Voi tätä ikävän määrää =(

[vieras]

me asuimme lapsen isän kanssa yhdessä siihen asti kun tämä täytti 1vuotta vaikka olimme ns. eronneet jo lapsen ollessa 5kk ikäinen. Voin sanoa, että 1-3vuotiaan antaminen isän uuteen kotiin oli joka kerta yhtä raastavaa. Nyt kun lapsi on murrosikäinen niin on jo helppoa ja asummekin viereisissä taloissa, että lapsen on helppo olla molempien vanhempien luona.
Tsemppiä!

 

[Peppari]

Sinulle se taitaa olla tuttua.....lapsen isä ei hoida vauvaa eikä ole lasta tavannut edes

Jos on onnistuneesti pystynyt täräyttää rojut ränniin, se ei tee kenestäkään vielä isää. Kuten ei synnyttäminen äitiä. Vanhemmuus on jotain ihan muuta, kuin biologiaa..

Tämä on muuten totta. Itse myönnän olevani ihan paska mutten kyllä olisi ikinä voinut olla erossa lapsesta muutaman viikon ikäisenä.

 

[--]

Mielenkiintoinen aihe, kun oma parisuhteeni on kariutumassa nyt vauvamme ollessa 9kk... Siihen syyt on monet, eikä niitä tässä sen kummemmasti kannata ruotia, mut;
olen miettinyt pääni puhki, miten uskallan antaa lapseni isänsä luo, miten pirkiä aikoja hän kerrallaan siellä on jne. Tuntuisi vaikealta antaa lasta yöksi isälleenkään vielä aikoihin, ei rauhoitu isänsä kanssa nukkumaan tai mitään muutakaan. Vika on yksinkertaisesti siinä, kun lapsen isä on omasta halustaan viettänyt lapsen kanssa niin vähän aikaa (työnsä ja vapaa-aikansa vuoksi about 5-8h viikossa). Nyt huomatessa, että perheemme ei kestä hän penää oikeuksiaan isänä. En rehellisestikään tiedä miten reagoida, ensin sydäntäni raastoi isän välinpitämättömyys lastansa kohtaan, nyt tuntuu kuin sydäntäni revittäisi rinnasta ulos kun hänelle ei kelpaa sekään kun lähdemme hänen "tieltänsä" pois.
Elämäämme on liittynyt mm. puhumattomuus lapselle minulle suuttuessaan ja lapsen huomiotta jättäminen muutenkin (on isänsä katsoessaan kaatunut pahasti, kun hänen mielestän ei tarvitse katsoa perään vaikka on lapsen kanssa kahden..).

Hankalaa, ymmärrän ap täysin ikävääsi. Liekö itse olen niin hiivatin katkera lapseni vauva-ajasta, jonka olen viettänyt yksin, mutta olen tässä tilnateessa kuin karhuemo suojelemassa pentuaan.

 

[vieras]

Tämä on muuten totta. Itse myönnän olevani ihan paska mutten kyllä olisi ikinä voinut olla erossa lapsesta muutaman viikon ikäisenä.

Et sä voi tietää, mitä olisit lapses isäsuhteen eteen valmis tekemään, jos teillä on niin onnellisesti, että asutte saman katon alla..

 

[omaa parastaan ajattelee]

Ei ole kyennyt tekemään aiemminkaan lastensa kannalta hyviä valintoja(esim juuri tuo tajuton tupakointi)Nyt pääsee sitten bailaamaan ja juomaan kunnolla kun ei lasta rasitteena.

 

[vieras]

Äitiys ihan hakusessa ja elämän hallinta hukassa.
Virheistä oppii jos on oppiakseen mutta lapsia on jo 4 eikä ole oppinut vieläkään eli milloin elämä alkaa opettaa?

