Vihaavatko

[Järkyttynyt lukija, taas yksi]

... tai ainakin pitäisi olla.

Ihmisellä on arvonsa, ja se pitäisi tunnistaa niin itsessä kuin toisessa.

Toista ihmistä ei saa häpäistä, eikä myöskään itseään. Kummassakin tapauksessa häpäisee ihmisyyttä.

Jos nautinto edellyttää - vaikkapa yhteisestä suostumuksesta ja leikin varjolla - toisen häpäisemistä tai satuttamista, niin tähän leikkiin ryhtyneet ovat sairaita - ehkä vain lievästi sairaita, mutta sairaita silti.

Joku kirjoittaja totesi oraali- ja anaaliseksiä harrrastetun läpi vuosituhansien. Mahdollisesti. Epäilen kuitenkaan sen suhteellista yleisyyttä. Eiköhän kyseessä ole ollut yläluokkaisen kaiken kokeneen ja nähneen, kyllästyneen eliitin halu saada jotakin stimulanssia, kun terve aistillisuus ei enää riitä.

Suomalainen kansanperinne, joka on seksuaalisesti varsin suorasukaista (ja joka on kyllä kiitettävästi kerätty talteen) ei noita oraali- ja anaalipuuhia juuri tunne.
Elämmekö sitten niin elämyksillä ylikyllästettyä aikaa, ettei herkkä ja kaunis seksuaalisuus (rakasteluhan lausutaan jossakin puheenvuorossa jo ironisessa sävyssä) enää tunnu miltään, vaan kokemukset pitää ottaa kaikilla mausteilla

Siis hyvä jyssäys!

Minä koen olevani seksuaalisesti hyvinkin vanhanaikainen ja varmaan kapea-alainen, kun en ole ensinnäkään seksuaalisesti kovin aktiivinen enkä toisekseen monipuolinen. Mutta ikinä ei ole tullut mieleen, että suuseksissä olisi jotain toista ihmistä häpäisevää. Ja vaikka miten yritän nyt miettiä, en kerta kaikkiaan keksi, mikä siinä voisi miten 'häpäistä' toista. Ei siitä varmaan olekaan kansanperinteen kerääjillä mitään mainintaa, kun se on sitä normaalia perusrakastelua, ei minkään sortin outoa temppuilua. Mitäs sitä edes mainitsemaan?!

Ihminen, joka jääräpäisesti määrittelee ilman mitään oikeaa perustelua yleisesti käytössä olevan asian sairaaksi, ja selkeästi ylempää, on mielestäni psyykkisesti erittäin epävakaa. Naurattaa kyllä, mutta silti myös järkyttää. Tuo on mielestäni asenteena ihan järkyttävä! Samoin sanoma, kun normaalit asiat (suuseksi on kyllä sitä mielestäni ja tietääkseni, siis useimpien harrastamaa) noin ilmoitusluontoisesti teilataan yks kaks yllättäin.

Suuseksi on perushellyyttä ja peruskunnioitusta siinä, missä muutkin suudelmat rakasteltaessa.
En voi kuvitella, etten saisi sellaista hellyyttä rakastavassa yhdessäolossa. Ei se vie arvoa siltä perussaarnaajalta, mutta voihan sitä nyt ruokapöydässäkin joskus olla muutakin ruokaa kuin pelkkää pinaattikeittoa ja mustikkasoppaa. Ei tosin ole koskaan edes tullut vastaan miestä, jonka kanssa sitä ei olisi harrastettu, nuorenakaan, silloin kauan sitten. Eikä nykyään, jolloin asiaa tulee muuten harrastettua harvemmin. Ja jos jollakulla on se perin vanhanaikainen seksikasvatus ja ihmissuhdekasvatus kaikkineen, niin taatusti minulla!

