Vieraanvaraisuus

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "maaret"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

"maaret"

Vieras
Itse tarjoan aina kaikille vieraille kahvit+ tarjottavat. Joskus ruuankin. Olen itse käynyt monessakin paikkaa vuorostani ja monissa paikoissa ei edes tarjota kahvia tai muuta. Istutaan ja jutellaan, mutta ei tarjota mitään. Joskus näistä jotkut ihmiset käyvät tekemässä voileipää itselleen keittiössä ja tulevat takaisin jutteleen kanssani.
Onko minun vieraanvaraisuus joten outoa tämän päivän Suomessa?
 
No itse kyllä keitän kahvit ja pullat laitan pöytään aina kun joku poikkeaa kylään.
Pidemmän matkan takaa tulleille tarjoan ruoankin =)
Ja kyllä jokaisessa kyläpaikassa missä olen käynyt, niin on kahvit tarjottu. Joskus "paljaspää" kahvit, joskus taas oikein nisun kanssa =)
 
Kyllä minäkin tarjoan vieraille aina jotain. Paremmat tarjottavat on tietty silloin, kun vierailu on tiedossa etukäteen ja tarjoiluihin on pystynyt siksi varautumaan. Yllätysvieraille tarjoan aina kahvit ja edes jotain keksejä tmv. jos ei muutakaan ole.

Olen huomannut saman kuin sinä, ettei monessakaan paikassa tarjota mitään. Mun mielestä olis kohteliasta kysyä edes, että haluaako vieraat vaikka kahvia. Ymmärrän kyllä, ettei kaikilla ole piirakoita ym. joka päivä kaapissa.
 
Meilläkin tarjotaan aina jotain. Olen kuitenkin kyläillyt ystäväni luona (oltiin silloin 2-kymppisiä) useasti, jossa pyydettiin tytär syömään muttei multa edes kysytty, ottaisinko jotakin. Mulle se oli todella outoa, kun itselle oli opetettu, että aina tarjotaan kohteliaisuudesta vaikka vaan purkki-hernaria ;-)

Ja vanhemmatkin tässä tapauksessa olivat jo 60 risat silloin....
 
Jos haluat saada nauttia vieraanvaraisuudesta, ota omat pullat ja tee/kahvi mukaan. (Huom! Kahvinkeitintä ei ole joka taloudessa. ) Kun menet tuliaisten kanssa kylään, niin kerro heti tuliaisia antaessasi, että syödään nämä nyt yhdessä.

Itse olen joskus mennyt jätskikakun kanssa kylään. Kakku pantiin pakkaseen eikä mitään tarjottu. Työkaveri kertoi, että menivät kylään runsaiden ruokatuomisten kera ja sielläkään ei tarjottu mitään, vaikka olivat kylässä useita tunteja ja tulivat pitemmästä matkasta.
 
Kyllä minäkin tarjoan vieraille aina jotain. Paremmat tarjottavat on tietty silloin, kun vierailu on tiedossa etukäteen ja tarjoiluihin on pystynyt siksi varautumaan. Yllätysvieraille tarjoan aina kahvit ja edes jotain keksejä tmv. jos ei muutakaan ole.

Olen huomannut saman kuin sinä, ettei monessakaan paikassa tarjota mitään. Mun mielestä olis kohteliasta kysyä edes, että haluaako vieraat vaikka kahvia. Ymmärrän kyllä, ettei kaikilla ole piirakoita ym. joka päivä kaapissa.

Olen alkuaan jopa pahoittanut mieleni. Muistan, kun minut kutsuttiin kylään ja oltiin hetken oltu kylässä ja sitten perheen isäntä keitti itselleen kahvit ja niin minä juttelin samassa pöydässä muun perheen jäsenten kanssa ja eikä minulta kysytty, että haluaisinko minä kenties kahvia. Toinen oli myös kyläreissu, kun toisessa perheessä johon minut oli kutsuttu kylään tuli ruokahetki. Katselin vierestä, kun koko perhe söi ja minulta kysyttiin, kun kaikki sai syötyä, että haluanko minä syödä kantapalan pizzasta, kun se vielä jäi. Minusta on erikoista ihmiskohtelua. Tosin minäkin pahoitin niin mieleni, että en ole kyseisiä perheitä enää jaksanut kutsua kahville tai ruokaileen. Olen siis väsynyt jotenkin tai pahoittanut mieleni jotenkin.
 
