Voi kun tulin surulliseksi isomummon soitosta :(

Meidän isomummolle on tuo esikoispoika ollut aina se ykkönen ja hokee sitä joka kerta kun nähdään ja käydään. halii ja pusuttelee esikoista ja suureen ääneen kertoo, että KUKAAN ei mene esikoispojan ohitse ja että hän on mummolle se ykkönen. Olen yrittänyt tätä hillitä aina kääntämällä puheenaihetta jne. meillä keskimmäinen on tyttö ja hänellä oli eilen 5v synttärit joilla isomummo oli. Meidän nuorimmainen on 3kk ikäinen poika ja nyt tämä meidän pikkupoika on sitten valloittanut isomummon sydämen täysin ja nyt hokee sitten sitä, että esikoinen ja tämä nuorimmainen on niin mahtavia jne jne.

No, nyt sitten isomummo soitti kiittääkseen eilisistä juhlista ja kertoi sitten miten pettynyt, surullinen on siitä kun meidän keskimmäinen ( jonka synttärit eilen oli ) ei ottanut isomummoon mitään kontaktia Ei tuo tyttö ole koskaan ollut mikään sylissä viihtyvä, mutta luulen, että tyttö on alkanut ärsyyntymään noista poikien ylistämisestä.

tulin kovin surulliseksi. Olenko tehnyt jotain väärin vai pitäisikö ottaa tämä asia nyt isomumon kanssa kunnolla puheeksi. on vaan jotenkin vaikea aihe. Itse en jaksa yhtään mitään poikien ylistämistä ja olen tästä kyllä useasti sanonutkin, mutta ilmeisesti pitää laittaa kova kovaa vastaan. Teki mieli sanoa mummolle, että sitä saa mitä tilaa... ei tytönkään kaikkea tarvitse kuunnella.

 

mä varmaan sanoisin mummolle ihan suoraan asiasta. mitäs sitä kiertelemään. jospa mummo sitten ymmärtäis ja alkai käyttäytymään niin että ottais kaikki lapset huomioon samalla tavalla

 

Mä luulen, että kannataa antaa asian olla. Isomummo on varmaan aika vanha ja tuskin vaivautuu muuttamaan tapojaan, joten puhuminen vain pahottaisi jonkun mieltä.

Kai olet puhunut tyttösi kanssa siitä, että vaikka isomummo suosii poikia, niin se ei ole oikein?

 

Minä ehkä sanoisin, että jos mummo ottaa kontaktia vain noihin poikiin, niin tytön hankala tulla siihen väliin. Kyllä vanhakin ihminen voi lasta ajatella eikä mennä aina sillä "näin ennenkin tehtiin"-ajattelulla.

 

[QUOTE="vieras";24466363]Mä luulen, että kannataa antaa asian olla. Isomummo on varmaan aika vanha ja tuskin vaivautuu muuttamaan tapojaan, joten puhuminen vain pahottaisi jonkun mieltä.

Kai olet puhunut tyttösi kanssa siitä, että vaikka isomummo suosii poikia, niin se ei ole oikein?[/QUOTE]

Olen kyllä ja olen myös sanonut, että jokainen on tärkeä myös isomummolle, vaikka hän puhuukin mitä puhuu.

 

No sano mummolle, että tietenkään se ei ota kontaktia, kun mummo on niin törkeä ja suosii poikia. voit sanoa ihan suoraan, ettei kontakti lapseen synny vähättelemällä. Paha mielesi on turhan väärtti, jos et puolusta tytärtäsi.

 

onko mummolla itsellä tyttöjä? poikia? meijän mummo ylistää poikaa koska sellaista ei itse koskaan saanut.

 

Millainen äiti oikein olet jos et pysty tytärtäsi puolustamaan?? Sano suoraan, että eriarvoistaminen tuntuu sinusta pahalta ja lapsesta varmaan kymmenen kertaa pahemmalta! Olet aika vätys jos et tähän(kään?) pysty!

 

Ihanko tosissaan ihmiset ovat valmiita haastamaan riitaa vanhan sukulaisen kanssa?!

 

[QUOTE="vieras";24466437]Ihanko tosissaan ihmiset ovat valmiita haastamaan riitaa vanhan sukulaisen kanssa?![/QUOTE]

Mä ihmettelen sitä, että annetaan yhden ihmisen polkea lasten itsetuntoa ja sitten kehtaa vielä marista kontaktin puutteesta.

 

Millainen äiti oikein olet jos et pysty tytärtäsi puolustamaan?? Sano suoraan, että eriarvoistaminen tuntuu sinusta pahalta ja lapsesta varmaan kymmenen kertaa pahemmalta! Olet aika vätys jos et tähän(kään?) pysty!

Pakkoko heti alkaa syyllistämään ja haukkumaan?

 

[QUOTE="vieras";24466437]Ihanko tosissaan ihmiset ovat valmiita haastamaan riitaa vanhan sukulaisen kanssa?![/QUOTE]

"Haastamaan riitaa"?!? miten niin?? Onko konfrontoiminen riidan haastamista? se, että kertoo että tuosta tulee lapselle paha mieli! sekö on riidan haastamista? ei hyvää päivää...

 

niin se vaan on....

 

Mä ihmettelen sitä, että annetaan yhden ihmisen polkea lasten itsetuntoa ja sitten kehtaa vielä marista kontaktin puutteesta.

Tommosia ihmisiä nyt vain tulee elämässä vastaan ja vanhempien pitäisi opettaa tytöille miten kestää väheksyminen ja pojille, että joskus heidän erinomaisuutensa johtuu sukupuolesta.

 

[QUOTE="vieras";24466514]Tommosia ihmisiä nyt vain tulee elämässä vastaan ja vanhempien pitäisi opettaa tytöille miten kestää väheksyminen ja pojille, että joskus heidän erinomaisuutensa johtuu sukupuolesta.[/QUOTE]

Mun mielestä vanhempi antaa huonon mallin jättäessään puolustamatta lastaan.

 

joo olen vätys, mutta huono äiti en ole. isomummolla oli yksi poika, isäni, joka kuoli 7v sitten. esikoinen on 6v ja syntyi ns. murheen keskelle ja mummo otti pojasta sitten avun päästä surusta.

ja asia on otettu esille, mutta mummoa en ala haukkumaan. on minulle hyvin läheinen.

 

Meillä on mummo alkuun suosinut esikoista. Nuorempi osoitti pari kertaa täysin selkeästi mieltään mummolle, ei halannut tämän lähtiessä eikä tullut syliin. Muita taas huomioi. Kyllä mummo hoksasi, mistä on kysymys. Tosin oltiin pari kertaa jo mainittu tasapuolisuudesta ja etteivät lapset edes tykkää eriarvoisuudesta. Meillä esikoinen protestoi kuopuksen syrjimistä. Mummo ryhtyi tsemppaamaan tasa-arvoisuuden kanssa. Myöhemmin juteltiin aiheesta ja hän sanoi, että oli toivonut vaan yhtä lasta, jonka kanssa voi touhuta vähän isompien juttuja. Uusi vauva ei ollut hänelle mieleen.

Mummolle saa ja pitää sanoa, mutta nätisti. Todennäköisesti ei heti osaa muuttaa käytöstään, mutta kyllä ikäihminenkin osaa, kun yrittää.

 

joo olen vätys, mutta huono äiti en ole. isomummolla oli yksi poika, isäni, joka kuoli 7v sitten. esikoinen on 6v ja syntyi ns. murheen keskelle ja mummo otti pojasta sitten avun päästä surusta.

ja asia on otettu esille, mutta mummoa en ala haukkumaan. on minulle hyvin läheinen.

Mutta tyttärellesi hän ei tule koskaan ehkä olemaan läheinen ja tiedät siihen syynkin.

