voiko 5 kuukautinen mennä mummolaan viikoksi ?

siis ei kertakaikkiaan... että viikoksi? No voi kai niin tehdä, mutta aika hölmöähän se on. Mulla on nyt 2v eikä kävis pienessä mielessäkään olla siitä viittä päivää erossa.

 

Jotenkin pelottaa, myönnettäköön, lähinnä omasta puolesta tää homma. Anoppi haluu välttämättä ottaa meidän 5 kk vanhan tytön tyllerön luokseen viikoksi, kun on lomaakin saanut. Eli hakisi maanantaina aamupäivästä ja toisi tytön takaisin sunnuntaina iltasella.
Mainittakoon siis vielä että Mummola sijaitsee 300 kilometrin päässä meiltä kotoa, eli ei ihan tosta vaan sitten mennä tyttöä katsomaan. Ikävä minulla varmaan tulee jo ekana päivänä, joskin ihan varmasti löytyy tekemistä myös oman miehen kanssa, kaikessa rauhassa, olisihan se ihanaa. Mutta miten tyttö, voiko noin pientä jättää hoitoon vielä noin pitkäksi aikaa ? Tyttö on tosi helppo, nauravaa sorttia, eikä koskaan itke, nukkuu iltayhdeksästä aamuyhdeksään ilman taukoja. Mummon jaksamista ( 44v ) tai hoitotaitoa en siis epäile, en ollenkaan, mutta voiko lapsi saada siitä jotakin "traumoja" esim unohtaa äitin ja isän kokonaan tai ruveta siellä sitten ikäväänsä kiukkuamaan taukoamatta ? Laittaisitko tai oletko laittanut noin pientä lasta viikoksi hoitoon, ilman että oikeesti näkisit sitä ollenkaan koko viikkoon ?

OOTKO SÄ HELVETTI TOSISSASI?!?!?! MIHIN OLET KADOTTANUT VIIMEISENKIN TIPAN ÄIDINVAISTOJASI VAI ONKO NIITÄ EDES KOSKAAN OLLUT?

Ihan rehellisesti: Hyi helvetti. Miten sä pystyt edes harkitsemaan tollasta. Luovuta kuule vauva ihan kokonaan jolleki sellaselle joka lapsen oikeasti haluaa. Nyt ei edes ole kyse siitä, kuinka paljon vauvalla on ikävä tms vaan ihan siitä, että jos sä kykenet tuohon ja ihan muuten vaa luovut lapsestasi viikoksi niin sä et ole kykeneväinen äidiksi ja pelottaa, mitä tulevaisuus tuo mukanaan.

 

Miksi et kommentoi mitään ehdotuksiin, että viekää aluksi vaikka yhdeksi yöksi?

Tyttö on ollut kerran "hoidossa minun äitilläni niin, että itse olin siinä koko ajan, mutta otin vähän alkoholia, siis pari siideriä, ja oli sovittu että äitini katsoo tyttöä etten minä puutu häneen kun olen "huppelissa". Äitini myös valvoi yön tytön kanssa silloin kun ei meiannut käydä nukkumaan. Annoin neuvoja, miten sais tytön ehkä rauhottuu mut en ottanu syliin tai mitään kun tosiaan tulin vähän hiprakkaan. Sellasessa hoidossa on siis ollu, noin kakstoista tuntia. Ehdotin anopille, että mitä jos tulee hakee sillo perjantai-aamuna ja tuo vaikka seuraavaks yöks takas, katotaan miten on menny sit..mut anoppi sano ettei rupee tota matkaa ajamaan niin edestakaisin peräkkäisinä päivinä. Sanoin että no sit ei mahda minkään, tyttö pysyy kotona vaan, katsotaan kun on vanhempi. Tästä anoppi raivostui, että miksen anna tyttöä, enkö luota, ja sai tietenkin puolelleen myös mieheni, joka on sitä mieltä etten kiusallani anna tyttöä hoitoon kun vihaan anoppiani. Vihaan, kyllä, mutta "itsekkäästi" ajattelen myös lapseni parasta. Joten nyt siis pysyvästi kieltäydyin mummolaan menosta, josta helvetin moinen tappelu päällä, ette uskokaan. Äsken anoppi puhelimessa sanoi minulle että "vitun kusipää, ymmärrätkö että muutkin sitä lasta rakastaa kun sinä vaan, ja haluaa viettää aikaa sen kanssa..."
Iskinpä luurin korvaan. Hullukshan tässä tulee. Muistan kun oli viisvuotias kun äitini moitti minua siitä että oon "omapitäväinen" enkä jaa lelujani muiden kanssa. Mut vittu perkele tää on miun lapsi, ei lelu, enkä oo allekirjottanu mitään jakelupaperia.

Pyydän anteeksi äskeistä purkaustani.

Löytyihän sieltä se äitiys :flower: Ehdin jo pelästyä. Ole "itsekäs". Ajattele lapsesi ja itsesi parasta. Kunnioitus lastasi ja hänen tunteitansa kohtaan on parasta mitä hänelle voit antaa.

 

No ei voi antaa. Tuo välimatka jo estää sen, koska ei todellakaan ole järkevää tuollaista matkaa ajella peräkkäisinä päivinä jos tulee ongelmia. Ja ongelmia tod.näkösesti ja mahollisesti tulee, johtuen edelleen tuosta välimatkasta. Eli lapsi ei varmaankaan ole tavannut isoäitiään tarpeeksi usein, jotta voisi olla tuonikäisenä viikon sen kanssa. Jos ei ole pakko. Ja tilanteessanne ei ole. Joo, kyllä sun täytyy ilman muuta ajatella sitä lasta nyt eniten, kun ei sen puolella tunnu muita olevan. Sun anoppisi vaikuttaa aika itsekkäältä, joka ei ymmärrä oikeesti paljon vauvojen tunteita.

 

Ei anopin tarvitse saada lasta noin pitkäksi aikaa "hoitoon"- se ei myöskään ole noin pienelle hyväksi. Myöskin matka on pikä, rasittaa lasta kyllä - mitä anoppi tekee yksin ajaesasan jos vauva alkaa huutamaan, sillä on joku vaiva tms? Ei, en antaisi edes 15v lastani veiraan kyytiin noin pitkälle matkalle. Vauvasta puhumattakaan. En luota kenenkään ajotaitoihin niin paljoa. Itse voisin viedä, mutten lähtisi ajamaan takaisin ilman lasta vaan jäisin lähistölle esim hotelliyön viettoon ja sitten perheen kanssa kotiin. Anoppi ei vaikuta henkisesti tasapainoiselta , joten en antaisi lasta hänelle lainkaan hoitoon. Jos haluaa lasta nähdä, tulkoon teille viikoksi. Saisit sitten itse harrastaa ja leipoa, siivota ym rauhassa ja lapsi olisi valintasi mukaan anopin kanssa. Tosin eipä taitaisi onnistua viikko saman katon alla tuollaisen ihmisen kanssa... Tsemppiä aapeelle, toivottavasti saat miehesi vahvistamaan mielipidettäsi. Mutta älä polta siltoja anoppilaan, voit vielä joskus tarvita häntä kun paha paikka iskee. Tee hänelle lempeästi selväksi ettet tarvitse omaa aikaa noin pitkäksi aikaa, ettet itse kestä olla pikkuisesta erossa esim yhtä yötä kauempaa ja että kyse on myös lapsesi tarpeista. Ehtiihän lapsi sinne isompanakin, vauva tarvitsee omia vanhempiaan.

 

Eipä nää tunnu ihan täysillä käypää porukkaa olevan...
Voi lapsiparka.

 

Ei voi. Piste.

 

Sen kummemmin vastauksia lukematta, viikko on minustakin jo liian pitkä aika, yö nyt vielä menis mut ei viikko...Mä olisin yrittänyt sopia niin että jos vaan aikataulu sallii niin menis koko porukalla vaikka viikonlopuks sinne...

 

Miksi et kommentoi mitään ehdotuksiin, että viekää aluksi vaikka yhdeksi yöksi?

Tyttö on ollut kerran "hoidossa minun äitilläni niin, että itse olin siinä koko ajan, mutta otin vähän alkoholia, siis pari siideriä, ja oli sovittu että äitini katsoo tyttöä etten minä puutu häneen kun olen "huppelissa". Äitini myös valvoi yön tytön kanssa silloin kun ei meiannut käydä nukkumaan. Annoin neuvoja, miten sais tytön ehkä rauhottuu mut en ottanu syliin tai mitään kun tosiaan tulin vähän hiprakkaan. Sellasessa hoidossa on siis ollu, noin kakstoista tuntia. Ehdotin anopille, että mitä jos tulee hakee sillo perjantai-aamuna ja tuo vaikka seuraavaks yöks takas, katotaan miten on menny sit..mut anoppi sano ettei rupee tota matkaa ajamaan niin edestakaisin peräkkäisinä päivinä. Sanoin että no sit ei mahda minkään, tyttö pysyy kotona vaan, katsotaan kun on vanhempi. Tästä anoppi raivostui, että miksen anna tyttöä, enkö luota, ja sai tietenkin puolelleen myös mieheni, joka on sitä mieltä etten kiusallani anna tyttöä hoitoon kun vihaan anoppiani. Vihaan, kyllä, mutta "itsekkäästi" ajattelen myös lapseni parasta. Joten nyt siis pysyvästi kieltäydyin mummolaan menosta, josta helvetin moinen tappelu päällä, ette uskokaan. Äsken anoppi puhelimessa sanoi minulle että "vitun kusipää, ymmärrätkö että muutkin sitä lasta rakastaa kun sinä vaan, ja haluaa viettää aikaa sen kanssa..."
Iskinpä luurin korvaan. Hullukshan tässä tulee. Muistan kun oli viisvuotias kun äitini moitti minua siitä että oon "omapitäväinen" enkä jaa lelujani muiden kanssa. Mut vittu perkele tää on miun lapsi, ei lelu, enkä oo allekirjottanu mitään jakelupaperia.

No nyt en ainakaan antaisi! Ei käy täysillä sun anoppis! Kuulostaa pelottavan omivalta. Jos haluaa lasta hoitaa voi tulle teille hoitamaan... Hän on kuitenkin "vain" isoäiti, ei äiti. Sinä päätät lapsesi asioista.

 

Pikadiagnoosi: omistushaluinen, varsinkin lapsiaan kohtaan. Ensimmäinen (?) lapsenlapsi, ainakin se kauan odotettu tyttö josta nyt jopa lievästi flipannut. Yrittää alitajuisesti korjata omien lasten kohdalla tehtyjä virheitä lapsenlasta paapomalla. Vaihdevuodet iskemässä, hormonit heittelee ja mielialat mukana. Anoppien yleiseen tapaan mustasukkainen miniän asemasta pojan elämässä, miniän nuoruudesta, hedelmällisyydestä verrattuna omaan ikävaiheeseen. Ja teidän kohdalla varmasti kokee huonommuutta kun huomaa, että olet 100xhuolehtivaisempi äiti kuin hän oli aikanaan.

En tod veisi tuollaiselle hoitoon. Pienemmätkin riidanaiheet on saaneet mut ottamaan etäisyyttä vähäksi aikaa, anoppilan suuntaan siis. Tuo menee jo niin sun oikeuksien ja velvollisuuksien poljennaksi että nousee niskavillat pystyyn.

 

Ookoo... Ja anoppiko ei voi tulla teille vaikka siksi aikaa lasta hoitamaan?

Mutta niin se oli minunkin anoppini heittänyt muksunsa muutaman kuukauden ikäisenä anoppilaan, itse muistaakseni opiskeli ja kävi töissä, eikä nähnyt lapsia ymmärtääkseni KUUKAUSIIN! Sitten eräänä päivänä vaan kävi hakemassa lapset pois, vaikka anoppi harasi vastaan. Kuulosti ihan hirveältä miun korviin, mutta ennen oli kai sitten niin toisenlaista...

 

Joo, tuota, lapsi on sinun, ei anopin... On liian pieni 5 yötä olemaan pois.

Ikinä en olisi voinut antaa tuon ikäistä noin moneksi yöksi pois.

En antaisi tuollaiselle anopille ollenkaan, milloinkaan, ainakaan ennen anteeksipyyntöä.

 

Kas kun tämä linkki ei ole vielä näin pitkässä keskustelussa tullut esille

http://kaksplus.fi/vastaanotto/vauvan-hoitoon-jattaminen

Ap printtaa vaikka toi anopillesi luettavaksi.

 

Meinasin ehdottaa, että eikö se anoppi voisi sitten tulla talvilomallaan teille vauvaa tapaamaan, mutta kun luin ketjua eteenpäin, niin..... ehken mäkään haluaisi tuollaista anoppia meille.

 

Ihan ehdottomasti ei, ei, ei ja vielä kerran ei. Ja asiantuntijoiden mukaan kyllä saa traumojakin ja itsekin tähän uskon, vaikka moni tällä palstalla ei sitä myönnäkään. Asiantuntijoiden ohje on, että niin monta yötä kuin on ikää vuosina eli kuten ap tajuaa niin 5kk ei vielä yhtään yötä. Ei vaikka mummo tinttaisi ja polkisi maata ja heittäytyisi mahalleen ja hakkaisi nyrkeillä maata. EI! Jos mummolle ei sovi se, että näkee vauvaa päivällä äitinsä/isänsä seurassa niin sitten ei sovi.

 

Palstalla kauan luuranneena voin sanoa palstamammojen yleisen mielipiteen; EI, et voi jättää edes koululaista, edes tunniksi.

Minusta 5 kkk vanha on vielä pieni, enkä itsekään viikoksi antaisi, MUTTA muutamaksi yöksi kyllä varmasti. Me näemme mummua jokapäivä. Asutaan lähekkäin ja luotan äitiini lapsen hoidossa 110 %:sti .

Ei lapsi saa mitään traumoja, vaikka äiti ei 24 / 7 siinä roikkuisikaan.

Voisiko tuota viikkoa puolittaa, tai että mummo tulisi teille hoitamaan vauvaa?

Olet onnekas, että sinulla on noin ihana ihminen lähellä, joka haluaa jakaa vastuuta =).

 

Palstalla kauan luuranneena voin sanoa palstamammojen yleisen mielipiteen; EI, et voi jättää edes koululaista, edes tunniksi.

Minusta 5 kkk vanha on vielä pieni, enkä itsekään viikoksi antaisi, MUTTA muutamaksi yöksi kyllä varmasti. Me näemme mummua jokapäivä. Asutaan lähekkäin ja luotan äitiini lapsen hoidossa 110 %:sti .

Ei lapsi saa mitään traumoja, vaikka äiti ei 24 / 7 siinä roikkuisikaan.

Voisiko tuota viikkoa puolittaa, tai että mummo tulisi teille hoitamaan vauvaa?

Olet onnekas, että sinulla on noin ihana ihminen lähellä, joka haluaa jakaa vastuuta =).

http://kaksplus.fi/vastaanotto/vauvan-hoitoon-jattaminen

 

Äsken anoppi puhelimessa sanoi minulle että "vitun kusipää, ymmärrätkö että muutkin sitä lasta rakastaa kun sinä vaan, ja haluaa viettää aikaa sen kanssa..."

Sorry, nyt meni minun uskoni tähän ketjuun

 

Ei lapsi saa mitään traumoja, vaikka äiti ei 24 / 7 siinä roikkuisikaan.

Lue tuo ylläoleva linkki ja mieti oletko sittenkään oikeassa, kun puhutaan kuitenkin vasta pikkuvauvasta. Vai oletko vauvojan psyyken asiantuntija, kun tuollaisia lupauksia heittelet?

 

Palstalla kauan luuranneena voin sanoa palstamammojen yleisen mielipiteen; EI, et voi jättää edes koululaista, edes tunniksi.

Minusta 5 kkk vanha on vielä pieni, enkä itsekään viikoksi antaisi, MUTTA muutamaksi yöksi kyllä varmasti. Me näemme mummua jokapäivä. Asutaan lähekkäin ja luotan äitiini lapsen hoidossa 110 %:sti .

Ei lapsi saa mitään traumoja, vaikka äiti ei 24 / 7 siinä roikkuisikaan.

Voisiko tuota viikkoa puolittaa, tai että mummo tulisi teille hoitamaan vauvaa?

Olet onnekas, että sinulla on noin ihana ihminen lähellä, joka haluaa jakaa vastuuta =).

Niin, ihan sama miltä lapsesta tuntuu kunhan aikuisen ei tarvii kärsiä lapsen traumoista myöhemmin. Vai meinaatko, että laps ihan mielellään lähtee täysin tuntemattoman ihmisen hoivattavaks?

 

Yleisesti ottaen tällä palstalla on käsittämättömän paljon ylihysteeristä, lapsiinsa järjettömän kiinni kasvanutta porukkaa (minkä tämänkin ketjun muutamista viesteistä kyllä huomaa).
Mutta tuossa tilanteessa ja tuon ikäistä en kyllä laittaisi matkaan minäkään.

 

Ei todellakaan! Melkeinpä rinnastaisin väkivaltaan.

 

Palstalla kauan luuranneena voin sanoa palstamammojen yleisen mielipiteen; EI, et voi jättää edes koululaista, edes tunniksi.

Minusta 5 kkk vanha on vielä pieni, enkä itsekään viikoksi antaisi, MUTTA muutamaksi yöksi kyllä varmasti. Me näemme mummua jokapäivä. Asutaan lähekkäin ja luotan äitiini lapsen hoidossa 110 %:sti .

Ei lapsi saa mitään traumoja, vaikka äiti ei 24 / 7 siinä roikkuisikaan.

Voisiko tuota viikkoa puolittaa, tai että mummo tulisi teille hoitamaan vauvaa?

Olet onnekas, että sinulla on noin ihana ihminen lähellä, joka haluaa jakaa vastuuta =).

Ihana ihminen..Justiinsa! Nyt meni ohi ja lujaa..

 

Mun mielestä on jotenkin outoa edes harkita moista. Ei olis itselle tullut mieleenkään. Itsellä yksvuotias ja yks yö on ehdoton maksimi minkä voin edes ajatella hoitoon jätettäväks eikä sitäkään kovin kevyin perustein.

 

juu, täysillä ei käy kukaan noista...Kuvitelkaa nyt sitäkin tilannetta, kun äiti juo niitä paria siideriään j on hiprakassa. Vauvaa alkaa itkettää, niin äiti ei sit reagoi mitenkään, kun on "hiprakassa"... En tiedä, erikoisia ihmisiä, tai siis white trash -perhe. Ja oikeesti: se on ihan hyvä neuvo, että lapsi voi olla vieraan ihmisen hoidossa yhtä monta päivää kuin on ikävuosia, eli yksivuotiaana sen yhden yön. Näin on meillä menty, eikä se minusta mitään ylihysteristä ole. Nyt kun tytöt 4 ja 5, ovat jo mummolassa melko säännöllisesti sen vajaan viikon, eikä tarvii täältä eikä muualtakaan kysellä, saako lapsi traumoja, vaan voi oikeasti nauttia yhteisestä ajasta miehen kanssa.