Vieläkö kannattaa erota?

Olen lukenut viestejä, joissa ilmenee että mies on todella vaikea ja sadisti, joten minun juttuni vaikuttaa lievemmältä, kuitenkin kirjoitan elämästämme ja pyydän mielipiteitänne.

Olen harkinnut eroa usein. Tänään taas ajattelin että joko olisi aika erota. Lähdimme autolla läheiseen kaupunkiin, olin unohtanut ilmastoinnin päälle, sitä pientä valoa ei välttämättä näe. Mies raivosi asiasta, häntä kuulemma palelee jos se on päällä (ulkona 19 astetta). Sanoin että laitetaan pois, hetken päästä minulle tuli kuuma aalto, aukaisin ikkunan noin minuutiksi, josta riemu repesi, hän käänsi auton kotiin, eikä siis lähdetty kaupunkiin.

Yritin keskustella asiasta nyt illalla, sanoin että noin pieni asia ja sait näin ison riidan aikaiseksi. Hän sanoi että tästä lähtien kuljetaan omia teitä, eikä hän juttele kotona kuin tärkeimmät asiat, uskon että tekeekin niin.

Nuorena hän oli väkivaltainen ja ilkeä, nykyään ei ole minuun enää käsiksi käynyt, mutta muuten saan varoa sanojani, ettei loukkaannu, yritän aina olla mahdollisimman kiltti ettei vain mistään riehaannu, mutta aina tulee tällaisia tapauksia kuitenkin.

Mitä tekisitte jos olisitte minun housuissani? Eroaisitteko? Jotenkin on vaikea eläkkeellä ajatella talon myymistä ja tavaroiden jakoa. En ole kovin sosiaalinen, joten ystäviä ei ole kuin yksi perhetuttu joka ollut nuoruudesta asti ystäväni, sekä joitakin puhelinystäviä, ent. työkavereita. Osaan kyllä keskustella ihmisten kanssa, mutta vältän sellaisia jotka usein tuppaisivat kyläilemään.

 

No kai tämä on sukupolvikysymys. Minä olisin eronnut jo aikaa sitten.
Media tekee yksinäisestä vanhuudesta kauhutarinoita, ja se saa ihmiset pysymään sitten vaikka minkälaisessa hirviössä kiinni. Onhan se kamalaa, kun ei löydetä kämpästä kuukauteen.Mieluummin sitten roikutaan mielenvikaisessa ja kärsitään armahtavaan dementiaan saakka.
Ai niin, kuolemanjälkeistä elämää ei ole.

 

Kertomuksesi perusteella sinun ei olisi alunperinkään pitänyt mennä naimisiin tuon miehen kanssa.

 

Sinuna hankkisin oman auton ja menisin yksin kaupunkiin. Jos sinulla ei ole ajokorttia, mene autokouluun. Kyllä eläkeläisetkin käy autokoulussa. Toiseksi sinun on aika päästää irti kiltin tytön syndroomasta. En suosittele eroa, muita keinoja löytyy, kunhan keksit ottaa ne käyttöön.

 

"Hän sanoi että tästä lähtien kuljetaan omia teitä, eikä hän juttele kotona kuin tärkeimmät asiat, uskon että tekeekin niin."

Tarkoittaako mies tässäkin vaan itseään, eli hän alkaa kulkea omia teitä jne.
Ala sinäkin elää omaa elämää, niin kuin "kiukkuinen akka" jo vittaakin. Tee kuten haluat, mene minne haluat, toteuta haaveet ja unelmat ja jos mies alkaa rähinän, älä alistu- tätähän mies tilasi.

 

Sinuna hankkisin oman auton ja menisin yksin kaupunkiin. Jos sinulla ei ole ajokorttia, mene autokouluun. Kyllä eläkeläisetkin käy autokoulussa. Toiseksi sinun on aika päästää irti kiltin tytön syndroomasta. En suosittele eroa, muita keinoja löytyy, kunhan keksit ottaa ne käyttöön.