 

joo olen vätys, mutta huono äiti en ole. isomummolla oli yksi poika, isäni, joka kuoli 7v sitten. esikoinen on 6v ja syntyi ns. murheen keskelle ja mummo otti pojasta sitten avun päästä surusta.

ja asia on otettu esille, mutta mummoa en ala haukkumaan. on minulle hyvin läheinen.

Onko kritisointi haukkumista? Tai se, että kerrot miten paha mieli sinulle saati lapsellesi tulee hänen käytöksestään?

Tyttärellesi annat sen kuvan, ettei häntä tarvitse puolustaa, hän ei ole sen arvoinen.

 

joo olen vätys, mutta huono äiti en ole. isomummolla oli yksi poika, isäni, joka kuoli 7v sitten. esikoinen on 6v ja syntyi ns. murheen keskelle ja mummo otti pojasta sitten avun päästä surusta.

ja asia on otettu esille, mutta mummoa en ala haukkumaan. on minulle hyvin läheinen.

No sitten asia on selvää kuin pässin liha,
jos tyttäresi tulee kärsimään huonosta itsetunnosta niin sinä ainakin voit oman rakkaan mummosi kanssa katsoa peiliin
On se vaan hienoa kun oma äiti ei edes puolusta omaa lastaan kun onhan mummo rakkaampi kuin oma tytär
Miten ihmeessä kuvittelet että tyttäresi tulee koskaan hyväksymään tuota,
mummo on vanha anna mummon olla mummo on minulle niin rakas..
mummo kehuu poika lapsiasi ja oma äiti kehuu mummoaan joten ei hyvin mene tyttärelläsi kun joutuu moisen sekopäiden keskellä olemaan.

 

Huh huh, tuntuu aika kauhealta, ettei äiti ota vahvemmin tyttärensä puolta tuollaisessa tilanteessa.. pikemminkin käy puolustamaan MUMMOA - aikuista ihmistä (?!) eikä omaa lastaan... Hui, tuo jättää kyllä jäljet..

Tuossa tilanteessa olisi äärettömän tärkeää, että tytärtä puolustettaisiin hänen kuultensa!

 

Loukkaisiko se sitten mummoa niin kovasti, jos sille sanoisit tyyliin: Tytöllä varmaan on sellainen olo ettei ole tärkeä sinulle, kun aina puhut vain pojista. Mutta toisaalta ymmärrän kyllä tilanteesi. Mulla itsellä oli mummo, joka ei muhun ja siskooni koskaan oikein kiinnittänyt niin paljoa huomiota, kuin serkkuihimme, jotka oli poikia. Mutta nyt mun neljä poikaa on hänelle olleet ihan kaikki kaikessa. Tuon ajan ihmisissä vaan monissa on niin syvällä se poikien ihannointi, että vaikea sitä on muuttaa. Mutta kuten aiemmin jo monet mainitsi, niin tyttösi kannalta tuohon täytyy puuttua!

 

Yksi, minkä voit tehdä asialle ilman suoraa puuttumista, on aina puhua tyttärestäsi hyviä asioita ja kehua häntä mummolle. Muutkin sukulaiset voisivat alkaa tekemään samoin. Se on vaivihkaista mummon mielipiteisiin vaikuttamista.

Esimerkiksi kun alkaa taas se poikien ylistys, voit keskeyttää sen ja alkaa puhua tyttärestäsi. Voi myös sanoa, että tyttöjä ei osata arvostaa tarpeeksi ja näin saada mummonkin ihan ääneen ihmetellä, että totta, ei arvoitsetakaan.

 

soitin mummolle kun alkoi niin häiritsemään. Asia on nyt selvitetty. Saa nahdä miten jatkossa.

 

Yksi, minkä voit tehdä asialle ilman suoraa puuttumista,. on aina puhua tyttärestäsi hyviä asioita ja kehua häntä mummolle. Muutkin sukulaiset voisivat alkaa tekemään samoin. Se on vaivihkaista mummon mielipiteisiin vaikuttamista.

tätä olen kyllä tehnyt ihan jokaisen lapsen kohdalla, varsinkin tytön!