Voiko avoin parisuhde toimia?

been there, done that,
Unohdin mainita kirjoitukseni alkuun sanat; Minun mielestäni, mutta niin se unohtui sinultakin. Ettei tule sellaista käsitystä, että olisin "oikeammassa" kuin muut.

Ps: Mielipide asioissa me kaikki olemme oikeassa.

 

Ps: Mielipide asioissa me kaikki olemme oikeassa.

Niin, silloin kun on kyse vain mielipiteestä, se on kuin persereikä, jokaisella omansa.

Minun tekstissäni ei ollut kaikki pelkkää mielipidettä, vaan ihan elettyä elämää, koettua. Et ehkä itse huomaa kuinka ahdaskatseiselta mielipiteesi avoimesta liitosta vaikuttaa, mutta se on selvää ettet oikeasti tiedä siitä juuri mitään.

Eihän näitä voi ihan vakavasti edes ottaa: kirkon siunaama avioliitto, joka on varmaankin toimivin. Ainakin se on yleisesti hyväksytyin tai harjoittaa tapaamisissaan seksiä ristiin rastii. Olen lukenut, että näissä geimeissä hedelmällisintä olisi se, että kumpainenkin pari olisi bi-seksuaaleja. Siis homostelua, lesboilua, sekä sikin sokin olemista.. Käytä tervettä kritiikkiä lukemaasi tekstiä kohtaan ja R-kioskin lehtihylly ei ole se uskottavin lähde näissä asioissa...

Muutkin kuin heterosuuntautuneet ihmiset viettävät aikaansa ihan vaatteet päällä ystäviensä ja rakastettujensa kanssa ihan rauhaisasti seurustellen, eikä suinkaan hepeissään tai nänneissään roikottele Sodoman ja Gomorran kansallislippua uhmakkaasti heilutellen ja tee 'sekahedelmäsoppaa' holtittomasti. Parinvaihtoa, ryhmäseksiä ja muita ei-normatiivisia seksitapoja harrastavat tekevät kumppanin valintaa, eivätkä suinkaan nai kaikkea mikä on lämmintä.

Vai sekö siinä juuri harmittaakin?

 

Hyvä, pidetään ne omat mieltymykset ja mielipiteet.

 

Hyvä, pidetään ne omat mieltymykset ja mielipiteet.

Pysyvät ne pitämättäkin, jos nyt tässä tälle itsestään selvyyksien tielle kommentoinnissa lähdetään. Muutoksia mieltymyksiin ja mielipiteisiin voi tulla, mutta kun tuntee itsensä, ne eivät järkytä eikä aiheuta ahdistusta. Paitsi joskus jossain ulkopuolisessa...

 

Been tehere, done that: "Parinvaihtoa, ryhmäseksiä ja muita ei-normatiivisia seksitapoja harrastavat tekevät kumppanin valintaa, eivätkä suinkaan nai kaikkea mikä on lämmintä.

Vai sekö siinä juuri harmittaakin? "



Paskan marjat. Tuo on yleistystä, ja mutu jutustelua jos mikä.

 

Hyvä, pidetään ne omat mieltymykset ja mielipiteet.

Pysyvät ne pitämättäkin, jos nyt tässä tälle itsestään selvyyksien tielle kommentoinnissa lähdetään. Muutoksia mieltymyksiin ja mielipiteisiin voi tulla, mutta kun tuntee itsensä, ne eivät järkytä eikä aiheuta ahdistusta. Paitsi joskus jossain ulkopuolisessa...

miten sä osaatkin just mun kaikki mahdolliset nimimerkin tyngät ottaa käyttöön. Jaa, olipas tyhmä kysymys.

 

Hyvä, pidetään ne omat mieltymykset ja mielipiteet.

Mulla on tuolta toiselta palstalta muisto, että olet gay... joku siellä tiesi asian ja itsekkin olet pari kertaa asiaan viitannut. Kumma että nyt asenteesi on noin kirkollinen. Totuushan kyllä on, että monet vanhemmat miehet eivät voi jostain syystä paljastaa mieltymyksiään. Sääli, että ihminen joutuu patoamaan tunteensa.

 

[moderoitu]

 

Hyvä, pidetään ne omat mieltymykset ja mielipiteet.

Mulla on tuolta toiselta palstalta muisto, että olet gay... joku siellä tiesi asian ja itsekkin olet pari kertaa asiaan viitannut. Kumma että nyt asenteesi on noin kirkollinen. Totuushan kyllä on, että monet vanhemmat miehet eivät voi jostain syystä paljastaa mieltymyksiään. Sääli, että ihminen joutuu patoamaan tunteensa.