Minunhan se auto on, mutta mies haluaa aina ajaa, jos joskus on humalassa, minä ajan, hän haukkuu koko ajan vieressä miten en osaa ajaa. Hän on ajanut kolme autoa romuksi, minä en ole yhtään, olen hyvä kuski.

Mitähän muita keinoja löytyy kuin ero? Ei siitä kiltteydestä pääse eroon, se on synnynnäistä.

 

Minunhan se auto on, mutta mies haluaa aina ajaa, jos joskus on humalassa, minä ajan, hän haukkuu koko ajan vieressä miten en osaa ajaa. Hän on ajanut kolme autoa romuksi, minä en ole yhtään, olen hyvä kuski.

Mitähän muita keinoja löytyy kuin ero? Ei siitä kiltteydestä pääse eroon, se on synnynnäistä.

Ensinnäkin: Kiltteys ei ole synnynnäistä, se on opittu malli ja on etenkin vanhempien sukupolvien naisten ongelma. On opittu ja opetettu, että vaimon pitää alistua miehen tahtoon, mies määräköön perheessä, nainen vaietkoon seurakunnassa, ei saa kapinoida, on tyydyttävä kohtaloonsa...tiedän, mistä puhun, sillä olen kuulunut tähän ylikilttien naisten ryhmään aikaisemmin. Olen päässyt aika hyvin eroon, mutta se on vaatinut työtä ja henkistä kavua.
Hanki kirjallisuutta tästä syndroomasta, tuli mieleen nyt yksi kirja, jonka nimi oli muistaakseni "Kiltteydestä kipeät", en muista tekijää, mutta etsi netistä.
Kyllä tuokin, että sinä omistat auton, mutta mies määrää sen käytöstä ja hurjastelee vielä, osoittaa että olet liian kiltti. Sen sijaan, että alat virittelemään eroa, satsaisin nyt sinun asemassasi omaan itseen. Ota nyt vaikka se auto ja lähde ajelulle kaupunkin. Jätä mies vähäksi aikaa kotiin yksin mököttämään. Älä pelkää, että mies suuttuu. tottakai se suuttuu, kun huomaa asemansa olevan uhattuna. Etene pienin askelin, tie on pitkä ja mutkainen, mutta myös antoisa.
Tsemppiä! Ja vähän huumoria mukaan.

 

Niinhän teinkin. Kun mies käänsi auton nokan kotiin, hän jäi pihalle, minä lähdin kaupunkiin. Ei se kyllä mitään auttanut, tänäänkin vielä ollaan mykkiä.

Hänellä on mielialalääkitys, ilman sitä ei pärjää, joskus päättää ettei syö lääkkeitä, silloin on "piru irti", siis on todella kiivas ja kärttyisä.

Meillä on todella kaunis piha ja omistamme niin ison tontin ettei naapuria näy, ihailemme usein tätä pihaamme, mutta ei se näköjään riitä miehelle. Ei ole kiva minunkaan katsella suupielet alaspäin olevaa miestä, joka kiukuttelee mitä omituisimmista syistä.

Katselin jo myytäviä asuntoja, pieni rivitaloasunto olisi minulle paras, jossa olisi iso piha, niitä ei vain näytä olevan useita. Vaikea muuttaa surkeaan asuntoon, tällaisen kauneuden keskeltä. Olen odottanut että mies pyytäisi anteeksi, se taitaa olla turha odotus. En ymmärrä että tuollainen asia sai aikaiseksi näin ison riidan.

 

Ap taitaa olla vähän yksinkertainen. Ehkä se kiukuttaa ukkoa.

 

Kyllä olen samaa mieltä nim:"kiukkuinen akka". En tiennyt, että kiltteys on opittua. Hitonmoista, että täytyy koko ajan muuttaa käsitystä kiltteydestä ja miettiä asioita vihaisen naisen ajatusmaailman kautta. On minullakin mies, joka usein on pahalla tuulella. Nykyään on helpompaa, kun mies ei enää kovin paljoa kiivastu. Joskus oli jatkuvia riitoja aivan tyhjästä. Ja ärsyttävintä oli, kun mies jankutti, että on aina oikeassa ja usko minua. Ja joskus sitten pinna kiristyi itsellä, että suutuin miehelle ja saatan suuttua niin paljon, että haukun miehen. Eipä mies ole koskaan käynyt käsiksi.