 

[kamalaa]

Mielenkiintoinen aihe, kun oma parisuhteeni on kariutumassa nyt vauvamme ollessa 9kk... Siihen syyt on monet, eikä niitä tässä sen kummemmasti kannata ruotia, mut;
olen miettinyt pääni puhki, miten uskallan antaa lapseni isänsä luo, miten pirkiä aikoja hän kerrallaan siellä on jne. Tuntuisi vaikealta antaa lasta yöksi isälleenkään vielä aikoihin, ei rauhoitu isänsä kanssa nukkumaan tai mitään muutakaan. Vika on yksinkertaisesti siinä, kun lapsen isä on omasta halustaan viettänyt lapsen kanssa niin vähän aikaa (työnsä ja vapaa-aikansa vuoksi about 5-8h viikossa). Nyt huomatessa, että perheemme ei kestä hän penää oikeuksiaan isänä. En rehellisestikään tiedä miten reagoida, ensin sydäntäni raastoi isän välinpitämättömyys lastansa kohtaan, nyt tuntuu kuin sydäntäni revittäisi rinnasta ulos kun hänelle ei kelpaa sekään kun lähdemme hänen "tieltänsä" pois.
Elämäämme on liittynyt mm. puhumattomuus lapselle minulle suuttuessaan ja lapsen huomiotta jättäminen muutenkin (on isänsä katsoessaan kaatunut pahasti, kun hänen mielestän ei tarvitse katsoa perään vaikka on lapsen kanssa kahden..).

Hankalaa, ymmärrän ap täysin ikävääsi. Liekö itse olen niin hiivatin katkera lapseni vauva-ajasta, jonka olen viettänyt yksin, mutta olen tässä tilnateessa kuin karhuemo suojelemassa pentuaan.

9kk alkaa jo ola eri muuta kuin kuukauden ikäinen vallankin jos isä viikolla tapaa. Muistaa jo ja tuttu hänelle. Kyllä tuon ikäinen jo yön erossa äidistä pärjkää kun hyvä olla.

 

[Karvapallo]

Nyt tekis mieli heittää semmosia kirosanoja tähän, että tulis kyllä niin painokelvotonta tekstiä. Uskomattomia kommentteja!

Herranjestas mä en ymmärrä niitä, jotka pitää äitiä semmosena ylijumalana, jota ilman lapsi ei pärjää hetkeäkään. ja isät on sitten palvelijoita, jotka saa hoitaa ja helliä lasta silloin kun äidille sopii ja käydä välillä viemässä roskat pihalle. Ei se vauva siitä hyvänen aika kärsi jos hänellä on rakastava isä, joka tahtoo viettää aikaa oman vauvansa kanssa! Kaksinkertainen rikkaushan se on, että on 2 kotia,joissa voi tuntea olonsa rakastetuksi ja hyväksytyksi! Ajatella, että isät saisivat pitää lastansa yötä itsellään vasta, kun lapsi on vuoden ikäinen. No sitten alkaa olla jo vähän liian myöhäistä alkaa rakentaa sitä luottamusta ja hyvää isä-lapsi suhdetta, kun nimenomaan tuon pitäisi rakentua jo vastasyntyneelle. Puhumattakaan siitä miten pahalta 1 vuotiaasta tuntuu, kun vuoden on ollut kiinni äidissään 24/7 ja sitten yhtäkkiä mies, joka ei koskaan ole ollut paikalla, kun pari tuntia päivässä, viekin omaan kotiinsa! Luuletteko, että se on silloin jotenkin helpompaa?

Ja sitten se, että tartutaan ihan turhiin asioihin jotka eivät mihinkään liity. huh huh. Tietämättä ap:n tilannetta ollenkaan aletaan haukkua ja moralisoida niinkuin itse olisi muka parempi vanhempi.
:headwall:

 

[Karvapallo]

Anteeksi purkautumiseni. helpottihan se.

 

[PauhaavaSydän]

Ihme haaskalintuja täällä taas. Mitä helvettiä te jotkut olette arvostelemaan AP:n äitiyttä tai ylipäätään yhtään mitään? Toinen kertoo ikävästään niin te riekutte kuin viimeistä päivää vääntämässä puukkoa haavassa. Hävetkää, olette muka nin "äitejä" ja niin hyviä ihmisiä, ja silti revitte toista kuin pahaiset rakit. Ällöttävää.

Peesi, säälittävää porukkaa.

