Voiko isyydestä kieltäytyä?

Mistä vetoa, niin suomalaisista 95% on sitä mieltä, että viattoman lapsen etu menee rahan edelle?

Minä ymmärrän tämän lapsen kannalta, tiedän itsekin miten tärkeää biologinen tausta voi olla. Mutta. Kuinka monessa tapauksessa isä on isä vain paperilla? Kertokaa, mitä sellaisella isällä kukaan lapsi tekee? Eihän tällaisille askarrella isänpäiväkortteja, eikä heidän kanssaan vietetä edes sitä yhtä viikonloppua kuukaudessa. Lapsi ei tunne häntä, äiti on katkera, isän suku ehkä ei hyväksy tai edes tiedä koko lapsesta.

Kuka tuollaisessa tilanteessa voittaa?

Sitten samaan aikaan Suomessa toisenlaiset isät taistelevat oikeuksistaan tavata lapsiaan enemmän kuin kerran kuussa, taistelevat oikeudestaan olla lähivanhempia, olla ainoita huoltajia. Nytkin seuraan sivusta, miten perättömät lastensuojeluilmoitukset vaikeuttavat isän ja tyttären suhdetta, tyttären ja isän sukulaisten suhdetta, kaikkien välejä. Missä on lait suojaamaan isyyttä silloin, kun mies sellaista haluaa, pystyy ja kykenee antamaan? Kysympähän vaan :kieh:

 

Jaa. Mun mielestä lapsilla on oikeus tavata sisaruspuoltaan. Mulle tuo olisi lähes yhtä turn off miehessä kuin kuin rikollinen tausta.

Minulle olisi ihan sama vaikka en tuntisi isäni nimeä tai tietäisi että minulla on hänen kauttaan useampikin sisarus.

Mutta ymmärrän että joillekin se on tärkeää.

Näin katsotaan asiaa useammalta kantilta, eikä vain siltä missä se oma perse on asetettuna.

 

Olen kanssa samaa mieltä!Mistäköhän tuo 15v on revitty?

Mistä lie. 15v. ei ole sen kypsempi vanhemmaksi kuin esim. 13v. Eikä teininä tarvi pilata elämäänsä olemalla vanhempi.

 

Mahtaapi olla vankilat tyhjiä sitten.

Elämä tapahtuu halusit tai et.

Se mikä on reilua, ei tietenkään aina toteudu, kuten ollaan puhuttu aimmissa ketjuissa, mutta se ei ole mikään itseisarvo mitä pitäisi ajaa, että on eriarvoisuutta.

Halusit tai et, seksiä harrastavista aikuisista miehistä reilusti suurin osa osallistuu lapsensa elämään edes maksamalla elatusmaksut mukisematta ja elämänkokemuksen myötä arvostaa lapsensa äitiä. Vaikka alkureaktio voi olla shokki ja viha, niin pelkureita on lopulta aika vähän.

 

Ei muakaan kiinnosta paskan vertaa mun "paperi isän" muut lapset. Miksi ihmeessä kiinnostaisi, ei mulla ole heihin mitään sidettä. Ja mun isä ei ole isä edes paperilla.
Äitini tuli raskaaksi yhdenillan jutusta, en tee tuollaisella isällä yhtään mitään, sama kuin spermapankista olis hakenut tavaran.

 

Näitä lukiessa miettii sitäkin, että miltä tuntuu kun oma isä on se, joka on siihen isyyteen pakotettu. Nimi paperissa ja tiliotteessa, ei muuta. Mahdollinen katkeran makuinen perintö sitten joskus. Sitten jos äiti tapaakin uuden miehen, edessä on paperisota jos uusi mies haluaakin olla huoltaja tai adoptoida.

Rahasta tässä on kyse, tai ainakin siltä joskus tuntuu. Säälin niitä miehiä, jotka erehtyvät väärän naisen kanssa sänkyyn. Kyllä, mies voisi kieltäytyä seksistä jos ei halua isäksi, mutta miksi naiset menevät sänkyyn tällaisten miesten kanssa?

Nainen voi tehdä abortin, miehen pitäisi saada tehdä sellainen paperilla. Vähentäisi varmaan yksinhuoltajien määrää?

Mun on vaikea käsittää, että joku säälii miestä, joka ei tahdo ottaa vastuuta lapsestaan. Kyllä mäkin varmaan voisin sääliä siinä vaiheessa kun nainen olisi raskaana ja mies ei olisi isäksi tahtonut ja olisi esim. ehkäisyä käyttänyt. Sääli kyllä loppuisi siihen, jos tämä mies ei tahtoisi jo syntynyttä lastaan tavata eikä edes maksaa elatusta vaikka sitten huonon omantunnon kannustamana. Vähintään pitäisi tajuta olla tulevaisuudessakaan sitten hankkimatta lapsia.