 

Ap taitaa olla vähän yksinkertainen. Ehkä se kiukuttaa ukkoa.

Mistä noin päättelet. Jospa mies on täystollo. Olispa kiva tietää, kuinka itse tekisit tuollaisen miehen kanssa. On niin helppo antaa neuvoja toisille. Entäs jos on mies, joka raivostuu tai tekee jotain arvaamatonta.

 

Miehen mielenterveysongelma selittää hänen ongelmallista käyttäytymistään. Olen tutustunut moniin artikkeleihin ja kirjoihin aiheesta ja kaikissa sanotaan, että lääkityksen ohella pitäisi olla myös terapiaa. Lääkkeet yksin ei auta. Onko mies käynyt terapiassa?
Jos mies on äskettäin jäänyt eläkkeelle, voi olla myös turhautumista?
Kyllä kiukuttelevia ja äksyjä miehiä löytyy kaikissa kansankerroksissa, eikä tarvitse olla mitenkään häiriintynyt. Apua on nykyään saatavilla monenlaista, ero ei aina ole paras vaihtoehto.
Jos teillä on lapsia, miten he suhtautuvat asiaan?

 

Mistä noin päättelet. Jospa mies on täystollo. Olispa kiva tietää, kuinka itse tekisit tuollaisen miehen kanssa. On niin helppo antaa neuvoja toisille. Entäs jos on mies, joka raivostuu tai tekee jotain arvaamatonta.

Kiitos puolustuksesta! En ainakaan tunne olevani yksinkertainen, eikä kukaan varmaan tiedä kenenkään yksinkertaisuudesta näiden viestien perusteella.

Ja mielestäni miestäni voisi sanoa yksinkertaiseksi, hänellähän on mielenterveysongelmiakin. Eikä kukaan täysjärkinen suutu olemattomasta asiasta, no ehkä silloin kun haluaa vain olla ilkeä.

 

Miehen mielenterveysongelma selittää hänen ongelmallista käyttäytymistään. Olen tutustunut moniin artikkeleihin ja kirjoihin aiheesta ja kaikissa sanotaan, että lääkityksen ohella pitäisi olla myös terapiaa. Lääkkeet yksin ei auta. Onko mies käynyt terapiassa?
Jos mies on äskettäin jäänyt eläkkeelle, voi olla myös turhautumista?
Kyllä kiukuttelevia ja äksyjä miehiä löytyy kaikissa kansankerroksissa, eikä tarvitse olla mitenkään häiriintynyt. Apua on nykyään saatavilla monenlaista, ero ei aina ole paras vaihtoehto.
Jos teillä on lapsia, miten he suhtautuvat asiaan?

Olemme jo yli 66-vuotiaita, mies halusi jäädä pois töistä kotiin (ryyppäämään) jo yli kymmenen vuotta sitten, minä olen ollut eläkkeellä pari vuotta.

Lapset ihmettelevät kun aina on riitaista oloa, varmaan haluaisivat että lähtisin liitosta pois, tietäväthän he isänsä kiukkuiseksi, saivat osansa lapsuudessa.

Terapiaan ei miestä saa, on käynyt joskus ja pettynyt, hänen mielestään psykiatrit vain huokailevat ja ajattelevat omia asioitaan, hän sanoo että sama vaikka menisi metsään puhumaan puille.

