T
tympääntynyt
Vieras
mitä mieltä tämmöisestä olette rakkaat mammat.
meillä on yks kaveripariskunta jonka lapsen epävirallisia kummeja me olemme. käymme aika ajoin tervehtimässä perhettä ja lasta mutta nämä eivät koskaan eivätkä ikinä edes tervehdi meidän lastamme sinne mennessämme. muutenkin keskustelu tämän pariskunnan kanssa vaikeaa koska itse pitää koko ajan pitää puhetta yllä. ovat aika hiljaisia molemmat...
minua on alkanut ärsyttämään tuo ettei omaa lastamme huomioida ollenkaan. tämän kaveripariskunnan toinen osapuoli on oman lapsemme kummi, eikä hänkään huomioi yhtään lastamme. jos kahvia juomme lapsellemme ei edes tarjota mitään. itse aina kysyn olisiko mehua tms. koskaan ei kuitenkaan ole. tarjoaisivat vaikka omenaa tms niin tulis lapselle hyvä mieli eikä tartte kuivin suin istua vesilasin kanssa. itse ainakin tarjoan aina jotain myös lapsi vieraille.
he kyllä tahtovat meitä kylään ja käyvät meilläkin, mutta ovat vain tuon tyylisiä. nyt meidän lapsellemme sattui ikävä tapaturma jonka johdosta jouduimme ambulanssiin turvautumaan. tämän kaveripariskunnan nainen soitti seuraavana iltana kertoakseen kuinka heidän lapsensa on oppinut istumaan. minä kerroin omamme tapaturmasta ja tämä totesi vain että joo kuulinkin siitä. ei mitään kumemmpaa, ja sama hehkutus istumaan oppimisesta jatkui. otti todella päähän kyllä että jos meidän lapsemme melkein menehtyi hän vain hehkuttaa istumaan oppimisesta.
on mennyt hieman maku kylästellä tuolla ja olla muutenkaan sen kumemmpaa tekemisissä. käymme toki tervehtimässä lasta mutta muuten käydään aika harvakseltaan. mites te tekìsitte? eikä tämä heidän käytös johdu ilkeydestä tms vaan ehkä pikemminkin...hmm.. hienoisesta typeryydestä uskoisin. jos nyt niin voi sanoa...
meillä on yks kaveripariskunta jonka lapsen epävirallisia kummeja me olemme. käymme aika ajoin tervehtimässä perhettä ja lasta mutta nämä eivät koskaan eivätkä ikinä edes tervehdi meidän lastamme sinne mennessämme. muutenkin keskustelu tämän pariskunnan kanssa vaikeaa koska itse pitää koko ajan pitää puhetta yllä. ovat aika hiljaisia molemmat...
minua on alkanut ärsyttämään tuo ettei omaa lastamme huomioida ollenkaan. tämän kaveripariskunnan toinen osapuoli on oman lapsemme kummi, eikä hänkään huomioi yhtään lastamme. jos kahvia juomme lapsellemme ei edes tarjota mitään. itse aina kysyn olisiko mehua tms. koskaan ei kuitenkaan ole. tarjoaisivat vaikka omenaa tms niin tulis lapselle hyvä mieli eikä tartte kuivin suin istua vesilasin kanssa. itse ainakin tarjoan aina jotain myös lapsi vieraille.
he kyllä tahtovat meitä kylään ja käyvät meilläkin, mutta ovat vain tuon tyylisiä. nyt meidän lapsellemme sattui ikävä tapaturma jonka johdosta jouduimme ambulanssiin turvautumaan. tämän kaveripariskunnan nainen soitti seuraavana iltana kertoakseen kuinka heidän lapsensa on oppinut istumaan. minä kerroin omamme tapaturmasta ja tämä totesi vain että joo kuulinkin siitä. ei mitään kumemmpaa, ja sama hehkutus istumaan oppimisesta jatkui. otti todella päähän kyllä että jos meidän lapsemme melkein menehtyi hän vain hehkuttaa istumaan oppimisesta.
on mennyt hieman maku kylästellä tuolla ja olla muutenkaan sen kumemmpaa tekemisissä. käymme toki tervehtimässä lasta mutta muuten käydään aika harvakseltaan. mites te tekìsitte? eikä tämä heidän käytös johdu ilkeydestä tms vaan ehkä pikemminkin...hmm.. hienoisesta typeryydestä uskoisin. jos nyt niin voi sanoa...