 

:S Eikö aikuisuuteen kuulu kyky kantaa vastuu teoistaan?

Vastuu on myös naisella, mihin ihmeeseen se unohtuu? Että jos ehkäisy unohtuu, se on myös naisen syy. Jos menee hulttion kanssa yksiin ja haluaa lapsen, se on naisen syy. Nainen valitsee myös sen kummpaninsa, valitsee pitää lapsen, kantaa vastuun siitä, millaisen ihmisen kanssa sen lapsen meni tekemään.

Vähän kieroa, että yhteiskunta maksaa naisen päätöksestä syntyneen lapsen elatuksen, mutta ei oikeudenkäyntikuluja jos vaikka biologinen isä haluaisi tulla esiin ja tunnustaa isyytensä lapseen, joka sai alkunsa syrjähypystä avioliitossa?

 

Halusit tai et, seksiä harrastavista aikuisista miehistä reilusti suurin osa osallistuu lapsensa elämään edes maksamalla elatusmaksut mukisematta ja elämänkokemuksen myötä arvostaa lapsensa äitiä. Vaikka alkureaktio voi olla shokki ja viha, niin pelkureita on lopulta aika vähän.

Ei se ole osallistumista, se on velvoite joka on laissa määrätty ja aika moni jättää senkin hoitamatta. Moni sellaisia joilta valtio ei ikinä saa niitä rahoja takaisin.

Minusta on sinänsä koomista se että ajattelet että "pelkureita" on vähän. Noh, siihenhän sinä et tutustu kun sinun ehdoton vaatimushan oli ydinperhe ja muuhun et tyydy.

 

Halusit tai et, seksiä harrastavista aikuisista miehistä reilusti suurin osa osallistuu lapsensa elämään edes maksamalla elatusmaksut mukisematta ja elämänkokemuksen myötä arvostaa lapsensa äitiä. Vaikka alkureaktio voi olla shokki ja viha, niin pelkureita on lopulta aika vähän.

Eikö nainen voi olla pelkuri? Ei uskalla yksin ottaa koko vastuuta vaan pakottaa miehen isäksi, ja maksamaan lapsesta jota tämä ei halua?

 

Minä ymmärrän tämän lapsen kannalta, tiedän itsekin miten tärkeää biologinen tausta voi olla. Mutta. Kuinka monessa tapauksessa isä on isä vain paperilla? Kertokaa, mitä sellaisella isällä kukaan lapsi tekee? Eihän tällaisille askarrella isänpäiväkortteja, eikä heidän kanssaan vietetä edes sitä yhtä viikonloppua kuukaudessa. Lapsi ei tunne häntä, äiti on katkera, isän suku ehkä ei hyväksy tai edes tiedä koko lapsesta.

Kuka tuollaisessa tilanteessa voittaa?

Sitten samaan aikaan Suomessa toisenlaiset isät taistelevat oikeuksistaan tavata lapsiaan enemmän kuin kerran kuussa, taistelevat oikeudestaan olla lähivanhempia, olla ainoita huoltajia. Nytkin seuraan sivusta, miten perättömät lastensuojeluilmoitukset vaikeuttavat isän ja tyttären suhdetta, tyttären ja isän sukulaisten suhdetta, kaikkien välejä. Missä on lait suojaamaan isyyttä silloin, kun mies sellaista haluaa, pystyy ja kykenee antamaan? Kysympähän vaan :kieh:

Mun isä on isä vain paperilla mutta olen saanut mitä ihanimmat ja rakastavimmat isovanhemmat häneltä ja serkkuja. Ja äiti tietysti ne elarit. Mitään katkeruutta ei ole kellään, isästä ei vain ollut isäksi ja siitä en ole kärsinyt sen enempää. Siitä olisin katkera jos äitini, mun ainoa huoltaja lapsena ei olisi saanut meistä lapsista edes elatustukea.

 

Minulle olisi ihan sama vaikka en tuntisi isäni nimeä tai tietäisi että minulla on hänen kauttaan useampikin sisarus.

Mutta ymmärrän että joillekin se on tärkeää.

Näin katsotaan asiaa useammalta kantilta, eikä vain siltä missä se oma perse on asetettuna.

Tietysti. En ole väittänyt, että se olisi kaikille tärkeää. Siihen tietoon pitää silti jokaisella lapsella olla mahdollisuus. Mun mielestä on naisten kohdalla varsin normaali ja yleinen ilmiö karsastaa tekemästä lapsia miehen kanssa, jolle aiemmin syntynyt lapsi ei ole kelvannut. Mikäli siihen kommenttiini viittasit.