Enpä vois olla enempää samaa mieltä. Heti tuomitaan, jos valinnat ei ole juuri niitä samoja kuin itsellä, ja päälle haukutaan. Kai siitä jotain kicksejä sitten saa? :/ Eihän se elämä aina mee käsikirjoituksen mukaan, mutta ei ero automaattisesti oo mikään epäonnistuminen. Mun mielestä ap ja mies on järjestäneet asiat hyvin, ja tuntuis että he juuri nimenomaan ajattelee lapsen parasta!

Olisin sata kertaa mieluummin tuollaisen äidin lapsi kuin jonnekin nettifoorumille nimettömyyden suojissa haukkuja suoltavan korppikotkan |O !!

 

[Karvapallo]

Ja entäs ne raukat lapset, jotka ovat sairaana heti syntyessään ja joutuvat olemaan sairaalassa ensimmäiset kuukaudet. Miten heidän käy? Ovatko he heittiöitä, jotka eivät luota itseensä tai pysty elämään normaalia elämää? Onko heillä kaikilla AD/HD? :'(

 

[PauhaavaSydän]

Puhumattakaan siitä miten pahalta 1 vuotiaasta tuntuu, kun vuoden on ollut kiinni äidissään 24/7 ja sitten yhtäkkiä mies, joka ei koskaan ole ollut paikalla, kun pari tuntia päivässä, viekin omaan kotiinsa! Luuletteko, että se on silloin jotenkin helpompaa?

Jopa lapsettoman maalaisjärki kertoo tämän olevan totta.

Jos ap ois kirjoittanut ettei halua päästää lasta isälleen, niin täällä ois huudettu että "isäsuhteen rakentaminen pitää aloittaa heti" ja muuta vastaavaa. Tietysti.

Pitääkin piruuttaan aloittaa joskus joku ketju missä kertoo jonkun esimerkkitilanteen, ja sitten kun muutama sivu on tullut räkytystä niin voiskin paljastaa että itse asiassa tilanne onkin juuri päinvastoin kuin mitä alussa kerroin, halusin vain kuulla mielipiteenne. Mitähän nämä tyypit sitten sanois?

 

[Möppöläinen]

Eiköhän vauvalla ole ihan yhtä hyvä olla isänsä kuin äitinsäkin kanssa.
Ap:lle :hug:

 

[kamalaa]

Nyt tekis mieli heittää semmosia kirosanoja tähän, että tulis kyllä niin painokelvotonta tekstiä. Uskomattomia kommentteja!

Herranjestas mä en ymmärrä niitä, jotka pitää äitiä semmosena ylijumalana, jota ilman lapsi ei pärjää hetkeäkään. ja isät on sitten palvelijoita, jotka saa hoitaa ja helliä lasta silloin kun äidille sopii ja käydä välillä viemässä roskat pihalle. Ei se vauva siitä hyvänen aika kärsi jos hänellä on rakastava isä, joka tahtoo viettää aikaa oman vauvansa kanssa! Kaksinkertainen rikkaushan se on, että on 2 kotia,joissa voi tuntea olonsa rakastetuksi ja hyväksytyksi! Ajatella, että isät saisivat pitää lastansa yötä itsellään vasta, kun lapsi on vuoden ikäinen. No sitten alkaa olla jo vähän liian myöhäistä alkaa rakentaa sitä luottamusta ja hyvää isä-lapsi suhdetta, kun nimenomaan tuon pitäisi rakentua jo vastasyntyneelle. Puhumattakaan siitä miten pahalta 1 vuotiaasta tuntuu, kun vuoden on ollut kiinni äidissään 24/7 ja sitten yhtäkkiä mies, joka ei koskaan ole ollut paikalla, kun pari tuntia päivässä, viekin omaan kotiinsa! Luuletteko, että se on silloin jotenkin helpompaa?