 

Käytän samaa nimimerkkiä kuin ellien julkutpalstalla. Siellä voivotellaan Martinan menneisyydestä.
Tehtyä ei saa tekemättömäksi. Pitää elää tätä hetkeä.
Kerroit viimeisessä kommentissasi miehesi ryyppäämisestä. Tarinasi on kuin minun entistä elämää.
Mies ryyppäsi ja oli masentunut. Olet taatusti lukenut kirjoituksiani. En enää vatvoa asiaa.
Olen saanut sielunrauhan asiassa. Mutta ilman Al-Anon vertaistukea ja ohjelmaa olisin ollut hakoteillä.
Kauniin pihan takia ei kannata pilata elämäänsä. Miettikää kumpi muuttaa talosta.
Jos mies ei lähde niin sinä sitten. Lastesi parasta ajatellen on t ärkeää, että voit hyvin.
Minä voin nykyään mainioisti. Harmittaa kun pilasin elämääni vaikeaa suhteeseen.

 

Ja mielestäni miestäni voisi sanoa yksinkertaiseksi, hänellähän on mielenterveysongelmiakin. Eikä kukaan täysjärkinen suutu olemattomasta asiasta, no ehkä silloin kun haluaa vain olla ilkeä.

Mikähän se olematon asia on, ehkä sun naamanilmeesi? Ehkä olet passiivisagressiivinen ihminen, omien sanojesi mukaan kiltti.Nyt nimität miestäsikin yksinkertaiseksi, koska hänellä on mielenterveysongelmia. Ainakin hän on hakenut niihin apua, eli tunnustanut olevansa sairas.

 

Mielenterveysongelma+mielialalääkkeet+alkoholi = erittäin huono yhdistelmä.

Alkoholi muuttaa lääkkeiden vaikutustapaa eli niillä ei ole toivottua tulosta terveyden kannalta. Tekee ihmisestä aggressiivisen, masentuneen, äkkipikaisen, arvaamattoman. Kyllä lääkäri on varmaan kertonut miehelle, että alkoholia ei pitäisi ottaa lääkkeiden kanssa. Ehkä miehellä onkin alkoholi suurempi ongelma kuin mielenterveys, alkoholi itsessään aiheuttaa masennusta, ärtymystä, pahantuulisuutta; ei siihen sillloin mitkään lääkkeet auta, vain raitistuminen.
Olen itse käynyt Al-Anonissa, voin suositella.

 

Mielenterveysongelma+mielialalääkkeet+alkoholi = erittäin huono yhdistelmä.

Alkoholi muuttaa lääkkeiden vaikutustapaa eli niillä ei ole toivottua tulosta terveyden kannalta. Tekee ihmisestä aggressiivisen, masentuneen, äkkipikaisen, arvaamattoman. Kyllä lääkäri on varmaan kertonut miehelle, että alkoholia ei pitäisi ottaa lääkkeiden kanssa. Ehkä miehellä onkin alkoholi suurempi ongelma kuin mielenterveys, alkoholi itsessään aiheuttaa masennusta, ärtymystä, pahantuulisuutta; ei siihen sillloin mitkään lääkkeet auta, vain raitistuminen.
Olen itse käynyt Al-Anonissa, voin suositella.

Vielä noin vuosi sitten hän joi joka päivä puoli pulloa kirkasta, löysin pulloja puupinosta, saappaan sisältä jne...aloin seuraamaan paljonko juo päivässä, sen puoli pulloa joi. Sanoin kiltisti että nyt mennään johonkin alkoholistien kokoukseen, koska viinaa menee niin paljon. Ei menty, vaan hän melkein lopetti juomisen, nyt ei osta kuin pullon kuukaudessa, se kyllä tyhjenee pikaisesti. Olen ajatellut naapurin miestä, kun käymme heillä kyläilemässä, hän voi aina tarjota viinaa, meillä se ei onnistu, vaan kutsumme heidät joskus kylään, käymme viinakaupassa, minä piilotan pullon, sitten kun tulevat meille, annan tarjolle sen pullon, jos ei näin tekisi, ei olisi mitään tarjottavaa.

Jos meillä käy jotkut muut kyläilemässä, ei tietysti viinaa tarjota, ei meillekään muualla tarjota, mutta naapurilla on sellainen tapa ja mieheni mielestä meidänkin pitää tehdä samoin. Me naiset maistelemme pikarilliset likööriä.