'Epäilen kuitenkin' tekee siis mielipiteestäsi varman, oikean ja tilastoidun? Mutta kun me muut asiaa harrastaneet kohdaltamme jopa tiedämme, ja puhutaanhan aiheesta mediassa, palstoilla ja tuttujen ihmisten kesken, se on sitten väärässäoloa? Isoisä kuule, sinun maailmankuvassasi on jotain oikeasti pelottavasti raiteiltaan. Minun on hyvin vaikeaa yhdistää aivoissani persoonaasi sanoja rakkaus ja kunnioitus. Näkyisi se nyt jossain muuallakin kun vaimoa kohtaan peiton alla siinä yhdessä ainoassa asennossa. Jyrkkä, kapea mielipiteesi on hirttänyt kiinni, ja sellainen ei tapahdu terveessä mielessä tuohon mittaan, mielestäni. Olet oikeasti pelottava tapaus!

 

[Xy1]

Isoisältä kysyisin, missä tai kuka on määritellyt mikä rakkaudessa on häipäisyä. Uskontoja tähän on ihan turha sitten sotkea, koska ne perustuvat kaikki jonkun gurun tai papiston oman egon kohotukseen.

 

[Isoisä]

Rakkaudessa ei nimenomaan ole mitään häpäisyä. Rakkaudessahan halutaan toiselle pelkkää hyvää.

Sen sijaan on häpäisyä, jos oman orgasmin takia toisen edellytetään tekevän jotakin luonnotonta tai vastenmielistä. Tai itse alentuu johonkin vastenmieliseen ja naurettavaan.

Maiilmankirjallisuus tuntee lukemattomia mihen ja naisen rakkautta, fyysistä ja henkistä, kuvaavia tekstejä. Mutta Laulujen laulussa ei ylkä pakota palvomaansa morsianta imemään siitintään, eikä Romeo lemmenyönään rassaa Julian anusta.

Itse kuulin eka maininnan suuseksistä joskus teinivuosina, ja silloin kaikki pitivät sitä uskomattomana vitsinä. Joku kavereista, se "isompi poika", oli tietävinään, että homoseksuaalit harrastavat jotakin sellaista. Anaaliyhdyntää oli vielä vaikeampi uskoa todeksi.

Sitten yhtä-äkkiä tästä näyttää tulleenkin jotakin "mainstreamiä".

Minusta muuten rakastelussa on tärkeintä nähdä vaimoni kasvot, saada silmäkontakti, kasvothan ovat jalointa ja arvokkainta mitä kehossamme on. Tuntuis tosi oudoltarajoittaa näkymä alavatsaan ja hengittää, no mitä henkäilyjä sieltä nyt sitten uhoaakaan.

 

[Xy1]

Rakkaudessa ei nimenomaan ole mitään häpäisyä. Rakkaudessahan halutaan toiselle pelkkää hyvää.

Sen sijaan on häpäisyä, jos oman orgasmin takia toisen edellytetään tekevän jotakin luonnotonta tai vastenmielistä. Tai itse alentuu johonkin vastenmieliseen ja naurettavaan.

Kuka määrittelee mikä rakkaudessa on luonnotonta tai vastenmielistä. Et sinä ainakaan, joten kuka sitten??

 

[[]]

Siis sen, miksi nälvitään.

Jos yksi nostaa itsensä jostain täysin käsittämättömästä syystä toisten yläpuolelle ja rupeaa määrittelemään, mikä on normaalia ja oikeaa, se on oikeutetusti tuomittavaa.

Jos taas kertoo vain siitä, mitä ei itse tykkää tehdä, se on mielipide ja ok, mutta ihan eri tapa käyttäytyä.

Jos minä en pidä riisistä, tai jäätelöstä, tai hampurilaisista, on se nyt kumma, että joku vielä väittää normaaliksi niiden syöntiä. Se on siloin sairasta ja PISTE!

Näinhän isoisä juuri käyttäytyy.

Juu ja näin käyttäytyvät suu- ja anaaliseksin puolustajat myös. Vain heidän tapansa rakastella on normaalia heidän mielestään, muunlainen seksi estoista ja epänormaalia.

Entä jo annettais kaikkien kukkien kukkia. Sama hailee mitä itse kukin puuhailee ja miten.

.

 

[isoäoti]

Siis sen, miksi nälvitään.

Jos yksi nostaa itsensä jostain täysin käsittämättömästä syystä toisten yläpuolelle ja rupeaa määrittelemään, mikä on normaalia ja oikeaa, se on oikeutetusti tuomittavaa.