Ja sitten se, että tartutaan ihan turhiin asioihin jotka eivät mihinkään liity. huh huh. Tietämättä ap:n tilannetta ollenkaan aletaan haukkua ja moralisoida niinkuin itse olisi muka parempi vanhempi.
:headwall:

Varmaan tuon takia lapset ovat ulalla, ei ketään sitä rakkainta. Isäkin on rakas mutta äiti se enemmän on kun pienestä saakka yleensä hoitanut ja ennenkaikkea imettänyt. Ellei imetetä ei lapsella ole sitä tarrkeintä ja perusturvallisuus puuttuu ellei pullon kanssa ola oikein eikä yksin käteen.

 

[PauhaavaSydän]

Ja lapsettoman maalaisjärki kertoo myös, että isä on 100% samanarvoinen hoitaja ja huoltaja lapselle kuin äitikin. Ok, isä ei voi imettää, mutta se ei varmaan ratkaise hoidon paremmuutta.

Miksi te äidit nostatte itsenne jonnekin ihme jalustalle?! Ette te ole yhtään sen parempia tai tärkeämpiä, "ykkösvanhempia", kuin ne isätkään, vaan aivan samalla viivalla!

 

[PauhaavaSydän]

Varmaan tuon takia lapset ovat ulalla, ei ketään sitä rakkainta. Isäkin on rakas mutta äiti se enemmän on kun pienestä saakka yleensä hoitanut ja ennenkaikkea imettänyt. Ellei imetetä ei lapsella ole sitä tarrkeintä ja perusturvallisuus puuttuu ellei pullon kanssa ola oikein eikä yksin käteen.

Varo ettet tukehdu siihen kukkahattuusi.

 

[kysyy hän]

Varmaan tuon takia lapset ovat ulalla, ei ketään sitä rakkainta. Isäkin on rakas mutta äiti se enemmän on kun pienestä saakka yleensä hoitanut ja ennenkaikkea imettänyt. Ellei imetetä ei lapsella ole sitä tarrkeintä ja perusturvallisuus puuttuu ellei pullon kanssa ola oikein eikä yksin käteen.[/quote]

Tajusinko oikein,et jos lastaan ei oo jostain syystä imettänyt,niin silloin lapselta puuttuu perusturvallisuus?? Milläköhän perusteella se perusturvallisuus nyt sitte uupuu,jos lapsella on kuitenkin rakastavat vanhemmat ja urvallinen elinympäristö??

 

[Hisu]

Nyt tekis mieli heittää semmosia kirosanoja tähän, että tulis kyllä niin painokelvotonta tekstiä. Uskomattomia kommentteja!

Herranjestas mä en ymmärrä niitä, jotka pitää äitiä semmosena ylijumalana, jota ilman lapsi ei pärjää hetkeäkään. ja isät on sitten palvelijoita, jotka saa hoitaa ja helliä lasta silloin kun äidille sopii ja käydä välillä viemässä roskat pihalle. Ei se vauva siitä hyvänen aika kärsi jos hänellä on rakastava isä, joka tahtoo viettää aikaa oman vauvansa kanssa! Kaksinkertainen rikkaushan se on, että on 2 kotia,joissa voi tuntea olonsa rakastetuksi ja hyväksytyksi! Ajatella, että isät saisivat pitää lastansa yötä itsellään vasta, kun lapsi on vuoden ikäinen. No sitten alkaa olla jo vähän liian myöhäistä alkaa rakentaa sitä luottamusta ja hyvää isä-lapsi suhdetta, kun nimenomaan tuon pitäisi rakentua jo vastasyntyneelle. Puhumattakaan siitä miten pahalta 1 vuotiaasta tuntuu, kun vuoden on ollut kiinni äidissään 24/7 ja sitten yhtäkkiä mies, joka ei koskaan ole ollut paikalla, kun pari tuntia päivässä, viekin omaan kotiinsa! Luuletteko, että se on silloin jotenkin helpompaa?

Ja sitten se, että tartutaan ihan turhiin asioihin jotka eivät mihinkään liity. huh huh. Tietämättä ap:n tilannetta ollenkaan aletaan haukkua ja moralisoida niinkuin itse olisi muka parempi vanhempi.
:headwall:

Täysi peesi!