Kyllähän lääkäri aikoinaan kyseli mieheltä viinasta, juopot ei tietysti kerro lääkärille totuutta, hänkin sanoi että menee pullo kuukaudessa

No nyt ei voi enää häntä sanoa juopoksi, mutta ikäväksi ihmiseksi voi, koska tekemällä tekee riidan turhasta asiasta.

 

Mikähän se olematon asia on, ehkä sun naamanilmeesi? Ehkä olet passiivisagressiivinen ihminen, omien sanojesi mukaan kiltti.Nyt nimität miestäsikin yksinkertaiseksi, koska hänellä on mielenterveysongelmia. Ainakin hän on hakenut niihin apua, eli tunnustanut olevansa sairas.

Tämä kirjoittaja on ilmeisesti samanlainen kuin mieheni, haastaa riitaa jo kirjoituksillaan! Kokee varmaan että kirjoitan hänestä, on niin samanlainen kuin mieheni. Kirjoitin ja kerroin mikä se "olematon" asia oli, se oli päälle jäänyt ilmastointi, jonka olisi hänkin saanut pois nappia painamalla, ainakin koin sen olemattomaksi riidan aiheeksi, ehkä se sinusta oli sen arvoinen asia, josta pitikin riidellä.

Jos tälle palstalle joku kirjoittaa ongelmistaan ja suruistaan, onkohan se oikein että jotkut pölvästit alkavat haukkumaan kirjoittajaa? Eivät ainakaan ole empaattisia, vaan todella ilkeitä luonteeltaan.

 

Käytän samaa nimimerkkiä kuin ellien julkutpalstalla. Siellä voivotellaan Martinan menneisyydestä.
Tehtyä ei saa tekemättömäksi. Pitää elää tätä hetkeä.
Kerroit viimeisessä kommentissasi miehesi ryyppäämisestä. Tarinasi on kuin minun entistä elämää.
Mies ryyppäsi ja oli masentunut. Olet taatusti lukenut kirjoituksiani. En enää vatvoa asiaa.
Olen saanut sielunrauhan asiassa. Mutta ilman Al-Anon vertaistukea ja ohjelmaa olisin ollut hakoteillä.
Kauniin pihan takia ei kannata pilata elämäänsä. Miettikää kumpi muuttaa talosta.
Jos mies ei lähde niin sinä sitten. Lastesi parasta ajatellen on t ärkeää, että voit hyvin.
Minä voin nykyään mainioisti. Harmittaa kun pilasin elämääni vaikeaa suhteeseen.

Oletko Alepa-täti? Jos, niin hauskaa että vielä kirjoittelet.

Meidän pitää kummankin muuttaa talosta, ei muuten ole rahaa ostaa mitään asuntoja. Mies joi ja tupakoi vuosikymmenet, niillä rahoilla olisi ostanut toisen asunnon.

Miten sinä selvisit erosta? Olitko kauan suruissasi? Itse pelkään etten saa öisin nukuttua, muutenkaan en saa iltaisin unta, välillä saan pyöriä parikin tuntia. Olen saanut kyllä lääkettä unettomuuteen, mutta en halua syödä lääkkeitä usein, joten otan pienen nökäreen pahimpaan tarpeeseen. Aina kun on riitaa, on unettomuutta vielä enemmän kuin normaalisti, sekin on perinnöllistä, toinen lapsistani nukahtaa heti, on kuin isänsä, toinen perinyt minun huonounisuuteni.

 

Tämä kirjoittaja on ilmeisesti samanlainen kuin mieheni, haastaa riitaa jo kirjoituksillaan! Kokee varmaan että kirjoitan hänestä, on niin samanlainen kuin mieheni. Kirjoitin ja kerroin mikä se "olematon" asia oli, se oli päälle jäänyt ilmastointi, jonka olisi hänkin saanut pois nappia painamalla, ainakin koin sen olemattomaksi riidan aiheeksi, ehkä se sinusta oli sen arvoinen asia, josta pitikin riidellä.

Jos tälle palstalle joku kirjoittaa ongelmistaan ja suruistaan, onkohan se oikein että jotkut pölvästit alkavat haukkumaan kirjoittajaa? Eivät ainakaan ole empaattisia, vaan todella ilkeitä luonteeltaan.