Jos taas kertoo vain siitä, mitä ei itse tykkää tehdä, se on mielipide ja ok, mutta ihan eri tapa käyttäytyä.

Jos minä en pidä riisistä, tai jäätelöstä, tai hampurilaisista, on se nyt kumma, että joku vielä väittää normaaliksi niiden syöntiä. Se on siloin sairasta ja PISTE!

Näinhän isoisä juuri käyttäytyy.

Juu ja näin käyttäytyvät suu- ja anaaliseksin puolustajat myös. Vain heidän tapansa rakastella on normaalia heidän mielestään, muunlainen seksi estoista ja epänormaalia.

Entä jo annettais kaikkien kukkien kukkia. Sama hailee mitä itse kukin puuhailee ja miten.

.

Kyllä isoisä tietää.

 

[antikänkkäränkkä]

Isoisä on yhtä mieltä ja monet muut toista. Sou vot, mitä te täällä vielä kiistelette? Jos ette aio samaan punkkaan hypätä niin mitä väliä sillä on, millaisesta seksistä tykkää. Kyllä maailmaan erilaisia tapoja mahtuu. Miksi kaikkien pitäisi ajatella niinkuin itse?

 

[been there, done that]

Jos ette aio samaan punkkaan hypätä niin mitä väliä sillä on, millaisesta seksistä tykkää.

No sehän se tässä on juuri kaiken ihmetyksen alku ja juuri; jos kerran on niin varma omasta seksuaalisuudestaan ja sen ainoasta oikeasta toteuttamistavasta, niin minkä helkkarin takia toisten oraali- tai anaaliseksi on sitten niin harmaita hiuksia tuottavaa?

Ja kun kaiken lisäksi on niin, että ne, jotka mahdollisesti toisinaan harrastavat jompaa kumpaa em. mainituista, voivat siitä huolimatta rakastella Isoisänkin tavalla, mutta Isoisä ei voi tehdä rakkautta kuin yhdellä tavalla, eikä voi hyväksyä, että muut varioivat seksinharrastamistapojaan.

Ihan kuin mukana olisi jotain pelkoa tai kateutta.

 

[Sivupersoona]

Rakkaudessa ei nimenomaan ole mitään häpäisyä. Rakkaudessahan halutaan toiselle pelkkää hyvää.

Sen sijaan on häpäisyä, jos oman orgasmin takia toisen edellytetään tekevän jotakin luonnotonta tai vastenmielistä. Tai itse alentuu johonkin vastenmieliseen ja naurettavaan.

Kuka määrittelee mikä rakkaudessa on luonnotonta tai vastenmielistä. Et sinä ainakaan, joten kuka sitten??

Mielestäni tuo määrittely tulee pitkälti kunkin ihmisen sisältä.

Olen aina ymmärtänyt, että eri kehon osilla on oma käyttötarkoitus, joka tekee kustakin toiminnosta niinsanotusti luonnollisen toiminnon. Seksillekin on varattu omat laitteet.

Kuitenkin ihmiset ovat keksineet yhdistää eritoimintoja keskenään, kun ovat halunneet vaihtelua.
Mutta tuo ei enää ole läheskään kaikkien mielestä luonnollista. Silloin se myös tuntuu heistä vastenmieliseltä.

On myös aikojensaatossa ilmennyt asioita jotka tukevat tuota luonnottomuutta ja iljettävyyttä. Esimerkkinä tuosta on aids. Kuka vielä muistaa miten se alkoi leviämään?

Saanko jatkossakin ajatella noista vaihtoehtomuodoista iljettävästi, jos en sano sitä ääneen?

 

[Sivupersoona]

niin minkä helkkarin takia toisten oraali- tai anaaliseksi on sitten niin harmaita hiuksia tuottavaa?

Koska siitä puhutaan usein liian ylistävästi. Muistelkaa yleensä kirjoituksia, jossa aihe on melkein mikävaan, niin ei aikaakaan, kun jo ylistetään oraalia ja anaalia.

Ja kun kaiken lisäksi on niin, että ne, jotka mahdollisesti toisinaan harrastavat jompaa kumpaa em. mainituista, voivat siitä huolimatta rakastella Isoisänkin tavalla, mutta Isoisä ei voi tehdä rakkautta kuin yhdellä tavalla, eikä voi hyväksyä, että muut varioivat seksinharrastamistapojaan.

