voiko alkoholisoitunut vanhempi olla hyvä vanhempi huolimatta juomisestaan?

  • Viestiketjun aloittaja ev
  • Ensimmäinen viesti
[QUOTE="vieras";22473443]Eipä. Mutta jos miehesi myöntäisi, että hänen äitinsä ei olisi ollut hyvä äiti, hän joutuisi miettimään koko lapsuutensa ja aikuisuutensakin uusiksi.[/QUOTE]

Niin hän on osittain tehnytkin ja se on ollut pelkästään hyvä. Oma suhtautumisensa juomiseen on muuttunut ja myös siihen miksi hän on sellainen kuin on ja tuntee niin kuin tuntee. Alkoholismi on jättänyt häneen ikuiset arvet ja ne eivät katoa vaikenemalla ja kieltämällä.
 
"kielo"
Huvittavaa kun tässäkin ketjussa joku ( en muista kuka ) kertoi viinan juonnin olevan sairaus. Ja paskat, ei ole :) Itseaiheutettua,mikä pystyy lopetttamaan. Ja joku nyt vetää tupakoinnista mahdollisesti aiheutuneen keuhkosyövän tähän, mutta nämäkaksi eri asioita.

Vastaus aloittajalle. Vanhempana voi hyväkin olla mut antaa hieman väärän kuvan aikuisena olosta. Lapsella voi vanhemman alkoholin käytöstä huolimatta olla kaikki perustarpeet paremmassa kunnossa kuin sellaisesssa perheessä missä ei juoda.

Toisaalta jos nyt ajatellaan biologisia vanhempia niin ei se aina mene niin että isä on sina isä tai äiti on aina äiti vaikka olisi millainen. Monasti kuulee tuonkin väittämän.
 
Minä olisin ennen vastannut ehdottomasti että ei voi.

Nyt kun olen reilut 10 vuotta sitten katsonut läheltä parhaan ystäväni alkoholismia ja sen vaikutuksia hänen perheeseensä en enää olekaan yhtä varma.
Käsittääkseni lapsensa pitävät kaikki häntä hyvänä isänä samoin kui vaimonsa hyvänä puolisona. Vaimon kanssa tuosta puhuttu paljonkin, lasten kanssa vähemmän, jos kohta sen verran läheinen olen, että uskoisin ainakin teinien asiaa minullekin purkavan jos se heitä häiritsisi. (Purkavat monia muita asioita kuitenkin...)
Sellaista tilannetta en olisi ennen osannut kuvitella vaan kuvitelmiini alkoholimsita liittyi aina nimenomaan ajatukset turvattomuudetsa väkivallasta jne.
Nyt en enää tiedä...
 
tiih
Alkoholisteillakin voivat kulissit olla aivan kunnossa: siisti koti, ainakin toinen käy palkkatyössä. Mutta kyse ei olekaan siitä, että lapsi saa katon päänsä päälle ja vaatteet yllensä, vaan kyse on siitä emotionaalisesta tyhjiöstä, jonka humalainen vanhempi aiheuttaa koko perheeseen ja tämähän aiheuttaa vahinko eniten sille kasvavalle ihmisen alulle. Ei humalainen vanhempi ole tasapainoinen vanhempi, joka kykenisi aitoon vuorovaikutukseen. Eivätkö lapset tarvitse aitoa vuorovaikutusta ja aitoa läsnäoloa?
 
"noh"
No moniko on valmis sanomaan, että myöskään esim. masentunut vanhempi ei ole hyvä vanhempi? Ystäväni masennusta sivusta katsoessani olen kyllä todennut, että hänen lapsillaan on vähintään yhtä turvattomat olot, kuin "tissuttelijan" lapsella...
 
tiih
Lisäisin vielä, että joku "syyhän" sillä alkoholistilla on ollut alun perin siihen juomiseensa. Ehkä se on ollut masennus, ehkä omat lapsuuden traumat ja jo yksinään nämä voivat heijastua perheeseen, ilman sitä alkoholismiakin. Onnellista mieleltään tervettä juoppoa ei ole olemassakaan.
 
"vieras"
Ei voi. Kaverilla on ongelma vaikka ei sitä myönnä, vähättelee ja yrittää piilotella. On lempeä ihminen mutta flegmaattinen lapsen etujen hoidossa. Jos kuviossa on itsekäs ja määräilevä mies, niin miehen tyytyväisenä pitäminen on tärkeämpää kuin lapsen. Alkoholi ei ehkä ole ykkönen mutta tuntuu ettei lapsikaan. Yhtä likaista ja haisevaa lasta en ole aiemmin tavannut.
 
en tajua
[QUOTE="noh";22473757]No moniko on valmis sanomaan, että myöskään esim. masentunut vanhempi ei ole hyvä vanhempi? Ystäväni masennusta sivusta katsoessani olen kyllä todennut, että hänen lapsillaan on vähintään yhtä turvattomat olot, kuin "tissuttelijan" lapsella...[/QUOTE]

Tästä en lähtisi keskustelemaan, ainakaan riitaa haastamaan.