Njaa, ne olemattomat asiat voi olla vain kamelin selkiä, ei varsinaisia syitä, Jos ihminen hermostuu tuollaisista asioista, joku muu asia on ensin ärsyttänyt. Itseäni ärsyttää tällainen jeesuslapseksi tekeytyminen, minussa ei ole mitään vikaa, olen kiltti pyhimys, toinen on mielenterveyshäiriöinen juoppo. Miten jeesuslapsi ja mt-häiriöinen juoppo on yhteen mennyt. Täh? Toisaalta kritiikki on sitä varten että se panee sen herneen turpoamaan.

 

Njaa, ne olemattomat asiat voi olla vain kamelin selkiä, ei varsinaisia syitä, Jos ihminen hermostuu tuollaisista asioista, joku muu asia on ensin ärsyttänyt. Itseäni ärsyttää tällainen jeesuslapseksi tekeytyminen, minussa ei ole mitään vikaa, olen kiltti pyhimys, toinen on mielenterveyshäiriöinen juoppo. Miten jeesuslapsi ja mt-häiriöinen juoppo on yhteen mennyt. Täh? Toisaalta kritiikki on sitä varten että se panee sen herneen turpoamaan.

En "tekeydy" miksikään jeesuslapseksi, pitäisikö olla tekoärhäkkä kiukkuilija? Vaikkei sellainen oikeasti olekaan. Olen vain tasainen, rauhallinen ihminen, jos joku sen kokee pyhimysmäiseksi, niin voi voi.

Jos on mielenterveydeltään sairas, ei tarvi mitään muita asioita mistä ärsyyntyy, sitä vain on sairas mieleltään että raivostuu välillä, vaikka toinen istuu hiljaa vierellä autossa. Voisihan siitäkin suuttua kun olin hiljaa, ja voisi suuttua kun puhun jne... mitä tahansa voi keksiä että saa sen raivon ulos itsestään.

En olisi nuorena mennytkään yhteen tuon ääliön kanssa, jos olisin tiennyt millainen tulee olemaan, kuvittelin vain että mustasukkaisuuksissaan on kiivas ja raivostuu mistä vain. Mutta nuoruutta ei saa enää takaisin, ikävä kyllä. Ja joku kirjoitti että emme jälleensynny uudestaan, joten sekin toivo on menetetty

 

Oletko Alepa-täti? Jos, niin hauskaa että vielä kirjoittelet.

Meidän pitää kummankin muuttaa talosta, ei muuten ole rahaa ostaa mitään asuntoja. Mies joi ja tupakoi vuosikymmenet, niillä rahoilla olisi ostanut toisen asunnon.

Miten sinä selvisit erosta? Olitko kauan suruissasi? Itse pelkään etten saa öisin nukuttua, muutenkaan en saa iltaisin unta, välillä saan pyöriä parikin tuntia. Olen saanut kyllä lääkettä unettomuuteen, mutta en halua syödä lääkkeitä usein, joten otan pienen nökäreen pahimpaan tarpeeseen. Aina kun on riitaa, on unettomuutta vielä enemmän kuin normaalisti, sekin on perinnöllistä, toinen lapsistani nukahtaa heti, on kuin isänsä, toinen perinyt minun huonounisuuteni.