Tuosta tekstistä paistaa läpi se ajatus, jos joillekin riittää normaaliyhdyntä, niin te ihmettelette miten latteaa ja yksipuolista heidän seksielämä on.

Mitä tästä opimme. On seksi millaista hyvänsä, niin toisten toimintoja ei pidä vähätellä. Sekä oman oikeellisuuden korostamista pitää välttää.

 

[Isoisä]

... kai tässä pitää ruveta hiomaan.

Jos seksuaalisuus on orgasmin tavoittelua, jossa kaksi osapuolta masturboi toisiaan eri menetelmnin ja eri ruumiinaukkoja käyttäen tavoitellen mahdollisimman suurta nautintoa, niin silloin kai juuri pysyvän ruumiillisen (tai henkisen) vamman tuottaminen on ainoa hyväksyttävyyden raja.

Jos seksuaalisuuden kokee sellaisena kahden ihmisen kohtaamisena, jossa kumotaan tuo kuuluisa Koskenniemen säe "Yksin oot sinä ihminen, kaiken keskellä yksin", niin asia on aika lailla toinen.

Jos sukupuolisuhde on tilanne, jossa kumpikin osapuoli saa vakuutuksen siitä, että miten maailmassa Sinulle käykin, niin tässä on kädet, jotka ovat ympärilläsi, tässä on syli joka on Sinulle avoin, niin tuo nautinnon tai sukupuolisen laukeamisen tarve jää toisarvoiseksi. Suhde on olemassa niinäkin vuosina, jolloin vuodet ovat lannistaneet potenssin, kuivanneet limakalvot, rylläyttäneet vatsan ja rupsauttaneet rinnat. Silti on läheisyys ja välittäminen, hellyys. Ja kaikkeen tuohon tarvitaan jollain oudolla tavalla edelleen mies ja nainen, vaikka sukupuoliset toiminnot ovat jääneet menneisyyteen (kokemus puhuu).

Kun tunteet ovat tuollaiset, niin silloin seksuaalisuuden rinnastaminen ruokaan, pinaattikeittoon, johon kyllästyy, ellei välillä tule vaihtelua, tuntuu halventamiselta, melkein jonkin pyhän pilkalta. Kuinka rakkaaseen voi kyllästyä, jos ei saa välillä yhtyä anukseen?

 

[Leena]

Ai nyt alkaa valjeta...isoisältä on menneet kyvyt ja isoäiti on päässyt rupsahtamaan.Siitäkö kaikki se katkeruus kun toiset silti voivat harrastaa monipuolista ja nautinnollista seksiä? Koska miksikään muuksi tuota viimeistä purkausta on todella vaikea mieltää...ellei kiihkouskovaisuuteen viittaavaksi sitten.

Määhän paappa jo kiikkustuoliin ja anna toisten aikuisten olla ihan niin kuin me halutaan.

 

[Sivupersoona]

Tuota iän tuomaa muutosta on ilmeisesti nuorempien vaikea kuvitella.

Mutta sen kyllä tulette aikanaan kokemaan.

Minäkin huomaan selvästi itsessäni nuo muutoksen piirteet. Kaikki muu läheisyys tulee paljon tärkeämmäksi, kun se seksuaalinen tyydytys. Silti sitäkin tehdään vanhasta muistista, ja on sillä vielä jokin osuus, vaikkei se kaikkein tärkein olekaan.

Nuorena kannattaa nauttia seksistä, niin pärjää vanhempana vähemmällä.

 

[been there, done that]

Tuosta tekstistä paistaa läpi se ajatus, jos joillekin riittää normaaliyhdyntä, niin te ihmettelette miten latteaa ja yksipuolista heidän seksielämä on.

No tässähän nyt ei tarvita mitään ydinfysiikkaa, mutta selitän nyt kuitenkin:

Jos henkilöllä A on tapana harrastaa seksiä tavalla 1 ja vain tavalla 1 ja jos sen sijaan henkilöllä B on vaihtoehtoina tavat 1,2 ja 3, niin minun mielestäni henkilöllä B on silloin monipuolisempi ja avarampi seksuaalimaailma.