Monille on tärkeintä säilyttää julkisivu, maksoi mitä maksoi. Kieltävät tälläiset asiat aivan viimeiseen asti.

Jokaisellahan on oikeus valita, koska ilmaantuu kaapistaan ulos, vai tuleeko ollenkaan. Ei toisia saa käydä työntämässä vastoin tahtoaan ulos kaapeista.

Monilla keski-ikäisillä on suuria ongelmia hyväksyä itsessään homoeroottisia piirteitä, onhan Suomi melkoinen takapajula asian suhteen, homoseksuaalisuus oli meillä todella pitkään sairaus- ja rikosluokituksissa. Väärin tulkitut uskonnolliset opetuksetkin voivat aiheuttaa ahdistusta niille, jotka hämärästi tunnistavat itsessään mielenkiintoa näitä asioita kohtaan.

Minusta se on hyvin oireellista, että näitä 'ryhmäsessioita' ja muita 'hedelmällisiä geimejä osataan kyllä kuvailla ja kuvitella, vaikka itse ollaan niin kovin rajoittuneita kumppaneiden ja niiden määrien suhteen...

 

"Minusta se on hyvin oireellista, että näitä 'ryhmäsessioita' ja muita 'hedelmällisiä geimejä osataan kyllä kuvailla ja kuvitella, vaikka itse ollaan niin kovin rajoittuneita kumppaneiden ja niiden määrien suhteen... "

Ja tässä samalta kirjoittajalta "yleispätevä" kuvaus noista sessioista ja motivaatiosta.:
"Parinvaihtoa, ryhmäseksiä ja muita ei-normatiivisia seksitapoja harrastavat tekevät kumppanin valintaa, eivätkä suinkaan nai kaikkea mikä on lämmintä."

 

Ja tässä samalta kirjoittajalta "yleispätevä" kuvaus noista sessioista ja motivaatiosta.: "Parinvaihtoa, ryhmäseksiä ja muita ei-normatiivisia seksitapoja harrastavat tekevät kumppanin valintaa, eivätkä suinkaan nai kaikkea mikä on lämmintä."

Hehe, kyllä.

Voi olla, että tuossakin ryhmässä on sellaisia, joille kelpaa mikä tahansa, mutta niiden kanssa emme me partnerini kanssa ole tekemisissä.

Onnea kuitenkin etsintääsi.

 

Kun ei kerro asiasta vaimolle...

 

Riippuu ihmisistä. Itsellä ei toimi, koska olen mieluummin sinkku kuin eläisin avoimessa suhteessa. Ei ole mitään tarvetta roikkua ihmisessä jos ei ole rakkautta mukana.
Seksi on yliarvostettua. Masturboimalla onnistuu aina, helpommin ja paremmin. Mieluummin yksin kuin huonossa suhteessa.

 

Miksi kysytään voiko avoin parisuhde toimia?
Minä kysyn voiko parisuhde toimia.
Vastaan itse. Ei voi.

 

Miksi kysytään voiko avoin parisuhde toimia? Minä kysyn voiko parisuhde toimia. Vastaan itse. Ei voi.

Niin, pitäisi tietää mitä "toimia" tarkoittaa, jos se tarkoittaa että kunnes noutaja erottaa niin sitten kyllä harvempi suhde toimii. Onko se niin että yli puolet avioliitoista päätyy eroon? Minulla on ollut kaksi hyvin pitkää suhdetta, ensimmäinen oli avoin ja toinen hmmm suljettu ja kummatkin toimivat upeasti, mutta eivät ikuisesti.

 

vaikka kuinka sovitaan asiat, eivät ne tunnetasolla sittenkään toimi ? Aikuiset ihmiset, eläneet, nähneet. Ja minä kun saan tehdä muttei tuo toinen ospuoli. Miksi ???

 