 

Mun on vaikea käsittää, että joku säälii miestä, joka ei tahdo ottaa vastuuta lapsestaan. Kyllä mäkin varmaan voisin sääliä siinä vaiheessa kun nainen olisi raskaana ja mies ei olisi isäksi tahtonut ja olisi esim. ehkäisyä käyttänyt. Sääli kyllä loppuisi siihen, jos tämä mies ei tahtoisi jo syntynyttä lastaan tavata eikä edes maksaa elatusta vaikka sitten huonon omantunnon kannustamana. Vähintään pitäisi tajuta olla tulevaisuudessakaan sitten hankkimatta lapsia.

Säälisit isää kun lapsi on mahassa, mutta sääli loppuisi siihen kun vauva syntyy

Niitä lapsia nimenomaan hankitaan=halutaan. Jos itse et lasta nyt haluaisi missään nimessä ja sut pakotettais nyt sellainen synnyttämään, miten reagoisit?
Moni äiti ANTAA LAPSEN POIS, kuten isäkin tekee jos ei halua isäksi. Sillä erotuksella, että isä joutuu lapsesta vielä maksamaan sen jälkeenkin, äiti ei joudu

 

Jännä, että raha riittää sitten kuitenkin täyttämään sen isän tehtävän. Että elarit pitää maksaa edes. Anteeksi, mutta jotenkin koomista. Ja sitten puhutaan vielä pelkureista.

 

Vastuu on myös naisella, mihin ihmeeseen se unohtuu? Että jos ehkäisy unohtuu, se on myös naisen syy. Jos menee hulttion kanssa yksiin ja haluaa lapsen, se on naisen syy. Nainen valitsee myös sen kummpaninsa, valitsee pitää lapsen, kantaa vastuun siitä, millaisen ihmisen kanssa sen lapsen meni tekemään.

Vähän kieroa, että yhteiskunta maksaa naisen päätöksestä syntyneen lapsen elatuksen, mutta ei oikeudenkäyntikuluja jos vaikka biologinen isä haluaisi tulla esiin ja tunnustaa isyytensä lapseen, joka sai alkunsa syrjähypystä avioliitossa?

Joskus se ehkäisy myös pettää, enkä haluaisi sitäkään että palattaisiin keskiajalle sen suhteen mitä aviottoman lapsen saaneille naisille silloin kävi. Aina ei kyse ole siitä että menisi hulttion kanssa yhteen vaan voi olla yhdessä sovittu että lapsia ei hankita. Jos sitten ehkäisy pettää niin mitä pitäisi tehdä? Aborttikaan ei kaikille käy. Ja tälläkin palstalla tunnutaan tuomittavan abortin tekevät naiset tosi pahasti.

Eikö siis saisi elää parisuhteessa jos ei halua lapsia?

Mikäli vastuu lapsesta olisi vain äidillä, olisi sekin minusta kohtuutonta. Missä vaiheessa isä saisi perua osallisuutensa lapsen vanhemmuuteen? Entä äiti, voiko äiti perua? Ei taida voida muuten kuin antamalla lapsen adoptioon.

 

Tietysti. En ole väittänyt, että se olisi kaikille tärkeää. Siihen tietoon pitää silti jokaisella lapsella olla mahdollisuus. Mun mielestä on naisten kohdalla varsin normaali ja yleinen ilmiö karsastaa tekemästä lapsia miehen kanssa, jolle aiemmin syntynyt lapsi ei ole kelvannut. Mikäli siihen kommenttiini viittasit.

Ihan yhtä luontaista olisi miehelle karsastaa naista joka haluaa lapsen, miehestä huolimatta, mutta kun sitä ei tuoda esille missään kohti niin nainenkin parantaa mahdollisuuksiansa huomattavasti.

 

Eikö nainen voi olla pelkuri? Ei uskalla yksin ottaa koko vastuuta vaan pakottaa miehen isäksi, ja maksamaan lapsesta jota tämä ei halua?

No en sanoisi että pakottaa vaan että saattaa miehen siihen epäreiluun tilanteeseen, mutta raiskaus on pakotusta.

 

Jaa. Mun mielestä lapsilla on oikeus tavata sisaruspuoltaan. Mulle tuo olisi lähes yhtä turn off miehessä kuin rikollinen tausta.

Nii ja ihme olettamus sulla, että se nainen haluaa lapseleen isän.

 

[QUOTE="vieraana";29437680]Joskus se ehkäisy myös pettää, enkä haluaisi sitäkään että palattaisiin keskiajalle sen suhteen mitä aviottoman lapsen saaneille naisille silloin kävi. Aina ei kyse ole siitä että menisi hulttion kanssa yhteen vaan voi olla yhdessä sovittu että lapsia ei hankita. Jos sitten ehkäisy pettää niin mitä pitäisi tehdä? Aborttikaan ei kaikille käy. Ja tälläkin palstalla tunnutaan tuomittavan abortin tekevät naiset tosi pahasti.