Saatan tietenkin olla yksin ajatukseni kanssa, mutta kestän sen.

 

[been there, done that]

On myös aikojensaatossa ilmennyt asioita jotka tukevat tuota luonnottomuutta ja iljettävyyttä. Esimerkkinä tuosta on aids. Kuka vielä muistaa miten se alkoi leviämään?

Esimerkki ontuu pahemmin kuin polion runtelema. Tietämättömät ihmiset kuvittelevat aidsin olevan jollain tavoin homoseksuaalien syytä tai aiheuttamaa, vaikka tosiasiassa HI-virus on alusta alkaen ollut tasapuolinen kaikille, tarttunut ihmisestä toiseen myös ilman seksiä, mm. verensiirtojen kautta.

Eräs syy aidsin voimakkaaseen leviämiseen on ollut juuri tämä tietämättömyys; heteroseksiä harrastavien kuviteltiin olevan turvassa ja taudin harventavan sekä koskevan vain homoseksuaaleja.

Nämä täysin tietämättömät tai vain osan asioista tietävät ihmiset ovat vaarallisempia kuin aids koskaan pystyy ihmiskunnalle olemaan.

 

[Järkyttynyt lukija, taas yksi]

... kai tässä

---

Jos seksuaalisuuden kokee sellaisena kahden ihmisen kohtaamisena, jossa kumotaan tuo kuuluisa Koskenniemen säe "Yksin oot sinä ihminen, kaiken keskellä yksin", niin asia on aika lailla toinen.

Jos sukupuolisuhde on tilanne, jossa kumpikin osapuoli saa vakuutuksen siitä, että miten maailmassa Sinulle käykin, niin tässä on kädet, jotka ovat ympärilläsi, tässä on syli joka on Sinulle avoin, niin tuo nautinnon tai sukupuolisen laukeamisen tarve jää toisarvoiseksi. Suhde on olemassa niinäkin vuosina, jolloin vuodet ovat lannistaneet potenssin, kuivanneet limakalvot, rylläyttäneet vatsan ja rupsauttaneet rinnat. Silti on läheisyys ja välittäminen, hellyys. Ja kaikkeen tuohon tarvitaan jollain oudolla tavalla edelleen mies ja nainen, vaikka sukupuoliset toiminnot ovat jääneet menneisyyteen (kokemus puhuu).

Kun tunteet ovat tuollaiset, niin silloin seksuaalisuuden rinnastaminen ruokaan, pinaattikeittoon, johon kyllästyy, ellei välillä tule vaihtelua, tuntuu halventamiselta, melkein jonkin pyhän pilkalta. Kuinka rakkaaseen voi kyllästyä, jos ei saa välillä yhtyä anukseen?

Minä puhuin pinaattikeitosta, ja lisäksi suuseksistä. Anaalia en harrasta, koska en pidä siitä. Joka taas pitää, sille siihen varmasti mahtuu hellyyttä, rakkautta ja seksin tuomaa iloa se määrä, mikä lähetyssaarnaajaankin. Mutta kukin tavallaan. Muuthan täällä kyllä sallivat isoisän tavan täysin ja varmasti käyttävätkin sitä, isoisä taas on jostain syystä kuvitellut olevansa yksin oikeassa eikä salli muille muiden tapoja. Kukaanhan täällä ei ole ilmaissut, ettei sitä pinaattikeittoakin saisi syödä vaikka ainoa elinikäisenä ruokanaan, mutta muiden lautasia ei parane arvostella huonolla ravinto-opin tietämyksellä!

En voi ymmärtää, miten esim. suuseksi yhtään vähättelisi tuota yllä kauniisti kuvattua kahden ihmisen rakastavaa ja suojelevaa kohtaamista. En kerta kaikkiaan. Se on juuri sitä samaa hellyyttä, rakkautta ja arvostamista, hyvän olon tuottamista toiselle hellästi, kunnioittaen!

 

[Sivupersoona]

Tuosta tekstistä paistaa läpi se ajatus, jos joillekin riittää normaaliyhdyntä, niin te ihmettelette miten latteaa ja yksipuolista heidän seksielämä on.

