"Viattomien lapsettomien" IVF onnistumiset?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja yrittäjä83
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

yrittäjä83

Jäsen
01.11.2009
312
4
18
Mitenkäs muilla ilman hyvää syytä lapsettomilla on tuo IVF onnistumisten laita?

Syy kyselyyn/keskusteluun on täydellinen uskonpuute! Miten tämä voisi auttaa kun ei ole mitään syytä löydetty ja kaik on hyvin, niin miten ihmeessä tämä voisi meitä auttaa ilman että otetaan mitään muita tukilääkkeitä käyttöön??

Meillä siis kierto jees... Ovulaatio jees.... Hedelmöittyminen jees... Alkiot jotka ivf:ässä saatiin oli hyvin hyvin jees.... Munajohtimet olleet aina auki.... Simpat kunnossa...

Mä taidan pyytää jotain sokeripillereitä lekurilta ja pyydän myös että se sepustaa hyvän sadun miten ne toimii, jotta saisin jonkunmoisen uskon ja toivon takaisin.

Ennen luulin että munasoluissa olis ollu jotain häikkää tai ne ei hedelmöity tai ne ei jakaudu tai on jotain pielessä... Pelkäsin että on jotain pielessä... Vaan taas törmäsin tähän ongelmaan että entä kun ei ole mitään pielessä... On vaikee korjata asiaa, joka ei ole rikki....

Kertokaa te nyt niitä syitä miksi tää onnistuisi... :D Eka pas olis edessä... Toisaalta ei siihen kai uskoa tarvita edes?

- Realisti
 
Hei, meillä oli sellainen tilanne, että kolme vuotta yritystä oli, kun tehtiin IVF-hoito. Kaikki siis kunnossa, simpoissa jotain hidasta liikkumista, mutta pesujen jälkeen hyvää toimintaa. Tuoresiirto ei onnistunut, mutta eka pas onnistui omaan kiertoon. Mielestäni en mitään uutta ihmeellistä tehnyt.. Olin tosin saanut vuoden aikana painoa putoamaan 8kg (VHH dieetillä repsahdusten kanssa..) ja juurikin siinä kierrossa olin aloittanut foolihapot ja b-vitamiinit, missä tulin sitten ekaa kertaa ikuna raskaaksi! Eli vieläkään ei tietoa, mikä meillä syynä oli lapsettomuuteen. Miten helppoo ois ollut, jos olisi ollut joku syy...???? Eli jos tästä mitään apua on... Meillä siis nyt 4kk ikäinen pikkuinen tästä ekasta passista.
 
Se tässä nimenomaan sieppii, että sisimmässäni tiedän että näillä tosiasioilla meillä olisi oikein hyvät mahdollisuudet päästä haluttuun lopputulokseen, mutta epäusko on suurin koko kolmen vuoden yrittämisen aikana. Ei minkäänlaista uskoa vaikka siirtoonkin on vielä viikko.... Huhhuh... Pitäisi vaan unohtaa koko homma ja painua pois täältä palstoilta pyörimästä taas...
 
Täällä on myös yksi, jolla on usko mennyt koko juttuun. Me olemme yrittäneet noin kuusi ja puoli vuotta ja hoidoissa on käyty kohta kolme vuotta. On tehty kaksi inseminaatoita ja viime syksynä tehtiin jo 3.ISCI, joista on nyt pakkasessa yhdeksän alkiota. Yhtäkään plussaa ei ole koko aikana tullut, ei edes haamua. Miehen puolella on vähän ongelmia, mutta koskaan meille ei ole sanottu, ettei luomuna olis mahdollista raskautua. Muuten kaikki pitäisi olla kunnossa. Kahdessa viimeisessä ICSI:ssä on tullut myös top-luokan alkioita ja alkion pitäisi pystyä kiinnittymään, mutta aina sitä saa ilmoittaa, että ei vieläkään onnistunut.

Hetken aikaa luulin, että olisiko tullut vihdoin luomuraskaus, koska kierto oli jokusen päivää normaalia pidempi ja kuvittelin jo joitain oireitakin, mutta onneksi mieheni piti minua maan pinnalla, koska tänään sain taas todeta, ettei taaskaan onnistunut. Meinasin ostaa tänään testin, jos ei vuoto olisi alkanut. Pikkuisen olen taas pettynyt, vaikka yleensä nämä kierron alut eivät enää ole tuntunut missään. En usko enää, että meille lasta tulee. Emme varmaan lähde ykstyiselle enää yrittämään, jos näistä viimeisistä yhdeksästä alkiosta ei tule mitään. Liian paljon menee siellä puolen rahaa, jos tulos on edelleen sama kuin nytkin.
 
Meillä ei ole "muuta vikaa" kuin se, että limis ei kasva. Olen imuuttanut kaikki hormonit, mutta se ei vain kasva. Turhauttaa meinaan Hiukan. Lääkärit on ihmeissään.
2 "kevyempää" piikityshoitoa ja 2 IVF/ICSIä ja PAS ja luomuplussa josta keskenmeno, eli limiskin on joskus toiminut. Missä siis vika?!
 
Kannattaa oikeasti kokeilla niitä sokerinappuloita, siis metformiinia. Meillä 4 vuotta selittämätöntä lapsettomuutta. Koskaan ei edes haamun haamua. Kaks kiertoa kerkesin niitä syömään toisen ja kolmannen ivf:n välissä, kun plussa nasahti. Se meidän hiljaa toivottu on nyt 8kk ikäinen ja nukkuu omassa pinniksessään.
 
Hei yrittäjä ja muut!

Meillä on takana n. neljä vuotta yritystä, joista n. kaksi luomuna, ja kaksi hoidoissa. Takana on 3 inssiä, n. 5 siirtoa (1 tuore ja 4 PASsia).

Meissä ei ole kummastakaan löytynyt mitään "vikaa". Ei siis oikeasti ainuttakaan, miehen simpatkin ovat todella liikkuvia yms. Kuvittelin myös kaikki nuo mitä yrittäjäkin: munasoluja ei tule, ja kun tuli, niin etteivät hedelmöity, ja kun hedelmöittyivät, eivät jakaudu, ja kun jakautuivatkin, niin eivät kiinnity.

Negaa tuli sitten siirto toisensa jälkeen, kunnes viimein se viides, blastokystisiirto toi KAUAN odotetun plussan!

Siirrot tehtiin aina omaan kiertoon, ja käytettiin ainoastaan tukena yleensä Lugesteronia, mutta tässä plussakierrossa Lutinusta sen "tilalla".

Tuolla kierrolla en syönyt erityisen terveellisesti, en syönyt lisävitamiineja, foolihappoa tms. En edes oirehtinut mitenkään. (Toki +:n jälkeen aloin syömään vitamiineja yms.).

Olin täysin, 100% varma etten koskaan voi tulla raskaaksi. Koskaan aiemmin en ole saanut haamusta häivähdystäkään. Mutta niin tässä vain porskutellaan raskausviikolla 11!!

Niin, ja täytin muuten 40 pari päivää plussauksen jälkeen!

Toivottavasti tämä "kertomus" auttaa edes vähän jaksamaan. Se positiivinen tulos on kuitenkin todennäköisempi jossain vaiheessa kun on näissä hoidoissa. Luin jostain että keskimäärin vuoden sisällä "kovempien" hoitojen aloittamisesta tulee suurin osa raskaaksi.

Paljon voimia kaikille teille :heart: , ja onnea hoitoihin!!
 

Yhteistyössä