Parisuhde, olkoon se sitten avoin- tai "suljettusuhde" ei toimi jos kummallakin on omat harrastuksensa ja käydään bilettämässä eriaikaan (mikä tänään on muotia) erilaisissa ravintoloissa ja bubeissa. Jos kerran ollaan yhdessä, niin silloin mennään yhdessä. Jos on harrastuksia ennen parisuhdetta, niin niistä joistakin on pakko luopua. Ja jos niistä ei voi luopua, niin silloin ei se toinen osapuoli ole se oikea rakas. On aivan turhaa silloin ajatellakkaan yhteiseloa. Minä esim. luovuin monestakin harrastuksest, sillä vaimoni on rakkaampi ko joku salibady tai kalastus. Ollaan tätä yhteistä eläämää harrastettu jo melkein 40 vuotta ja sanoisin, että siinä on tosi harrastamista. Jos haluttaa mennä johonkin bileisiin, niin silloin mennään yhdessä. Ei se vaimo paljoa matkassa paina tai päinvastoi. Silloin kun haluttaa mennä yksin, niin sen tietää, että silloin tehdään jotain mitä toinen osapuoli ei saa nähä. Jos toista rakastaa tosissaan, niin ei sitä halutakkaan lähteä mihinkään yksin ja sitä niinkuin kasvaa yhteen kuin siiamilaiset kaksoset. Jos jonkun mielestä tämä on hullua, niin menee peilin eteen ja kysyy itseltään, että "Olenko valmis elämään toisen kans suhteessa" Olkoon se avoin tai kiinteä.

 

Olemme kirjoittamassa Elleihin artikkelia avoimista parisuhteista ja haluaisimme teiltä lukijoilta kokemuksia. Oletko ollut tai oletko parhaillaan avoimessa suhteessa? Miten sovitte asiasta ja onko järjestely toiminut? Puhutteko asioista avoimesti? Onko järjestelyt tuottanut ongelmia parisuhteessa? Mitä mieltä ylipäätään olet yksiavioisesta suhteesta?

Haastattelemme mielellämme vapaaehtoisia, mutta voit lähettää tarinasi tai vastauksesti ylläoleviin kysymyksiin osoitteeseen ellit@kynamies.fi tai kirjoittaa kommentti keskusteluun. Vastauksia käsitellään nimettömästi.

Terveisin,

Ellien toimittajat

Voisiko kysymyksen esittäjä määritellä ensin, millainen on toimiva parisuhde?

 

(oli turhan nopea lähetys..)

Tunteilla on merkitystä. Kun rakastaa, ei pysty muihin suhteisiin. Pystyessään useisiin suhteisiin, se ei ole rakkautta (jollei itse-), vaan nautintoja, ihastumisia jne.

Asia ei ole näin. Ihminen pystyy rakastamaan useita ihmisiä samanaikaisesti. Mielestäni hyvät pääperiaatteet avoimelle suhteelle löytyy täältä: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000005&conference=4500000000001941&posting=22000000031062504

Avoimessa suhteessa on yksi pääkumppani, jonka kanssa ollaan sovittu suhteen säännöistä. Tarkoitus ei ole leikkiä joka suuntaan. Avoin suhde on suhdemuotona paljon hankalampi kuin normaali. Mutta joillekin ihmislle, kuten allekirjoittaneelle se antaa sen ainoan mahdollisuuden aitoon, reiluun ja pitkään parisuhteeseen.

Suhteissa on tärkeintä että pelisäännöt ovat selkeät. Oli kyseessä mikä tahansa suhde. Avoimessa suhteessakin voi olla pettämistä. Jos säännöistä ei pidetä kiinni. Vapaassa suhteessa saadaan taas liitää mihin tahansa!

 

Kun alkaa seurustelemaan ja astuu parisuhteen maailmaan niin pitäisi todellakin olla sen verran kypsä että osaa ottaa vastaan suhteen asettamat rajat,mitkä tulee sitten ajan myötä kyllä automaattisesti. Enkä meinaa että nämä rajat olisivat mitenkään negatiivisia - päinvastoin! Itse kun seurustelen niin koen sen vaan luonnolliseksi ja hyväksi että on olemassa niitä rajoja. Ne tekee suhteen luotettavaksi ja varmaksi,en voisi itse elää koko ajan epävarmuudessa ja tietämättömänä siitä että missä se mieheni nyt on menossa ja kenen kanssa. Tämäkinhän riippuu kyllä parisuhteesta, joillakin se toimii ja joillakin ei. Mutta toisaalta koen että useimmat tällaiset avoimet suhteet loppuvat surkeasti. Poikkeuksia tietenkin löytyy (Beauvoir ja Sartre!).
Itselleni rakkaus on suorastaan pyhä asia. Arvostan sitä suuresti ja pidän sitä kaikkein vahvimpana ja kaiken alullepanijana. Tämän takia arvostan vahvaa suhdetta, jossa kummallakin osapuolella on kuitenkin vapautta. Avoin keskustelu, seurustelun sääntöjen tietäminen ja soveltaminen ja luotettavuus kuuluvat suhteeseen ja näitä piirteitä ei mielestäni esiinny niin paljon avoimissa suhteissa. But that's my opinion!