No tässähän nyt ei tarvita mitään ydinfysiikkaa, mutta selitän nyt kuitenkin:

Jos henkilöllä A on tapana harrastaa seksiä tavalla 1 ja vain tavalla 1 ja jos sen sijaan henkilöllä B on vaihtoehtoina tavat 1,2 ja 3, niin minun mielestäni henkilöllä B on silloin monipuolisempi ja avarampi seksuaalimaailma.

Saatan tietenkin olla yksin ajatukseni kanssa, mutta kestän sen.

Riippuu keneltä kysytään. Sillä henkilön A mielestä se oma tapa on varmasti riittävän monipuolista ja avaraa. Jos siihen pitäisi lisätä jotakin avaruuden saavuttamiseksi muista tavoista, niin se tuntuisi pikemminkin ahdistavalta.

Siis kumpikin on omastamielestä riittävän avarakatseinen.

 

[no joo-o]

Sivupersoona on oikeassa tuossa ylläolevassa kirjoituksessa. Onkin hauska nähdä, miten nämä omasta mielestään avarakatseiset, seksuaalisuudessaan monipuoliset, ovat kiihkeästi lyttäämässä ne, jotka pitäytyvät ns. normiseksiin. Ns. normiseksikin voi sisältää paljon vaihtelua; eri asentoja, eri paikkoja, pitkää ja lyhyttä kaavaa, kiihkeämpää ja hellempää, erilaista pukeutumista jne. Mielikuvitus on rajana. Ei se, että harrastaa peppuseksiä, Sm:ää yms. yksistään tee seksistä jotenkin monipuolisempaa. Ja parasta seksi on silloin, kun rakastaa kumppaniaan.

 

[Toistetaas]

Muuthan täällä kyllä sallivat isoisän tavan täysin ja varmasti käyttävätkin sitä, isoisä taas on jostain syystä kuvitellut olevansa yksin oikeassa eikä salli muille muiden tapoja.

 

[been there, done that]

Muuthan täällä kyllä sallivat isoisän tavan täysin ja varmasti käyttävätkin sitä, isoisä taas on jostain syystä kuvitellut olevansa yksin oikeassa eikä salli muille muiden tapoja.

Vaikka kertauksen sanotaan olevan opintojen äiti, on siihenkin olemassa poikkeuksensa. Ellit taitaa olla se poikkeuksen vahvistava sääntö.

Tuo pinaattikeiton sotkeminen tähän soppaan oli hauska ja voitaisiin ajatella, että on olemassa ruokalista, jolla on pinaattikeiton lisäksi pari muutakin ruokalajia.

Jokainen valitsee listalta sen, mikä kulloinkin tuntuu maistuvan, vaikka sitten olisi joka kerta se pinaattikeitto.
Isoisä sen sijaan haluaa ruokalistansa sisältävän vain pinaattikeiton, eikä hyväksy muidenkaan tekevän valintaansa laajemmalta listalta saati tunnusta muiden ruokalajien olemassaoloa.

 

[Isoisä]

...ovat ihan hyviä ruokia, kuten pinaattikeittokin.

Vanhan sanonnan mukaan nälkä on paras mauste. Kun pöytään käy nälkäisenä, työn tai paaston väsyttämänä, niin pinaattikeitto menee parempiin suihin ja suuremmalla nautinnolla kuin gourmet ateria kylläisenä ja kyltyneenä.

Kun Kaarle XII armeijan sotilaat kevättalvella 1709 löysivät ukrainalaisesta kylästä ylitalvisia kaalinpäitä, he söivät niitä halulla. Mukana olleen upseerin muistelmien mukaan ne maistuivat paremmalta kuin paras marsipaani.

Jos seksuaalisen kontaktiin ajaa kaipaus ja ikävä rakkaaseen ihmiseen, niin siinä on kyllä silloin kyllin ilman lisämausteitakin. Jos tavoitteena on vain kerta toisensa jälkeen saada kokea jokin hekuman huippu, niin puuduttavaksihan se varmaan käy ilman vaihtelua.

 

[Että sinä et sitten osaa lukea!!!]