 

[Jätkä]

Olikos jollain nyt jotakin mussutettavaa vielä, vai saisko tässä nyt keskustella asiallisesti? :snotty:

 

[hmm]

Ja lapsettoman maalaisjärki kertoo myös, että isä on 100% samanarvoinen hoitaja ja huoltaja lapselle kuin äitikin. Ok, isä ei voi imettää, mutta se ei varmaan ratkaise hoidon paremmuutta.

isä joka on tavannut vastasyntyneen muutaman kerran ei todellakaan ole 100% samanarvoinen hoitaja, kuin äiti joka on vauvan kanssa 24/7.

siksi noin pitkä ero siitä ensisijaisesta ja tällä hetkellä ainoasta kiintymyksenkohteesta on vauvalle liikaa.

 

[Karvapallo]

Ja entäs ne raukat lapset, jotka ovat sairaana heti syntyessään ja joutuvat olemaan sairaalassa ensimmäiset kuukaudet. Miten heidän käy? Ovatko he heittiöitä, jotka eivät luota itseensä tai pysty elämään normaalia elämää? Onko heillä kaikilla AD/HD? :'(

Tähän vastausta KIITOS!

 

[Motha]

Mä en päästäis silmistäni noin pientä, en antais viedä muualle !!!!!

 

[Valaja]

Eikös ole karmivaa, että isäkin hoitaa lasta. Suorastaan heitteillejättö. On tää ihme paikka kyllä. Aina on harakkalauma raakkumassa, vaikka ei mittään tapahtus.

 

[AnnaBuu]

Nyt tekis mieli heittää semmosia kirosanoja tähän, että tulis kyllä niin painokelvotonta tekstiä. Uskomattomia kommentteja!

Herranjestas mä en ymmärrä niitä, jotka pitää äitiä semmosena ylijumalana, jota ilman lapsi ei pärjää hetkeäkään. ja isät on sitten palvelijoita, jotka saa hoitaa ja helliä lasta silloin kun äidille sopii ja käydä välillä viemässä roskat pihalle. Ei se vauva siitä hyvänen aika kärsi jos hänellä on rakastava isä, joka tahtoo viettää aikaa oman vauvansa kanssa! Kaksinkertainen rikkaushan se on, että on 2 kotia,joissa voi tuntea olonsa rakastetuksi ja hyväksytyksi! Ajatella, että isät saisivat pitää lastansa yötä itsellään vasta, kun lapsi on vuoden ikäinen. No sitten alkaa olla jo vähän liian myöhäistä alkaa rakentaa sitä luottamusta ja hyvää isä-lapsi suhdetta, kun nimenomaan tuon pitäisi rakentua jo vastasyntyneelle. Puhumattakaan siitä miten pahalta 1 vuotiaasta tuntuu, kun vuoden on ollut kiinni äidissään 24/7 ja sitten yhtäkkiä mies, joka ei koskaan ole ollut paikalla, kun pari tuntia päivässä, viekin omaan kotiinsa! Luuletteko, että se on silloin jotenkin helpompaa?

Ja sitten se, että tartutaan ihan turhiin asioihin jotka eivät mihinkään liity. huh huh. Tietämättä ap:n tilannetta ollenkaan aletaan haukkua ja moralisoida niinkuin itse olisi muka parempi vanhempi.
:headwall:

Varmaan tuon takia lapset ovat ulalla, ei ketään sitä rakkainta. Isäkin on rakas mutta äiti se enemmän on kun pienestä saakka yleensä hoitanut ja ennenkaikkea imettänyt. Ellei imetetä ei lapsella ole sitä tarrkeintä ja perusturvallisuus puuttuu ellei pullon kanssa ola oikein eikä yksin käteen.

Ihan vaan tiedoksi sulle että mä tunnen ap:n irl ja hän kyllä imettää lastaan,sillon jos on isän luona niin saa korviketta pullosta eikä se tee äidistä yhtään huonompaa.

 

[Motha]

Eikös ole karmivaa, että isäkin hoitaa lasta. Suorastaan heitteillejättö. On tää ihme paikka kyllä. Aina on harakkalauma raakkumassa, vaikka ei mittään tapahtus.

On karmivaa. Hoitakoot sitten myöhemmin kun vauva on vähän isompi.