Kannattaa seurata höpinöitäni ellit 50+ palstalla. Mies häippäsi loppukesällä 1998. Aluksi luulin, että kotoa poistuminen oli tilapäistä. Kävin jopa vierailulla hänen uudessa asunnossa.
Sitten tarinaan tuli uusia käänteitä. En muistaakseni nukkunut huonosti asian takia.
Miehelle kuuluu nykyään hyvää. Hän on erikoinen ihminen ja olen ihan kiitollinen, että hänet aikoinaan tapasin. Tuskin kukaan toinen mies olisi saanut minua vihille. Olin jo lapsena päättänyt pysyä yksineläjänä. En tiedä miten sekaisin olisin, jos yhteiselämämme olisi jatkunut.
Suomi sinnittelee talousvaikeuksissa. Luin kai Hesarista, että suomalaisten viinan kulutuksen haittojen hoitoon menee 2 miljardia. Jos tajusin summan oikein niin voi hemmetin hemmetti.
Minä ja moni muu pienipalkkainen eletään siivosti ja muut pistävät terveytensä pilalle ja sitten yhteiskunta hoitaa jälkipyykin. Valko- ja kirjopyykkiä riittää.
Ellit-palstoilla on oma kulttuurinsa. Moni ärsyttää tahallaan, että saa jutun luistamaan.
Aikoinaan minäkin otin pultit alepa-täti nimittelystä, mutta nykyään pidän sitä itselleni kohteliaisuutena. Helsingissä alepa on joka nurkalla ja aiheet joista kirjoitan liippaavat monta elliä melko läheltä.

 

Kannattaa seurata höpinöitäni ellit 50+ palstalla. Mies häippäsi loppukesällä 1998. Aluksi luulin, että kotoa poistuminen oli tilapäistä. Kävin jopa vierailulla hänen uudessa asunnossa.
Sitten tarinaan tuli uusia käänteitä. En muistaakseni nukkunut huonosti asian takia.
Miehelle kuuluu nykyään hyvää. Hän on erikoinen ihminen ja olen ihan kiitollinen, että hänet aikoinaan tapasin. Tuskin kukaan toinen mies olisi saanut minua vihille. Olin jo lapsena päättänyt pysyä yksineläjänä. En tiedä miten sekaisin olisin, jos yhteiselämämme olisi jatkunut.
Suomi sinnittelee talousvaikeuksissa. Luin kai Hesarista, että suomalaisten viinan kulutuksen haittojen hoitoon menee 2 miljardia. Jos tajusin summan oikein niin voi hemmetin hemmetti.
Minä ja moni muu pienipalkkainen eletään siivosti ja muut pistävät terveytensä pilalle ja sitten yhteiskunta hoitaa jälkipyykin. Valko- ja kirjopyykkiä riittää.
Ellit-palstoilla on oma kulttuurinsa. Moni ärsyttää tahallaan, että saa jutun luistamaan.
Aikoinaan minäkin otin pultit alepa-täti nimittelystä, mutta nykyään pidän sitä itselleni kohteliaisuutena. Helsingissä alepa on joka nurkalla ja aiheet joista kirjoitan liippaavat monta elliä melko läheltä.

Etkö ollut loukkaantunut kun mies hankki uuden asunnon? Vai oliko siihen joku syy?
Olet ilmeisesti hyväuninen ja vahva ihminen, koska et kokenut unettomuutta miehen lähdön vuoksi. Olen itse niin herkkä, että vaikka se olisin minä, joka lähden, itkisin pitkään, enkä usko että pitkiin aikoihin saisin nukuttua ilman lääkettä. Olisinpa vahva luonteeltani, loppuisi tämä piina.

 

Kuuntelen tässä Euroviisuja.
Kaikki juttujani lukeneet jo tietävät tarinani. Onneksi vanhat jutut ennen vuoden 2005 on poistettu elleistä.
Olin myöhemmin keväällä 1999 erittäin loukkaantunut. Uudet naiset pyörivät kesämökillämme. Nyt jutut vain naurattavat. Ehkä siellä silloin ollut nainen lukee ellit palstoja. Podin hänelle esitelmän Al-Anon-ohjelmasta. Myöhemmin perustimme uuden ryhmän Malmille.
Tarinani on melko yleinen. Käy lukemassa alanon.fi sivulla.
Harva pitää jutuistani. Ärsytän monia jutuillani.
Vahva olen sen myönnän. Nyt päivätyössäni on yt. Miksi näitä ikävyyksiä riittää. Miksi minun aina pitää olisi saanut voittaa viisut. Koeta pärjätä ap. Suomalaiset miehet ovat ressukoita. Ei auta vaikka mitä tekisin. Jos minulla olisi valtaa tässä maassa ei kukaan joisi viinaa.