Koeta nyt jo ymmärtääkin lukemaasi. Sinulle yritetään tässä rautalangasta vääntää, ettei esim. suuseksissä ole kyse vain tai ollenkaan hekuman huipusta, vaan juuri siitä samasta rakkaudesta, hellyydestä ja kunnioituksesta, mistä sinullakin omalla tavallasi.

Siihen ajaa yhtä lailla kaipaus ja ikävä rakkaaseen ihmiseen, ja se on ihan samanlaista tunteen ja hellyyden kertomista. Sinä nyt vain et suostu tajuamaan sitä.

Jos minun pitäisi aina kokea pelkkä lähetyssaarnaaja-asento vaikka sitten kuinka hellässä ja rakastavassa ja pitkässä liitossa, tuntisin itseni kuitenkin pitkän päälle vain panopuuksi, en muuksi, koska hellyyden taas koen liittyvän suuseksiin. Siihen liittyy paljon enemmän juuri niitä kauniita tunteita, minulla. Koeta nyt tajuta, että se on muilla mahdollista, vaikka poikkeaakin sinun ainoaksi oikeaksi jollain ihmeen pätevyydellä ilmoittamastasi, nimenomaan ilmoittamastasi tavasta.

Saat tehdä omassa liitossasi juuri niinkuin haluat edellyttäen, että vaimosi haluaa sitä samaa. Mutta älä tule kertomaan muille, mitä muut tuntevat tai eivät tunne, koska siitä sinä nyt tasan tarkkaan et voi tietää yhtään mitään!

Millä ihmeen perusteella julistat itsesi jotenkin ainoaksi oikeassaolevaksi tahoksi? Se ajatus on nimittäin ihan mielikuvituksellinen, ja kertoo luonnehäiriöstä.

 

[Marita70]

... kai tässä pitää ruveta hiomaan.

Jos seksuaalisuus on orgasmin tavoittelua, jossa kaksi osapuolta masturboi toisiaan eri menetelmnin ja eri ruumiinaukkoja käyttäen tavoitellen mahdollisimman suurta nautintoa, niin silloin kai juuri pysyvän ruumiillisen (tai henkisen) vamman tuottaminen on ainoa hyväksyttävyyden raja.

Jos seksuaalisuuden kokee sellaisena kahden ihmisen kohtaamisena, jossa kumotaan tuo kuuluisa Koskenniemen säe "Yksin oot sinä ihminen, kaiken keskellä yksin", niin asia on aika lailla toinen.

Jos sukupuolisuhde on tilanne, jossa kumpikin osapuoli saa vakuutuksen siitä, että miten maailmassa Sinulle käykin, niin tässä on kädet, jotka ovat ympärilläsi, tässä on syli joka on Sinulle avoin, niin tuo nautinnon tai sukupuolisen laukeamisen tarve jää toisarvoiseksi. Suhde on olemassa niinäkin vuosina, jolloin vuodet ovat lannistaneet potenssin, kuivanneet limakalvot, rylläyttäneet vatsan ja rupsauttaneet rinnat. Silti on läheisyys ja välittäminen, hellyys. Ja kaikkeen tuohon tarvitaan jollain oudolla tavalla edelleen mies ja nainen, vaikka sukupuoliset toiminnot ovat jääneet menneisyyteen (kokemus puhuu).

Kun tunteet ovat tuollaiset, niin silloin seksuaalisuuden rinnastaminen ruokaan, pinaattikeittoon, johon kyllästyy, ellei välillä tule vaihtelua, tuntuu halventamiselta, melkein jonkin pyhän pilkalta. Kuinka rakkaaseen voi kyllästyä, jos ei saa välillä yhtyä anukseen?

kaiken maailman sirkustemppuihin ja urheilusuorituksiin kyllästyneenä, sekä painostettuna näihin, minä olen samalla kannalla. Minä niin haluaisin sitä hellää, kaunista, ei seksiä, vaan rakastelua, näiden suoritusten sijaan. En minäkään sitä paheksu, urheilkoot toiset, mutta tuntuu harvassa olevan miehet, joille naisen tärkein ominaisuus eivät ole ne temput, ja jotka eivät sitten hae niitä muualta, kun ei kotoa saa. Kunnes ikä tekee temput, ja nainen voikin hakea muualta mitä ei kotoa saa.