 

Niin laulussakin sanotaan, että se on kerrasta poikki

 

Minä annoin miehelleni luvan käydän vieraissa. Mutta tämä lupa oli vain määräaikainen ja oikeutti vain "kokeilemaan" miltä toinen nainen tuntuu. Mieheni ei ollut kenenkään muun kanssa harrastanut seksiä kuin minun, kokeilunhalua oli. Lisäksi minä olin pettänyt häntä henkisesti useamman vuoden ajan, tahdoin antaa tasoitusta. Myös jo yli 10v kestänyt parisuhde kaipasi piristystä. Molemmilla lisäksi oli jonkinlainen henkilökohtainen kriisi. Piti etsiä itseään.

Ei meille tästä kokeilusta ollut haittaa. Mitä olen lähipiiriä seurannut niin suurempaa haittaa on ollut siitä että on petetty salaa. Ja tämä salaa pettäminen on todella yleistä. Mieluummin, paljon mieluummin, keskustelen asioista avoimesti mieheni kanssa, ja kun halua vieraan naisen kokeilemiseen oli, niin asiasta puhuttiin yhdessä ja pari kk mietittyäni annoin siis luvan, noilla ehdoilla.

En ole kysellyt miehen kokemuksesta mitään. En edes sitä käyttikö hän edes mahdollisuuttaan hyväkseen. Jos asia minua vaivaisi niin kyselisin.

Minusta on tärkeää että meidän kahden välinen suhde toimii. Mies antaa minulle rakkautta ja minä kykenen rakastamaan häntä. Sekin on tärkeää ettei suhde estä toisiamme kehittymästä ihmisinä. Minäkin tämän etsikkokauden aikana löysin omia juttuja, joihin mies ei kuulu mukaan eikä tahdo kuulua, jotka ei kuitenkaan liity muihin miehiin/naisiin.

Ne asiat sovittiin ennen lupaa että tunnesidettä ei siihen "toiseen naiseen" saa muodostua vaan kyseessä saa olla vain pelkkä seksi ja himo. Ja että kohteena ei saa olla kukaan tuttu, lähinnä prostituutio kävi mielessä ja siinäkin pohdittiin sitä ettei kyse saisi olla parituksesta tai liian nuorista tytöistä vaan on katsottava vähän että kenen kanssa ryhtyy...

Myös siitä puhuttiin että meidän kohdalla ei tuosta vieraissa käymisestä ei saa jäädä tapa vaan sen pitää jäädä vain kokeiluasteelle. Tämä vaatii luottamusta ja sitä meiltä löytyi. Mies ei ollut koko 10v aikana minua pettänyt ja uskoin 100% kun hän lupasi täyttää vaatimani "ehdot".

Henkilökohtaisten ja yhteisten etsikkoaikojen jäljiltä suhde on vahvistunut ja edelleen nousussa kohti parempaa.

Kun katsoo tilastoja, niin on selvää että kaikille tämä "kehenkään ulkopuoliseen et saa koko loppu ikänäsi koskea jos sitoudut" ei sovi kovinkaan monille. Monien tilastojen mukaan yli puolet miehistä pettää, naisistakin melkein yhtä suuri osa.

En myöskään usko että suhteessa olisi jotain varsinaisesti vialla jos se yksi ja ainoa ei riitä koko loppuiäksi. Ihmisiä on niin monenlaisia.

Tärkeää on avoimen suhteen aikana pitää huolta siitä "ykkössuhteesta". Meillä en sanoisi tuollaista seksisuhdetta edes suhteeksi, vain panoksi. Pahempi se minun henkinen suhde, jossa ei fyysisyyttä ollut, oli kuin mieheni mahdollinen panokokeilu. Eikä edes tuohon minun henkiseen suhteeseen meidän liitto kaatunut.

Meillä taitaa onneksi olla niin onnekkaasti asiat että molemmat ollaan hieman tälläisiä haahuilevia ihmisiä. Huomaamme kyllä muutkin vastakkaisen sukupuolen edustajat ja kiinnostumme heistä. Kumpikaan ei myöskään ole erityisen mustasukkaista tyyppiä. Ja rakastamme toisiamme todella paljon.

Toivon että "tiukkikset" jotka kokee sitoutumisen vain siihen yhteen niin fyysisesti kuin henkisesti forever löytävät toisensa ja vapaamman kannan omaavat toisensa, niin ei tulisi niin kovia ristiriitoja näissä asioissa.