Onko minkä ikäisistä kyse jos ei tarjota edes kahveja? Mulle nuorempana lähinnä kaverit nauro kun tarjosin kahveja, niiden mielestä se oli jotenkin liian aikuismaista ilmeisesti ;) Osa on kyllä jäänyt tuolle tasolle.. Eivät siis välitä kahvitteluista, käyvät ehkä itse välillä jääkaapilla jotain hakemassa, mutta eivät tarjoa vieraille. Yksi kaveri joskus jopa nauraen kertoi että tarjoaa aina vanhoja keksejä vieraille ja syö sitten myöhemmin itse paremmat..

Itse tarjoan aina kahvia tai jotain juomista, lisäksi varaan kahvin kanssa jotakin tarjottavaa jos kyläily on tiedossa, mutta yllätysvieraille meillä ei ole mitään eli silloin on pelkkä kahvi.
 
[QUOTE="Pikkuinen Jättiläinen";23518840]Onko minkä ikäisistä kyse jos ei tarjota edes kahveja? Mulle nuorempana lähinnä kaverit nauro kun tarjosin kahveja, niiden mielestä se oli jotenkin liian aikuismaista ilmeisesti ;) Osa on kyllä jäänyt tuolle tasolle.. Eivät siis välitä kahvitteluista, käyvät ehkä itse välillä jääkaapilla jotain hakemassa, mutta eivät tarjoa vieraille. Yksi kaveri joskus jopa nauraen kertoi että tarjoaa aina vanhoja keksejä vieraille ja syö sitten myöhemmin itse paremmat..

Itse tarjoan aina kahvia tai jotain juomista, lisäksi varaan kahvin kanssa jotakin tarjottavaa jos kyläily on tiedossa, mutta yllätysvieraille meillä ei ole mitään eli silloin on pelkkä kahvi.[/QUOTE]

Olen itse noin 35v. Minusta tuntuu, että on vaan sattumaa, että olen vaan kokenut tällaista.
 
Meillä ei ikävä kyllä ole mitään kahvileipää juuri koskaan. Kahvit tottakai keitetään aina vieraille. Jos kyläily on sovittu aiemmin, niin silloin pyrin toki jotain kahvileipääkin hankkimaan/tekemään. Ja tarjoan ruokaakin jos sellaista juuri silloin on tarjolla.
 
Mä tarjoan kyllä aina jotain, edes sit vaikka kahvia ja voileipiä yllärivieraalle. Jos vierailu on tiedossa etukäteen, niin varaan hiukan "parempia" tarjottavia kahvipöytään + vierailun pituudesta/ matkasta riippuen lämpimän ruuan.

MUTTA, olen kyllä itsekin kokenut varsin erikoisen "vieraanvarattomuuden". Olin erään ystäväni luona viikonlopun yli ja sain hänen luonaan ainoastaan perjantai-iltana iltapalaksi viinirypäleitä. Perjantaina en saanut siis lainkaan lämmintä ruokaa (tulin hänen luokseen jo aamupäivällä), lauantaina söin vain lounaan shoppailun lomassa kaupungilla, ja sunnuntainakaan hän ei tarjonnut minulle mitään :O Pidin tuota kyllä varsin erikoisena, itse kun mielellään tarjoan ruokaa vieraille ja huolehdin, ettei luonani ainakaan nälkää nähdä. Enkä usko, että raha-asiatkaan olivat ruokailujen puuttumisen syynä ja toki olisin voinut itsekin ruokani maksaa, kuitenkin niin hyvin toisemme tunnemme.
 
Kun sisareni tulee kylään, välimatkaa n. 100km, laitan aina ruuan ja kahvit päälle+lapsille jotain "hyvää".

Kun menemme lasteni kanssa heille kylään, emme saa mitään. Mehua saa kuulemma ottaa kaapista jos janottaa... Nykyään käymmekin matkalla jo syömässä ennen kyläilyä ja kotimatkalla kahvilla...