Eikö siis saisi elää parisuhteessa jos ei halua lapsia?

Mikäli vastuu lapsesta olisi vain äidillä, olisi sekin minusta kohtuutonta. Missä vaiheessa isä saisi perua osallisuutensa lapsen vanhemmuuteen? Entä äiti, voiko äiti perua? Ei taida voida muuten kuin antamalla lapsen adoptioon.[/QUOTE]

Vastuu olisi vain äidillä, sillä myös päätös siitä syntyykö lasta koskaan edes, on myös vain äidillä. Minä en ole abortteja vastaan, ymmärrän niihin johtavat syyt oikein hyvin. Vaikka en aina hyväksyisi, niin ymmärrän.

Mies ei tähän voi vaikuttaa, että ehkäisyn pettäessä (ehkäisyn käyttö minusta riittää kertomaan, että lasta ei ole tilauksessa) lasta ei tule. Se on asia, jolle en halua muutosta, en halua pakkosynnytyksiä, mutta en toisaalta tue pakkoisyyksiäkään.

 

Jännä, että raha riittää sitten kuitenkin täyttämään sen isän tehtävän. Että elarit pitää maksaa edes. Anteeksi, mutta jotenkin koomista. Ja sitten puhutaan vielä pelkureista.

Se on sellainen muodollinen velvoite, kun rahakin merkitsee tässä elämässä jotain jotta jokainen lapsi saa tasa-arvoiset mahdollisuudet kasvaa ja viettää lapsuuttaan. Varmaan pidät sitä aika tärkeänä pointtina?

 

Vastuu olisi vain äidillä, sillä myös päätös siitä syntyykö lasta koskaan edes, on myös vain äidillä. Minä en ole abortteja vastaan, ymmärrän niihin johtavat syyt oikein hyvin. Vaikka en aina hyväksyisi, niin ymmärrän.

Mies ei tähän voi vaikuttaa, että ehkäisyn pettäessä (ehkäisyn käyttö minusta riittää kertomaan, että lasta ei ole tilauksessa) lasta ei tule. Se on asia, jolle en halua muutosta, en halua pakkosynnytyksiä, mutta en toisaalta tue pakkoisyyksiäkään.

Kivasti tiivistetty oleellinen.

 

Ihan yhtä luontaista olisi miehelle karsastaa naista joka haluaa lapsen, miehestä huolimatta, mutta kun sitä ei tuoda esille missään kohti niin nainenkin parantaa mahdollisuuksiansa huomattavasti.

Mun mielestä tuo on aivan täysin eri asia. Ei kovin moni nainen voi suhteen alussa luvata, että siinä ja siinä tilanteessa tekisi abortin ja toisessa taas synnyttäisi lapsen. Joku voi ajatella, että tekisi abortin mikäli kävisi vahinkoraskaus, mutta ei sitten tosipaikan tullen pystyisikään sitä tekemään. Mun mielestä olisi typerää ja itsetuhoista tehdä abortti vaikka itse tahtoisi lapsen synnyttää. Abortin seuraukset kantaa yleensä nainen yksin.

 

Nii ja ihme olettamus sulla, että se nainen haluaa lapseleen isän.

Nainen pärjää ilmankin isää jos vain haluaa, aikuiset löytää kyllä keinonsa mutta lapsi on viaton.

 

Jännä, että raha riittää sitten kuitenkin täyttämään sen isän tehtävän. Että elarit pitää maksaa edes. Anteeksi, mutta jotenkin koomista. Ja sitten puhutaan vielä pelkureista.

niinpä..

 

Alan painattamaan en halua isiksi -t-paitoja. Sellainen ylle, niin saa vapaasti nussia suostuvaisia ilman pelkoja elareista. Hohtokirjoitus, niin voi panna ilman valoja.

 

Vastuu olisi vain äidillä, sillä myös päätös siitä syntyykö lasta koskaan edes, on myös vain äidillä. Minä en ole abortteja vastaan, ymmärrän niihin johtavat syyt oikein hyvin. Vaikka en aina hyväksyisi, niin ymmärrän.

Mies ei tähän voi vaikuttaa, että ehkäisyn pettäessä (ehkäisyn käyttö minusta riittää kertomaan, että lasta ei ole tilauksessa) lasta ei tule. Se on asia, jolle en halua muutosta, en halua pakkosynnytyksiä, mutta en toisaalta tue pakkoisyyksiäkään.

Saako kysyä, oletko feministi?