Avoin suhde minun määritykseni mukaan ei myöskään tarkoita sitä että "pistetään ranttaliksi" ja kilpaillaan sillä kumpi saa naitua enemmän vieraita, vaan sitä että puhutaan avoimesti omista tarpeista ja toisen tarpeista ja mitä voitaisiin asioille tehdä jotta molemmat voisivat elää yhdessä ja välillä myös omassa itsessään erillisenä yksilönä tyydyttävää elämää siten että samalla vaalitaan sitä yhteistä liittoa eikä loukata toista.

 

[viesti moderoitu]

 

Itse kun seurustelen niin koen sen vaan luonnolliseksi ja hyväksi että on olemassa niitä rajoja. Ne tekee suhteen luotettavaksi ja varmaksi,en voisi itse elää koko ajan epävarmuudessa ja tietämättömänä siitä että missä se mieheni nyt on menossa ja kenen kanssa. Tämäkinhän riippuu kyllä parisuhteesta, joillakin se toimii ja joillakin ei. Mutta toisaalta koen että useimmat tällaiset avoimet suhteet loppuvat surkeasti. Poikkeuksia tietenkin löytyy (Beauvoir ja Sartre!).
Itselleni rakkaus on suorastaan pyhä asia. Arvostan sitä suuresti ja pidän sitä kaikkein vahvimpana ja kaiken alullepanijana. Tämän takia arvostan vahvaa suhdetta, jossa kummallakin osapuolella on kuitenkin vapautta. Avoin keskustelu, seurustelun sääntöjen tietäminen ja soveltaminen ja luotettavuus kuuluvat suhteeseen ja näitä piirteitä ei mielestäni esiinny niin paljon avoimissa suhteissa. But that's my opinion!

Olet oikeutettu mielipiteeseesi, mutta olet myöskin sotkenut puurot ja vellit.

Avoin suhde ei tarkoita sitä, että et olisi tietoinen kumppanisi kulkemisista tai siitä, kenen kanssa hän tekisi mitäkin. Jos suhde on avoin, voi menemisistään ja tekemisistään avoimesti kertoa tai jättää kertomatta, pelkäämättä toisen tulevan epävarmaksi tai muutoin suhteen perustan järkyttyvän.

Itse kun seurustelen, en kestä sitä, että kumppanini olisi murehtivaa laatua ja tulisi epävarmaksi, jollen muistaisi jokaista käännettäni hänelle erikseen raportoida. Minun kohdallani sellainen suhde ei todellakaan toimisi. En pitäisi myöskään siitä, että partnerini soittelisi minun liikkuessani kodin ulkopuolella ja kyselisi sen hetkistä tekemistäni tai seuraani.

Avoin parisuhde ei aina myöskään tarkoita pelkkää seksiä kodin ulkopuolella. Joidenkin suhteessa kumppanuus ja luottamus voi olla niin vahvaa, että suhteeseen mahtuu useampiakin osapuolia kuin pari. Joskus parejakin voi olla monta... Meistä kaikki ei ole heteroita, ja pitäisin sitä suurena vääryytenä itseäni kohtaan, jollei partnerini hyväksyisi biseksuaalisuuttani ja antaisi sille tilaa suhteessamme. En voisi edes seurustella sellaisen olion kanssa. Nykyinen kumppanini tietää, hyväksyy ja sallii minun seksuaalisuuteni ja sen ilmentämisen. Hän myös osallistuu ja nauttii itse ja, ennen kaikkea, nauttii minun nautinnostani.


Avoin keskustelu, seurustelun sääntöjen tietäminen ja soveltaminen ja luotettavuus kuuluvat suhteeseen ja nämä kuuluvat mitä suurimmassa määrin nimenomaan avoimeen suhteeseen. Suurin luottamuksen osoitus kumppania kohtaan on sallia hänelle vapaa seksuaalisuus ja silloin voi olla varma, että suhteessa pysytään muistakin syistä kuin vain "monopoliasemasta toisen genitaaleihin".

 

Avoin suhde minun määritykseni mukaan ei myöskään tarkoita sitä että "pistetään ranttaliksi" ja kilpaillaan sillä kumpi saa naitua enemmän vieraita, vaan sitä että puhutaan avoimesti omista tarpeista ja toisen tarpeista ja mitä voitaisiin asioille tehdä jotta molemmat voisivat elää yhdessä ja välillä myös omassa itsessään erillisenä yksilönä tyydyttävää elämää siten että samalla vaalitaan sitä yhteistä liittoa eikä loukata toista.

No nimenomaan. Harva liitto vain on niin vahva, tai oikeastaan harvassa liitossa molemmat osapuolet ovat niin kypsiä, että pystyisivät käsittelemään kaikkia niitä tunteita, joita saattaa herätä mikäli suhde ei ole yksiavioinen.