Itse he kyllä syövät vierailumme aikana, mutta koskaan ei meille ole mitään siellä tarjottu. Pöytä esim katettu neljälle jne...Heitä on siis neljä. Emme enää juurikaan vartavasten siellä kyläile. Kerran oli lapsi yökylässä ja tuli nälkäisenä kotiin. Kuulemma ruokaa laitetaan vain määrältä ettei mene haaskiin ja ei ollut muistanut ruokaa laittaessa että lapsemme oli kylässä... =O
 
Minuun on ohjelmoitu lapsesta asti vahva vieraanvaraisuus, eikä se lähde minusta pesemälläkään. En tietenkään haluakaan sen lähtevän, minusta on kivaa tarjota aina edes jotakin. En ole kovin loistelias leipuri, mutta jotain yritän aina pitää edes pakastimessa. Ja jos tiedän vieraista vähänkään etukäteen, niin pyrin järjestämään tarjottavaa jos vain suinkin voin.

Kahvia nyt on ainakin aina, ja jotakin keksejä kaapin perällä. Pelkkien keksien tarjoaminen on minusta vähän noloa, mutta onpahan edes jotakin. Omaan kaveripiiriinikin on sattunut vieraanvaraista väkeä, mikä on minusta ihan mukavaa. Kun olen itse vierailemassa, en pahastu paljaista kahveistakaan, sillä ymmärrän kyllä ihmisten kiireet ja valmiiden leivonnaisten hinnakkuuden. Jos mitään ei kuitenkaan edes tarjouduta tarjoamaan, tunnen itseni kutsumattomaksi vieraaksi, vaikka olisin tullut kutsuttunakin. Kutsumatta en kyllä koskaan missään käykään, eli sikäli tuntemukseni olisi katteeton.
 
Minulla myös "tarjoiluvietti"

Jos tulee yllätysvieraita, laitan edes voileipiä kahvin kanssa. Olenkin jo ruvennut pitämään pakkasessa paistovalmiita pullia että on edes jotain jos joku tulee kylään. pitemmän matkalaisille on aina ruoka, ja jos ennalta tiedossa niin paremmat tarjoilut.

Meillä tää sisarus joka ei mitään tajoile on minua neljä vuotta vanhempi, 32vee...
 
Kun sisareni tulee kylään, välimatkaa n. 100km, laitan aina ruuan ja kahvit päälle+lapsille jotain "hyvää".

Kun menemme lasteni kanssa heille kylään, emme saa mitään. Mehua saa kuulemma ottaa kaapista jos janottaa... Nykyään käymmekin matkalla jo syömässä ennen kyläilyä ja kotimatkalla kahvilla...

Itse he kyllä syövät vierailumme aikana, mutta koskaan ei meille ole mitään siellä tarjottu. Pöytä esim katettu neljälle jne...Heitä on siis neljä. Emme enää juurikaan vartavasten siellä kyläile. Kerran oli lapsi yökylässä ja tuli nälkäisenä kotiin. Kuulemma ruokaa laitetaan vain määrältä ettei mene haaskiin ja ei ollut muistanut ruokaa laittaessa että lapsemme oli kylässä... =O
Oletko koskaan ajatellut, että toimisit samoin kuin siskosi? Miten luulisit siskosi reagoivan? Jotenkin tuota käyttäytymistä on niin vaikea ymmärtää, kun olette lähtöisin samasta perheestä. Yleensä ajattelen muiden käyttäytyessä toisin, että he ovat oppineet tavan kotoaan eivätkä siis itse pidä toimintaansa mitenkään poikkeavana.
 
Kahvit tarjoan yllätysvieraillekin, yleensä löytyy jotakin pientä tarjottavaakin.
Kun olemme kutsuneet vieraita, on pöydässä suolaista ja makeaa.

En ole törmännyt kuvauksesi kaltaiseen "vieraiden kestitsemiseen" toistaiseksi vielä missään.
 
Oletko koskaan ajatellut, että toimisit samoin kuin siskosi? Miten luulisit siskosi reagoivan? Jotenkin tuota käyttäytymistä on niin vaikea ymmärtää, kun olette lähtöisin samasta perheestä. Yleensä ajattelen muiden käyttäytyessä toisin, että he ovat oppineet tavan kotoaan eivätkä siis itse pidä toimintaansa mitenkään poikkeavana.