Pikkaisen väärät vertailukohteet sinulla.

Masennus on monesti hormonaalistakin, toisin kuin alkoholismi.
 
?
Alkoholisti-perheissä. Lapsista ei huolehdita, ei ole perusturvaa. TÄTÄ TOSIN LAPSET EI TAJUA, KUN OVAT NIIN LOJAALEJA VANHEMMILLEEN!

Mutta maailma ei ole täydellinen.
Jos olisit lukenut koko ketjun, niin olisit ehkä huomannut, että aina ei alkoholistiperheissä ole tuollaista. Sitä paitsi ehkä vain toinen vanhemmista on alkoholisti, jolloin raitis huolehtii lapsen perustarpeista ym.
 
a.p
mä oon aika järkyttynyt teidän tiukoista mielipiteistä. jotenkin on mustavalkoinen kuva.... niinkuin joku sanoi, jossain päin eurooppaa kuuluu alkoholi kovastikin tissuttelun myötä elämään, mutta ei tulisi mieleenkään sanoa että vanhemmat olisi huonoja sen takia.

mä en koe että tissutteleva ihminen on automaattisesti pelottava, poissaoleva tmv. tai että laittaisi juomisen lasten edelle. moni tissutteleva vanhempi on ihan tavallinen. vie lapsiaan harrastuksiin, käy töissä, duunaa ruuat, pesee pyykit, viettää aikaa lastensa kanssa.

jotenkin mua järkyttää täälläkin palstalla vallitseva ajatus että jos oot äiti/isä, et saisi ottaa tyyliin ollenkaan. onko missään muussa maassa näin? no jenkeissä taitaa olla. mies oli siellä vaihtarina aikoinaan ja ainakin siellä missä se oli, jopa kerran viikossa juomista pidettiin tuomittavana.
 
[QUOTE="noh";22473757]No moniko on valmis sanomaan, että myöskään esim. masentunut vanhempi ei ole hyvä vanhempi? Ystäväni masennusta sivusta katsoessani olen kyllä todennut, että hänen lapsillaan on vähintään yhtä turvattomat olot, kuin "tissuttelijan" lapsella...[/QUOTE]

Hyvä kysymys.
Ja vastaavan voisi asettaa esim syöpäsairaasta vanhemmasta. Itse voin omasta kokemuksesta kertoa että puolitoistavuotisten solunsalpaajahoitojen aikana olin aika paljon fyysisesti poissa ja vielä harvemmin henkisesti täysin "läsnä." Tekeekö se minusta huonon vanhemman?
 
Blue
Minä olisin ennen vastannut ehdottomasti että ei voi.

Nyt kun olen reilut 10 vuotta sitten katsonut läheltä parhaan ystäväni alkoholismia ja sen vaikutuksia hänen perheeseensä en enää olekaan yhtä varma.
Käsittääkseni lapsensa pitävät kaikki häntä hyvänä isänä samoin kui vaimonsa hyvänä puolisona. Vaimon kanssa tuosta puhuttu paljonkin, lasten kanssa vähemmän, jos kohta sen verran läheinen olen, että uskoisin ainakin teinien asiaa minullekin purkavan jos se heitä häiritsisi. (Purkavat monia muita asioita kuitenkin...)
Sellaista tilannetta en olisi ennen osannut kuvitella vaan kuvitelmiini alkoholimsita liittyi aina nimenomaan ajatukset turvattomuudetsa väkivallasta jne.
Nyt en enää tiedä...
Kuinka paljon perhe kannattelee häntä, eli melkein aikuiset lapset ja puoliso? Selviäisikö yksin tai esim. pienten lasten yksinhuoltajana?
 
en tajua
Jos olisit lukenut koko ketjun, niin olisit ehkä huomannut, että aina ei alkoholistiperheissä ole tuollaista. Sitä paitsi ehkä vain toinen vanhemmista on alkoholisti, jolloin raitis huolehtii lapsen perustarpeista ym.
Hyi, tuo vetää jo mut oksentamaan. " Raitis vanhempi huolehtii lapsen perustarpeista"

MIKSI HELVETISSÄ EDES OLLA ALKOHOLISTIN KANSSA, JOS ITSE ON RAITIS? Se rakkausko se pitää yhdessä. Niin kait.

En pysty sanomaan mitään, kun ihan sanattomaksi vetää se, että lapsella voisi olla hyvä olla alkoholistiperheessä.
 

Yhteistyössä