Voi elämä... Parisuhde ja ihastuminen. :O

[QUOTE="peruna";29553865]Ja mitäpä sitten? Ei järvi soutamalla kulu ja seksi on kuitenkin lopulta vain seksiä.[/QUOTE]


Tuo on tietysti yksi näkemys asiaan. Tässä tapauksessa vaan toi aloittaja itse ei päästä ukkoaan ilman talutushihnaa edes postilaatikolle, joten tasan ei mee nallekarkit siinä suhteessa
 
Eikö se jotenkin niin mennyt, että ne jotka ovat mustasukkaisia, ovat myös niitä joilla itsellä on siihen taipumusta?

Niin tai näin, tuossa iässä sitä hairahteleekin suuntaan jos toiseen, ja on tunteiden vietävissä.
 
Joo niin mäkin. Katkera ja vanha kamala kääkkä joka ei saa koskaan kokea miesten ihailevia katseita. :D
Niinpä. Kamala elämä meillä täytyy olla, istutaan kiikkustuolissa yksin kutomassa sukkia kun muut puhuvat samaan aikaan kadulla täydellistä englantia ja saavat ihailevia katseita ja huudahduksia osakseen :heart:

Pointtihan tässä on se miten parisuhteessa olevan kannattaa tehdä ihastuksen tullen. Ei ainakaan mennä tapaamaan tätä ihmistä, eikä varsinkaan unelmoiden villistä seksistä tämän ihastuksen kanssa. Kyllä tuo on jo järjestelmällistä pettämisen suunnittelua ja lähellä jo itse pettämistäkin.

Ja ei, en ole katkera. Kyllä sitä jokaiselle ottajia löytyy mutta eri asia on se miten siihen reagoi. Mulle tuli pari viikkoa sitten joku turkkilainen mies selittämään jotain jostain kauniista tytöstä, luulin että se puhui mun lapsesta. :D Sit se kysyi oonko varattu. Siinä vaiheessa tajusin mikä tuon ukon tarkoitus oli ja sanoin vain, että olen varattu ja lähdin menemään. Ite oon hyvässä ja vakaassa parisuhteessa niin ei ole tarve lähteä tapailemaan ketään toista miestä vaikka kuinka kohteliaisuuksia latelisi.
 
....
Kertoisitteko itse? Kun mitään ei ole tapahtunut käytännössä?
Miksi tuosta EI voisi kertoa miehelle?
Jos minä nyt jostain syystä antaisin puhelinnumeroni ventovieraalle miehelle, niin aivan varmasti siitä miehelle kertoisin. Kaiken järjen mukaan minulla olisi ihan puhtaat jauhot pussissa, koska rakastan miestäni enkä halua häntä ikinä pettää.

Onhan se jonkin asteista pettämistä flirttailla ja kahvitella salaa miehen kanssa johon on korvia myöten ihastunut.

Mutta, jos sinulle on OK että miehesi käy muiden naisten kanssa kahvilla ja on ihastunut heihin, niin ei kai tuossa mitään ongelmaa ole.


Minusta kyllä kuulostaa siltä että sinun kannattais olla sinkku. Jos noin sekaisin menet kohteliaista ja mukavista miehistä, niin elämäsi olisi niin paljon helpompaa jos olisit sinkku.
Ja kaikin puolin ois reilumpaa jos päästäisit miehesi irti, tosi inhottavaa jos oot über-mustasukkainen avovaimo ja samalla levittelet puhelinnumeroas kaikille miehille jotka vaikuttaa kiinnostavilta :(
 
"vieras."
Se on jännä, että on heti kateellinen ja katkera kääkkä, jos pitää pettämistä ja puolison selän takana vehkeilyä vääränä.
Jos kyse olisi vain siitä että itse ei hyväksy tai suosittele pettämistä niin sen voisi ilmaista täysin asiallaisesti. Tässä on jotain aivan muuta takana kun negatiiviset tunteet ovat sitä luokkaa että kuorolla pitää rääkyä hävyttömyyksiä.
 
Ken guru
Toisista riippuvaiselle on varmaan vaikea kuvitella, että miten hyväitsetuntoinen ja varma ihminen on täysin onnellinen ja nautinnollinen henkilö omassa elämässään ilman noita "perhostunteita". Heikot niistä on riippuvaisia.
Tästä olen samaa mieltä. Ja nuorenahan se itsetunto on usein huono, eikä siinä ns. mitään. Sellaistahan se nuoren elämä usein on että halutaan olla haluttavia ja "kelvata monille". Mutta mielestäni sitten kannattaa siinä itsetuntoa pönkitellessä ottaa huomioon muiden tunteet, ja olla sinkku jos tuo huomion tarve menee pettämisen tasolle tai muuten loukkaa tekemisillään pulisoa.