 

[Siamo Diversi]

Emme koskaan voi täysin tietää sitä, mitä joku toinen tuntee jossain tilanteessa. Se olisi mahdollista vain, jos voisimme kytkeä tietoisuuteemme toisen ihmisen sisimmän siten, että oma tietoisuus olisi siinä rinnalla vertailtavissa. Kun kuvaamme sanoin tuntemuksiamme, niin emme oikeastaan tiedä, kokeeko toinen kuvailumme samalla tavalla kuin me itse. Jos minä sanon "seitsemäs taivas" niin en silti pysty tarkkaan tietämään onko minun seitsemäs taivaani samanlainen kuin sen toisen. Mistä tiedän, onko minun punainen samanvärinen kuin sen toisen?

Jos jollekin riittää perinteinen normiseksi tyydyttämään kaikki tarpeet, kun taas itse haluamme erilaista vaihtelua, niin emme voi mitenkään tietää sitä, onko sen toisen seksi tylsempää kuin omamme. Emme tiedä mitä ja miten vahvoja tunteita se normiseksiä harrastava tuntee. Jos itse tuntee vähän tai ei mitään perinteistä (lähetyssaarnaaja) seksiä harrastaessaan, niin ei se tarkoita sitä, että se toinenkin kokee yhtä vähän. Joillekin riittää hyvin pieni stimulanssi tuottamaan vahvoja tunteita, toinen tarvitsee siihen paljon ja vahvoja virikkeitä. Joku harrastaa hengenvaarallisia asioita tunteakseen jännitystä. Jollekin toiselle sama harrastus olisi niin jännittävää, että siitä tulisi paha olo. Kukaan ei voi väittää, että se vaarallisia asioita harrastava kokee enemmän kuin se toinen. He kokevat ehkä samaa, mutta toinen tarvitsee vahvaan tunnekokemukseen hengenvaarallisen tekijän, toinen tuntee samaa vähillä virikkeillä. Elääkö silti kumpikaan tylsää elämää? Riskinottaja luulee, että se riskitöntä elämää elävän elämä on tylsää, koska se olisi tylsää hänelle itselleen. Ehkä riskitöntä elämää elävän arkipäivä on värikkäämpää kuin riskejä tarvitsevan, koska hänelle riittää pienet virikkeet tuottamaan suuria tunteita.

Tapasin arbabipojan, joka pikkukylästä Ranskaan muuttaessaan näki puolialastoman naisen ensimmäistä kertaa elämässään. Hän kertoi kuinka hän meinasi pyörtyä, jalat petti ja hengitystä salpasi. Saudiarabiaan muuttaneet eurooppalaiset "tulevat hulluiksi" pelkän naisen ranteen tai nilkan nähdessään. Näille miehille riittäisi pelkkä naisen koskettaminen hurmoksen saavuttamseksi, ei siinä tarvitsisi anaalia tai oraalia. Kuka Pohjoismaissa elävä kokisi nuo samat tilanteet noin, kun paljasta pintaa ja vapaata seksiä on tarjolla kaikkialla? Ehkä ylitarjonta turruttaa tunteet? Nämä ovat ääriesimerkkejä, mutta kuvaavat sitä miten erilailla voimme kokea saman tilanteen.

Me emme voi mitenkään tarkalleen tietää, mitä isoisä kokee perinteistä seksiä harrastaessaan. Ehkä hänelle riittää se kokemaan "seitsemäs taivas", ehkä hän kokee jopa enemmän kuin extra stimulanssia tarvitseva. Emme voi sanoa, että hänen seksielämänsä on tylsää. Se olisi tylsää, jos hän itse kokisi sen sellaisena. Voimme vain sanoa, että minä itse kokisin hänen seksielämänsä tylsänä, koska tarvitsen seksielämääni erilaisia kokeiluja voidakseni tuntea tarpeeksi vahvoja tunteita.

 

[Totta tuo]

Ei kai tässä keskustelussa muusta oikeastaan ole kysekään kun siitä, että ärsyttää, jos joku tulee määrittelemään oikean ja normaalin ulkopuolelta. Sinällään isoisän tapaa olla seksuaalinen ei kai kritisoikaan kukaan, vaan hänen asennettaan muita kohtaan!