Alkuperäinen kirjoittaja Yks vaan:
Jos teillä itsellä, jotka ivailette olis kotona sama ongelma, niin miten sitten suu pantais. Lyöjiä löytyy kyllä. Meillä pojalla paniikkihäiriöoireita jo ennen kutsuntoja (ei armeijan takia)
ja sai lykkäystä. Enkä pidä häntä sen huonompana kuin muitakaan ihmisiä. Kaikilla, kun se elämä ei mene kuin vettä vaan. Arvostelijat huomaa vasta siinä vaiheessa tukkia suunsa, kun itselle käy huonosti jos sittenkään.
Jos aloittaja kirjoittasi koko totuuden heti ettei sanoja tarvi suunilleen lypsämällä lypsää,sitten itketään kun vastaajat ehdottelee.
Poikasi on toivottavasti sanonut kutsunnoissa tästä häiriöstä,tai sitten todellakin saa aikamoista huutia jos asia selviää kesken palveluksen sairastumisella.
Monta kuukautta olisi edessä?
Onko montakin vuotta aikasemmin tuota lykätty?
Ja miksi ihmeessä ei ole mennyt sivariksi koska tuommoisesta häiriöstä kärsii,
siellä on tiukka tahti alussa jo ns.terveellekin saatikka sitten joku jolla jo ennestään ongelmia.