Toki joillain on suhteita jossa tuollainen sivulle soutaminenkin on o.k Ap:n tapauksessa olen ymmärtänyt ettei näin ole, vaan oikeutus on ainoastaan toisella.
 
hekoheko
[QUOTE="vieras.";29554187]Jos kyse olisi vain siitä että itse ei hyväksy tai suosittele pettämistä niin sen voisi ilmaista täysin asiallaisesti. Tässä on jotain aivan muuta takana kun negatiiviset tunteet ovat sitä luokkaa että kuorolla pitää rääkyä hävyttömyyksiä.[/QUOTE]

Ap sitten kirjoitteleekin tänään vaan harmaana tähän ketjuun. Taisit sit lopulta lukea ne mormoneja koskevat linkit eilen ku tajusit itsekin kuinka sua viedään kuin pässiä narussa. Ei siinä mitään, kyllä muakin hävettäis. :D
 
Ken guru
[QUOTE="vieras.";29554187]Jos kyse olisi vain siitä että itse ei hyväksy tai suosittele pettämistä niin sen voisi ilmaista täysin asiallaisesti. Tässä on jotain aivan muuta takana kun negatiiviset tunteet ovat sitä luokkaa että kuorolla pitää rääkyä hävyttömyyksiä.[/QUOTE]

Myös mun mielestä tämä ketju on enimmäkseen tarpeettoman ilkeää rääpimistä. Nyt on valittu helppo uhri, koska mielipiteet ap:ta "vastaan" ovat lähes 100%, niin uskalletaan heittää takiaisia päälle. Harmi vaan taas.
 
[QUOTE="vieras.";29554187]Jos kyse olisi vain siitä että itse ei hyväksy tai suosittele pettämistä niin sen voisi ilmaista täysin asiallaisesti. Tässä on jotain aivan muuta takana kun negatiiviset tunteet ovat sitä luokkaa että kuorolla pitää rääkyä hävyttömyyksiä.[/QUOTE]

Mutta eikö ole kiva että sinä et joudu rääpimään suutasi yksin. :)
 
Ap, sulla on puheittesi mukaan hyvä parisuhde ja silti olet menossa toisen kanssa kahville ja podet siitä huonoa omaatuntoa? Olet ihastunutkin. Siinä vaiheessa järkevintä olis puhaltaa koko alkanut juttu poikki tässä vaiheessa ja unohtaa kahvittelut koska kuten myönsit niin sulla ei ole ihan vaan kahvittelu mielessä.
Ihmiselle tulee ihastumisia/viehättymisiä joskus parisuhteen ulkopuolellakin mutta niiden pohjalta ei tarvitse toimia mitenkään jos haluaa toimia oikein ja reilusti nykyistä partneria kohtaan. Mä en pystyis ikinä tekemään tollasta avomieheni selän takana koska pidän sitä jonkinasteisena pettämisenä jos et voi siitä rehellisesti miehelles kertoo.
Tuossa asetelmassa on suuri riski että satutat ittes ja nykyisen miehes tunteita niin että yksi jännittävä ja ehkä "viattomalta" tuntuva ihastus saattaa pilta koko parisuhteen.
Olen myös törmännyt joskus pk-seudulla asuessani just muutamaan mormoniin jotka oli viettämässä Suomessa välivuotta ja puhuivat lipevästi kaikesta maan ja taivaan välillä mutta tiedostin heidän tarkoitusperänsä. Ei sillä että olisin ihastunut tai mitään mutta en kokenut tarvetta edes vieraille ihmisille jutteluun/ elämästäni kertomiseen..
Sä pystyt vielä korjaamaan tilanteen ja jättää sen kahvin väliin.

Mutta omat päätökses teet, kunhan mietit tarkkaan mikä kannattaa ja mikä ei :whistle:
 
Viimeksi muokattu:
Alkuperäinen kirjoittaja täh;29554274:
Et siis tarkoittanut mitä kirjoitit? Kerro nyt tarkemmin miksi nauttisit apn ilmeestä niin ei jää epäselväksi.
Haluaisin olla näkemässä kun ap:n suu loksahtaa auki kun raamattu vedetään pöytään (eli kun ap tajuaa että vaikka hän kuinka väittää vastaan niin kyse on vain raamatunlukutreffeistä ei sen kummemmasta). Pikkulutkista tai nautinnosta en mielestäni kirjoittanut mitään.
 
"Mie"
Olen minäkin ihastunut jollain tasolla, vaikka parisuhteessa olenkin ollut jo 6 vuotta saman miehen kanssa. Ihastuin miespuoliseen opiskelukaveriin, ja itseasiassa tuo mieskin oli ihastunut minuun, hän kertoi tunteistaan vasta opiskelujen jälkeen ja pyysi minua kahvillekkin "ihan kaveri mielessä" mutta en mennyt. Mies oli komea ja kiva, mutta ei lopuksi lainkaan minun tyyppiä, hän oli vähän sellainen "renttu" En mennyt kahville enkä pitänyt enää enempää yhteyttä, koska pelkäsin olisin ihastunut enemmän, tai jopa rakastunut siihen renttuun.
 

Yhteistyössä