämisellä (tämä uudelleen järjestely tietenkin vaati uudet säilytyshyllyt Ikeasta
) . Olin sitten jo perjantai iltana aivan puhki koko huhkimisesta. Voi elämä, että ihmisen täytyy tehdä vaikeaksi pelkkä pyykkien pesu ja lattioiden moppaus. Mutta muistan lukeneeni, että tällä palstalla ovat muutkin saaneet raskauden puolenvälin jälkeen jonkun aivan älyttömän kodin järjestelyvimman. Kaiken kukkuraksi päätin siivota vielä pihaa, vaikka eihän siellä kesällä edes kukaan ole kun siellä on liian kuuma. Paistoimme me sentään miehen kanssa makkaraa siellä juhannuksen kunniaksi. Tosin makkarat piti lopulta syödä sisällä, sillä hienosti siivottu piha ei auttanut siihen, että ulkona oli liian tukalan lämmin vielä illallakin. Kyllä tämä raskaus taitaa vaikuttaa tähän järjen juoksuun aika tehokkaasti.
Bellalla alkaa tosiaan viime metrit häämöttämään. Hui, kun kuulostaa hurjalta tuo rannekanavaoireyhtymä. Enpä ole aiemmin edes kuullut moisesta. Yritä kestää vielä viimeiset viikot. :flower:
kati, minullakin oli raskauden tuossa vaiheessa aivan sellainen olo, että en raskaana edes olisi. Tosin minulla se on ajoittain myös edelleen. Kannattaa nauttia kesästä, sillä varmasti sitten ainakin loppuraskaudesta alkaa olla taas jos jonkinmoisia oireita.
Täällä maailmalla ei tietääkseni synnytys sairaala-asiat poikkea sen kummemmin Suomen oloista kuin, että sairaalan saa valita itse. Itse menen siihen samaan sairaalaan, jossa olen koko ajan juossut nyt raskauden aikana. Siinä on se kiva puoli, että synnytykseen saa mukaan tutun lääkärin, joka on seurannut raskautta alusta lähtien. Täällähän lääkäriä nähdään kerran kuussa, kun mitään neuvolatätejä ei ole. Sairaalassa saa oman huoneen, joten mieskin voi viettää siellä koko sairaalassa olo ajan. Sairaalassa olo aikana saa käyttöönsä sairaalan vaatteet, pyyhkeet ym. kuten Suomessakin, joten koko garde-robea ei tarvitse raahata mukanansa sairaalaan, kuten
Fleur oli joutunut tekemään. Kipulääkitys vaihtoehdot ovat ymmärtääkseni myös hyvin samanlaisia kuin Suomessa.
Kävin muuten eilen taas kontrollikäynnillä. Onneksi täällä lääkärillä on oma ultra, sillä ensi töikseen lääkäri mahaa tunnusteltuaan totesi, että vauva on vähän liian pieni ja rupesi jo määräämään minulle jotain proteiinilitkua, jotta sikiön kasvu nopeutuisi. Mutta sitten ultrattuaan lääkäri totesi, että sikiö onkin ihan keskikäyrien mukainen ja perui kaikki sanansa vauvan pienikokoisuudesta. Ei näköjään pelkän mahankoon perusteella voi aina päätellä oikein sikiön kokoa, jos kerta jopa lääkärikin siinä erehtyy. Reilun viikon kuluttua menen kasvu-ultraan, viimeistään siellä sitten selviää vauvelin oikea koko. Jotenkin olen kyllä ihan varma, että nuppu on ihan riittävävän kokoinen. Se on vaan siellä masussa niin ovelasti jemmassa, että näyttää päällepäin pienemmältä. Sokerirasitustuloksetkin olivat ihan normaalit, joten voin kai ihan rauhassa popsia Suomesta tuomiani Fazerin sinisiä. =)
Taitaa taas pukata romaaninpoikasta, joten eiköhän tämä tältä erää riitä.
Fleurin vauva-uutisia kovasti odotellaan. :wave:
Iida-Liina ja nuppu 30+4 :heart: