Voiko 3kk vauva olla erossa äidistä viikonlopun?

[tiipataapa]

Pyydän mielipidettänne siitä, voiko 3kk ikäinen vauva jäädä kotiin isän hoitoon kahdeksi päiväksi (ja yhdeksi yöksi)?

En imetä, joten ruokailu ei ole ongelma. Samoin isä on vahvasti mukana vauvan hoidossa muutenkin, eli on vauvalle tuttu, päivittäinen hoitaja.

Toki isä on arkipäivät töissä, joten minä äitinä olen se ensisijainen hoitaja. Tämän takia mielipidettänne asiaan kysynkin, tai jos jollakin olisi kokemuksia vastaavasta tilanteesta.

Menoni ei ole pakollinen, joten jos se aiheuttaa vauvalle harmia tai pahaa mieltä, jätän sen väliin. Olen ollut poissa muutamia tunteja aiemmin, ja ne ovat menneet hyvin. Nyt tämä pidempi poissaolo mietityttää.

Tämä on tietysti asia, josta on monenlaisia eri mielipiteitä olemassa (ja tuskin yhtä ainoaa oikeaa vastausta?), mutta kuulisin mielelläni kommenttejanne.

Etukäteen kiittäen ja keskustelua toivoen,
tiipataapa

 

[Jahvetti]

Jos multa kysyt, niin senkun menet...ei siitä noin pienelle mitään traumoja jää Ja jos isä on muutenkin ollut vauvan kanssa, että "osaa" hoitaa häntä =)

 

[elina9]

Enpä lähtisi, mutta toisaalta, jos isä on ollut todella paljon hoitamassa, hänkin on päivittäinen hoitaja. Vauvalle se äiti on kuitenkin se ensisijainen hoitaja ja noinkin pitkä poissaolo on kyllä tosi pitkä... Puoleksi päiväksi tai päiväksi voisin lähteä ja lähdinkin kun vauvani oli 2 kk (äitini hoiti ja minä olin oman kodin raksalla töissä), mutta 8 tuntia pidin maksimiaikana.

Riippuu paljon lapsesta, minun esikoiseni nukkui 3 kk ikäisenäkin vielä 3 tuntia, sitten söi puoli tuntia ja oli puoli tuntia hereillä ja sitten taas nukkui 3 tuntia, joten tuosta 8 tunnista hän nukkui yleensä yli 6 tuntia (jolloin ei tiedä olenko paikalla vai en).

Ei taida mun vastaus sua paljon auttaa :saint: Mutta siis sanoisin, että päiväksi kyllä, mutta kahdeksi ei.

 

[Pessi]

Oman tuntemuksen mukaan. Itse en olisi malttanut olla erossa vauvasta noin kauaa.
Mutta tekee varmasti hyvää isän ja vauvan suhteellekin olla kahdestaan.

 

[tiipataapa]

Kiitos vastauksista!

Isä tosiaan on paljon läsnä lapsen arjessa ja "osaa" hoitaa vauvaa. Iltapesut hoidamme yleensä vuoropäivinä, kumpikin laittaa vuorollaan nukkumaan, molemmat syöttävät/ leikkivät jne. Isä oli heti vauvan syntymän jälkeen kuukauden isyyslmalla kotona, joka varmaan osaltaan vahvisti suhdetta.

Mutta koska isä on tosiaan päivät töissä, ajallisesti vauva on tottunut olemaan enemmän minun kanssani. Yöt vauva nukkuu (herää yhden kerran syömään), joten yö sinällään ei varmaan ole ongelma. Mutta sitä mietin, tuntuuko pienestä nuo päivät kummallisilta, kun en olekaan palloilemassa ja höpöttelemässä...

Olen nauttinut olosta vauvan kanssa, joten en koe erityistä tarvetta irtiottoon (siis omaa jaksamistani ajatellen). Nyt vain olisi mukava ystävämeno tiedossa, ja se valitettavasti veisi koko viikonlopun. Kyse ei siis ole mistään pakkopoissaolosta.

Hankalaa tämä pohtiminen, kun kuitenkin haluaa toimia vauvan parhaaksi. Kuulen mielelläni vielä mielipiteitä, ne helpottavat huomattavasti päätöksentekoa!

 

[Oisku]

Voit lähteä. Isäkin on lapsen vanhempi, ja koska kerran osaa hoitaa ja on tottunut sen tekemään en näe mitään ongelmaa asiassa. Koska et imetä niin sekään ei ole ongelma. Eri asia on tietysti maltatko lähteä, mutta et tuolla poissaololla mitään traumoja saa vauvalle aikaiseksi.

Tosiasia on että et milloinkaan pääse mihinkään jos ajatus menee näin: olet aina kotona ettei vauva saa traumoja -> olet jatkuvasti ensisijainen hoitaja -> et voi lähteä mihinkään koska olet ensisijainen hoitaja jne. Isä on erinomaisen hyvä vaihtoehto. Ja itsekin jaksat paremmin pienen breikin jälkeen. Jos ero on sinulle hankala, pystyisitkö lyhentämään menoa vaikka muutamalla tunnilla?

 

[Niihu]

Enpä usko minäkään että vauva mitään traumoja siitä saa jos lähdet reissuun. Kuitenkin lapsella on isä joka osaa hoitaa ja on tuttu ja turvallinen. Tekee varmasti hyvää myös isän ja lapsen suhteelle tiiviimpi yhdessäolo.
Sitäpaitsi isän itsetunnollekin tekee hyvää kun äiti uskaltaa jättää vauvan yksinomaan isän vastuulle noinkin pitkäksi aikaa
Ja kuten Oisku sanoi, sitä jaksaa taas kummasti kun on saanut vähän edes "lomailla".

 

[Katja87]

Mun mielestä voi jättää. Hoitoon en tuon ikäistä yöksi veisi, mutta jos on kotona isän kanssa, niin tottakai ok!

 

[Tuitzu]

tottakai voit, mutta se on sitten eriasia että kuinka ikävä sulle tulee.

 

[Iidukka]

Jos et imetä niin en näe syytä mikset voisi lähteä. Kun kerran isä on myös läheinen ja tuttu vanhempi. =) Tosin itsellesi voi kyllä tulla vauvaa ikävä, kovempi kuin uskotkaan. Itse en olisi malttanut olla poissa noin pienen luota. :heart:

 

[Martza]

en menis.pystyisi.. vaikka ihan ok kyllä jos todella isä on paljon läsnä.. en silti jättäis,heh..

 

[jouluntähti]

Tekee varmasti hyvää myös isän ja lapsen suhteelle tiiviimpi yhdessäolo.
Sitäpaitsi isän itsetunnollekin tekee hyvää kun äiti uskaltaa jättää vauvan yksinomaan isän vastuulle noinkin pitkäksi aikaa
Ja kuten Oisku sanoi, sitä jaksaa taas kummasti kun on saanut vähän edes "lomailla".

Samaa mieltä. Entisaikaan lapsella oli monia hoitajia, kun isovanhemmat useimmiten asuivat lasten ja lastenlasten kanssa saman katon alla. Uskon kyllä kiintymyssuhteisiin, mutta en haluaisi ainakaan omalla kohdalla olla niin korvaamaton, että kaikki romahtaisi jos en pystyisikään hoitamaan yksin lasta 18-vuotiaaksi asti. Ja isä on mielestäni paras vaihtoehto siihen. Isä on ihan yhtä paljon lapsen vanhempi kuin äiti ja monet isät haluavat sen vanhemmuuden ottaa vastaan, mutta monet äidit eivät halua luovuttaa paikastaan muruakaan isälle. Lopulta se tuntuu äidin ja isän väliseltä "paikkataistelulta", jossa lapsi on vaan tyytyväinen kun saa hoivan jostain, jommaltakummalta katsomatta kummalta. Jos äidit eivät luovuta paikastaan tippaakaan isälle, ei ihme, että isät ottavat kampsunsa ja lähtevät etsimään kivempaa elämää. Tämä ei siis mitenkään syyttävästi sinua kohtaan, aloittaja vaan yleisesti ottaen minua kismittää se, että äiti on kaikessa yleisen mielipiteen mukaan lapselle tärkein. Laajensin vähän keskustelua yleistasolle. Sorry.

 

[Trallallaa]

Tottakai voi olla. En ole koskaan ymmärtänyt tuota äidin pitää olla vauvan kanssa 24h koko ensimmäisen vuoden ajan tms. Jos kerran vauva syö muuta kun tissimaitoa niin en näe mitään syytä miksei hän voisi olla isän kanssa kotona.
Itse jouduin leikkaukseen vauvan ollessa kuukauden ikäinen ja olin poissa kotoa juuri tuon verran (2päivää ja yhden yön) enkä kotiin päästyäni ollut fyysisesti siinä kunnossa että olisin voinut täyspainoisesti hoitaa vauvaa muutamaan päivään. Vauva oli silloin osittaisimetyksellä, mutta joi tuon 2 päivää pelkkää korviketta. Ei ollut mitään ongelmia. Muutoinkin meillä välillä isä on hoitanut yöllä vauvaa että sain nukuttua, ei vauva silloin tiennyt olinko toisessa huoneessa vai jossain kauempana. Mielestäni isät voivat ihan hyvin olla tasavertaisia hoitajia vauvan elämässä, etenkin imetyksen loputtua!

 

[tiipataapa]

Ja jälleen kiitoksia kommenteista! Erityiskiitos rohkaisuista, vaikka tottakai muunlaisetkin mielipiteet ovat tervetulleita.

jouluntähti, ei mennyt hernettä nenuun vaikka nostitkin keskustelua yleiselle tasolle. Olen samaa mieltä kanssasi, että äidin ja isän välille ei saisi tulla kilpailuasetelmaa ykkösvanhemman tittelistä. Lapsi voi sitä paremmin, mitä enemmän saa hoivaa ja rakkautta, ja ideaalitilanteessa niitä rakkaita ja OIKEASTI läheisiä ihmisiä soisi lapselle enemmän kuin yhden. Eli isit rulettaa

Miksi sitten edes kyselen tällaista asiaa keskustelupalstalla?

Aikuisena ihmisena teen tietenkin päätökset itse. Kuitenkin ensimmäisen lapsen kanssa kaipaa välillä kipeästi vertaistukea omien pohdintojensa tueksi. Löysin sitä täältä, kiitoksia. Ketju pysyi asiallisena ja siitä on oikeasti apua. Olen lukenut aiheesta myös aiempia, vähemmän asiallisia ketjuja, joissa kasataaan syyllisyyden hiiliä äitiparkojen niskaan.

Tällä hetkellä tarkoitukseni on uskaltaa lähteä viikonloppureissulle. Ikävä tulee takuulla (se on tullut jo hammaslääkärissä käydessä!). Vauvalla pyörivät kotona silti tutut rutiinit.

P.S. pikkuherra kääntyi juuri ennen päikkäreitään ensimmäisen kerran mahalleen
=)

 

[viivin]

Lähde vain jos sinusta siltä tuntuu. Isä osaa hommansa siinä missä me äiditkin. Olin itse kanssa poissa kun tyttö oli kolmekuukautta ja isä ainakin oli iloinen kun sai olla kullanmurunsa kassa kaksin. Olihan mulla molempia ikävä, mutta helpottunut mieli kun tiesi, että hyvässä hoidossa tyttö oli. Minäkään en imettänyt. Hyvää viikonloppu matkaa! Ja onnea kääntyilijälle

 

[Merika77]

Mene vaan jos isä pystyy olemaan lapsen kanssa kokoajan eli pieni ei välillä joudu esim: mummon hoitoon. vaikka sekin varmaan hyvä. En lukenut koko ketjuu. Iskä osaa varmasti hoitaa hyvin ja se imetyshän yleensä vaan on este miks äiti ei voi lähtee. Hyvillä mielin voit mennä vaikka voin melkein vannoa et ikävä iskee. :heart: sellasia me äidit ollan hetki erossa ja niiiiiiiiin kova ikävä.

 

[Mamacita-]

todellakin voit mennä.

 

[lumeton]

Samaa mieltä täälläkin, tottakai voit mennä.

En aina ole ymmärtänyt tuota, että äiti on ensisijainen hoitaja ja isä sitten jotenkin vasta toisella sijalla. Meillä mies on hoitanut alusta alkaen lasta vähintään yhtä paljon kuin minä.
Eikä kyllä millään tavalla huonommin. Yhtälailla saisi sitten traumoja kun isä olisi viikonlopun poissa. Ja ikävä sille miehellekin voi tulla

Itse imetin, joten en olisi siitä syystä voinut lähteä, mutta mitään muuta syytä en keksi miksei.