Minulla ei olisi sydäntä pitää kahta pientä lasta näljässä yleensä n 5-6 tuntisen vierailun ajan... olkoonkin ettemme itse saa siellä mitään. Mulla ei siis aivot antaisi periksi. En tiedä miksi olemme näin erilaisia, ehkä se, että muutin mieheni taloon maalle, ja hänen iäkkäät vanhempansa hoidimme hautaan asti. Tämä sisarus taas osti miehensä kanssa oman talon ja saivat elää "yksin" , "itsekästä" elämää... Ja itsekkäällä tarkoitan sitä että alusta asti ei ole tarvinnut passata ja hoitaa ketään. Olin 18-vuotias kun hoidin kahta sotaveteraania ja heille oli aivan ehdottoman tärkeää että kulkukauppiaskin sai edes kahvikupin... :D, itse en enää kaupustelijoita muonittele mutte muuten... :D




Ei siis sovi mun pirtaan olla tarjoamatta mitään vaikka pahalta tuntuu käydä heillä kylässä.
 
Minun suvussani muuten kahvitetaan aina esimerkiksi nuohoojakin. Ovat vieläpä maaseudulla usein sen verran väljästi aikatauluttaneet päivänsä, että ehtivät tarjotut kahvit juomaankin. Se on mukavaa ja siinä kahvikupin äärellä tulee jutusteltuakin kaikenlaista.

Kulkukauppiaat nyt on tosiaan jo jätetty meilläkin kahvittelun ulkopuolelle, eikä heistä moni varmasti ehtisi jääädäkään kahvittelemaan.
 
Tottakai meillä vieraat saa aina kahvit ja muuta tarjottavaa. Jos tiedän etukäteen vieraiden tulosta niin laitan tarjolle suolaista sekä makeaa useampaa sorttia. Yllätysvieraillekkin löytyy kahvin kanssa ainakin leipää sekä pakastimessakin on yleensä jotain vierasvaraa.
 
minä laitan tuttavaperheelle pullaa ja keksejä.
he itse laskevat kahvileivän per ihminen (en koskaan ole ottanut kuin yhden tarjottavan joten en ole ahne, mutta he syövät pöydän tyhjäksi meillä ollessaan). kerran jopa sanoivat että tuo viimeinen pulla on marjolle (tytär joka tuli hieman myöhemmin kotiin)
 
Olisi mielenkiintoista kuulla näiden ''vierasvarattomien'' kommentteja! Kun heitä niin paljon kuitenkin näkyy oleva, mutta tähän on osallistunut vain toinen puoli. Eli kertokaa, mikä on syy sille,ettette tarjoa edes mehu- tai vesilasillista vieraille, saati sitten kutsu syömään jos itse olette pöytään menossa? Kuulostaa nimittäin erittäin epäkohteliaalle!

Mullakaan ei ole kahvinkeitintä, mutta kysyn aina vierailta, että haluavatko jotain muuta juotavaa. Jos olen tiennyt tulosta etukäteen, olen käynyt kaupassa ostamassa varuiksi esim. kivennäisvettä, limsaa tai mehua ja jotain keksejä. Enkä todellakaan kehtaisi itse syödä mussuttaa kysymättä vierailta haluavatko hekin.
 
Meillä oli aikanaan eräs tuttava , he kutsuivat meidät kylään ja kun menimme alkoikin heti selittäminen
- ai te tulitte :O
Kerran sitten sanoin että
-tietenkin, itsehän te kutsuitte?
- ajattelin ettette te kuitenkaan tulisi...
Ja joka kerta kun kutsu tuli me menimme kylään joten oli aika outoa, joka kerta myös veimme milloin pullapitkon milloin pipria tms mukanamme, mutta sohvalla saimme istua suut kuivina ilman mehulasia tai muutakaan tarjoiltavaa

Nyttemmin onneksi yhteydenpito jäänyt paikkakunnalta muuton vuoksi mutta huvittaa vieläkin kun he kutuivat kylään ja me viedään milloin mitäkin herkkuja ja he sitten itse ne salaa mussuttivat
 
Minä en tarjoa vieraille mitään. Vieraat saavat tulla kylään mutta en minä mikään sosiaalitoimisto ole joka ruokkii vieraat jos itselläni ruoka. Johan sitä saisi aina olla tekemässä isot määrät ruokaa.
Jos on jano kai jokainen suunsa osaa avata ja pyytää juotavaa en minä voi tietää milloin ihmiset on tulleet kylään nälissään syömään tai milloin he ovat vain tulleet kylään ihan juttelemaan ja vaihtamaan kuulumisia.Itsekään en oleta olevani kylässä 5tähden hotellissa jossa gurmee ateriat ja jälkkärit +kahvit
 

Yhteistyössä