Voi että on tuskastuttavaa hakea lasta hoidosta!

[vierailija]

Heti kun ilmestyn paikalle alkaa venkoilu "en tuu kotiin vielä". Hirveä kiukkuaminen ja uhoaminen. Lapsi meinaa karata, hakkaa minua.... Tosi noloa! Tuntuu, että muiden lasten vanhempien silmät ovat juuri minun selässäni... Mitä ihmettä voisin tehdä? Isän hakiessa ongelmaa ei ole... Miksi lapsi siis protestoi minulle? Nyt ollut hoidossa noin 4 kk, joten mistään uutuuden jutusta ei ole kyse. Lapsi on hoidossa noin 8-9 tuntia ja mielellään lähtee aina päiväkotiin.

 

[rovva]

kun olet vaihtanut kuulumiset hoitajien kanssa, ja kauniisti ilmoittanut muutamaan kertaan lapsellesi että nyt mennään. .. .. ja jos venkoilu jatkuu... niin otat lapsesi kainaloon ja kävelet pois.
Ei kannata lähteä lapsen venkoiluun mukaan mairittelemalla ja maanittelemalla. Ilmoitat että nyt mennään, ja sitten mennään joko kävellen tai kainalossa. PIan lapsi oppii siihen että äiti kun tulee hakeen ja sanoo että mennään niin niin myös tapahtuu.
KYllä se siitä, ja sitä paitsi älä huoli.. et todellakaan ole ainut vanhempi joka painii saman ongelman kanssa. Ja ne "muiden vanhempien silmät selässäsi" voivat olla aatoksia siitä kuinka minulla on juuri tuo sama ongelma enkä tiedä miten sen hoitaisin....

 

[mie]

Purkaa päivän paineet sulle tutulle ja turvalliselle. Ei auta muu kuin pistää rajat, ottaa vaikka sitten kainaloon ja sanoa että nyt mennään.

 

[vieras]

Lapsi protestoi juuri sille kaikkein läheisimmälle ihmiselleen, eli sinulle. Hänellä on ollut vähän ikävä, vaikkei sitä sanokaan ja heittäytyy sitten tuollaiseksi. Sano vaan hänelle, että sinullakin on ollut kova ikävä ja nyt mennään kotiin ja kanna sitten vaikka rimpuillen pois, jos ei muuten lähde.

 

[Vieras]

Meilläkin jää leikit kesken - mutta lähdemme leikinomaisesti kotiin - esim. juostaan kilpaa autolle tms..

 

[Rudebox]

Tuttu kuvaus. Meillä näin on ollut jo viime vuoden elokuusta :-(. Ihan kauheeta. Ei tunnu olevan mitään merkitystä vaikka hän tietää että mä todellakin kannan hänet autolle kun ei tule vapaaehtoisesti...

 

[On meitä muitakin..]

Meidän neiti on karjunut ja huutanut, että "En lähde!" Arvaa, hävettikö! Kerran tein sen, että otin pikkusiskon kainaloon ja sanoin esikoiselle, että äiti menee käymään kaupassa ja tulee sit uudelleen hakeen sut. Lähti sitten ihan kiltisti mukaan. Joku sanoi mulle, että kostaa, kun jätin hänet päikkään, mutta usein ollut kyse myös siitä, että tulen niin aikaisin, ettei ole kerennyt keinumaan, tms.

 

[vieras]

Joo, lapsella on ollut ikävä ja äidille on helpointa purkautua heti. Yritä ymmärtää ja silti laittaa rajat. Meillä auttoi ajan kulumisen lisäksi se, että puin sanoiksi lapsen olon. Halasin ja sanoin, että minullakin ollut ikävä, mutta just nyt tsempataan ja mennään kotiin. Osoita, että ymmärrät, mutta silti on lähdettävä.

 

[päiväkodin täti]

Ihan normaalia venkoilua. Takana pitkä päivä ilman vanhempia, ehkä pettymyksiä kaverisuhteissa milloin mitäkin. Sinulle, äidille, ne paineet on niin helppo purkaa. Ota tiukka linja: hoidosta lähdetään, sinä otat mukaan vaikka väkisin. Käytä tarrasysteemiä eli tarra jokaisesta hyvin hoidetusta lähdöstä ja kun 10 tarraa niin lapsi saa jotain kivaa. Toimii, on testattu

 

[vieras]

Jos ap yhtään lohduttaa, niin meillä on sama homma. 3,5-v uhmis suorastaan itki ekoilla viikoilla (hoito alkoi elokuussa), ettei hän halua tulla kotiin. Nosti niin kauhean metelin, et tuttu äiti kertoi myöhemmin, et hänen samanikäinen tyttärensä oli kertonut kotona, et x ei halua lähteä päiväkodista äidin kanssa kotiin. Ja arvaa hävettikö. Meillä on kaksi lasta ja nyt myös pienempi on alkanut venkoilla kotiinlähdön kanssa. On muuten tosi kiva raahata väkisin kahta täysillä kiljuvaa ja rimpuilevaa lasta kotiin. Välillä olen kantanut väkisin pienempää kainalossa ja kiskonut isompaa kädestä, et nyt mennään ja sillä selvä. Ja lapset kiljuu ja tunnen hoitotätien tuijotuksen selässäni.