Vauvan kanssa seurustelu on turhaa

[sinder]

Serkkuni on täysin sitä mieltä että vauvan kanssa seurustelu on turhaa, olimme mummolassa kyläilemässä lasten kanssa samaan aikaan, hänellä 4kk ikäinen vauva ja hän kertoi ettei seurustele vauvansa kanssa ollenkaan, ei siis leiki eikä taruile yms. nakkaa vaan johonkin leikkimatolle yksikseen.
Ei taida tästä lapsesta tulla kovin seurallista lasta ei....

 

[Essie]

No huh. Juu no eipä tuu ainakaan kovin kattavaa sanavarastoa tuolle lapselle. Mulla on kolmen kuukauden ikäinen poika, enkä mä tiedä mitään ihanampaan kuin hassutella ja jutella hänen kanssaan! Johtuu tietty siitä, et meidän poika on helposti nauravaa sorttia ja äitinä on tällainen pelle, enemmän mahtuu meidän arkeen naurua kuin itkua

 

[hjtre]

Kyllä olisi hyvä seurustella kielen oppimisen näkökulmasta ja myös siitä näkökulmasta, että kyllähän se pieni vauvakin kaipaa seuraa. Jospa se alkaisikin herättelemään serkkuasi yöllä seurustelemaan... toivotaan...

 

[.]

Joo näin on! Ehdottomasti totaalihiljaisuus kunnen lapsi oppii noin 3 vuotiaana puhumaan. Sitten heti henkevät keskustelut, tai jos ei lapsen taidot riitä, niin lisää hiljaisuutta kunnes oppii!

 

[Meiju]

No kyllä ne neuvolassa puuttuvat varhaiseen vuorovaikutukseen hyvinkin pian.. ihme jos eivät vielä sitten ole.. kyllähän ne kokoajan seuraavat miten sille vauvalle juttelee esim. vaatteita riisuessa ja pukiessa..

 

[maria]

Auts. Eikö sille raukalle kukaan ole kertonut varhaisesta vuorovaikutuksesta ja sen merkityksestä? Alle kuuden kuukauden iässä luodaan se perusturvallisuuden pohja ja siihen kyllä kuuluu olennaisena osana kommunikointi lapsen kanssa. Pienelle vauvalle on elintärkeää, että hänen kanssaan ollaan ja hänelle puhutaan ja häneen katsotaan. Ei ainoastaan puheen kehityksen kannalta.

 

[lennia]

No huh. Juu no eipä tuu ainakaan kovin kattavaa sanavarastoa tuolle lapselle. Mulla on kolmen kuukauden ikäinen poika, enkä mä tiedä mitään ihanampaan kuin hassutella ja jutella hänen kanssaan! Johtuu tietty siitä, et meidän poika on helposti nauravaa sorttia ja äitinä on tällainen pelle, enemmän mahtuu meidän arkeen naurua kuin itkua

Näin meilläkin useimmiten, paitsi silloin kun poikaa kiukuttaa, eikä seurustelu huvita. Pahoin vaan pelkään, että mun vauvan sanavarasto tulee koostumaan pitkälti kaikenlaisista mun itsekeksimistäni älyttömistä höpötyksistä, joita höpötän vauvalle yhtenään

 

[hurjaa]

henkiselle kehitykselle kylläkin tärkeää että on kiintymys-suhde eli kommunikoi jonkun kanssa päivittäin. en tekis omasta lapsesta tollasta hylkiötä.

 

[minä...]

kannattas etsiä serkulles jotain tekstin tynkää varhaisesta vuorovaikutuksesta

 

[viisi kaikkiaan]

Serkkuni on täysin sitä mieltä että vauvan kanssa seurustelu on turhaa, olimme mummolassa kyläilemässä lasten kanssa samaan aikaan, hänellä 4kk ikäinen vauva ja hän kertoi ettei seurustele vauvansa kanssa ollenkaan, ei siis leiki eikä taruile yms. nakkaa vaan johonkin leikkimatolle yksikseen.
Ei taida tästä lapsesta tulla kovin seurallista lasta ei....

Koskaan ei ole turhaa. Aina itse vaihdoin ensin vaipat ja seurustwelin.jumppaqutuin. Syötin jsa taas seurusteltiin ja öopulta nukkumaaan seuravaan syöntiin qasti

 

[Essie]

No huh. Juu no eipä tuu ainakaan kovin kattavaa sanavarastoa tuolle lapselle. Mulla on kolmen kuukauden ikäinen poika, enkä mä tiedä mitään ihanampaan kuin hassutella ja jutella hänen kanssaan! Johtuu tietty siitä, et meidän poika on helposti nauravaa sorttia ja äitinä on tällainen pelle, enemmän mahtuu meidän arkeen naurua kuin itkua

Näin meilläkin useimmiten, paitsi silloin kun poikaa kiukuttaa, eikä seurustelu huvita. Pahoin vaan pelkään, että mun vauvan sanavarasto tulee koostumaan pitkälti kaikenlaisista mun itsekeksimistäni älyttömistä höpötyksistä, joita höpötän vauvalle yhtenään

No meillä on pojalla nyt joku ihme kausi, vaikka kuinka kiukuttais niin aina hän jaksaa naureskella äitille. Isin hassutelut kelpaa vain silloin kun ollaa valmiiks hyvällä tuulella On se kivaa kun kerrankin mä oon se suosikki

 

[tytönjapoikienmamma]

Se varhainen vuorovaikutus on ihan älyttömän tärkeää. Siihen rakentuu vauvan minuus, ja silloin jos varhaisessa vuorovaikutuksessa on häikkää, voi syntyä vakavia (mielen) vaurioita..

 

[Miranda83]

oijoi, sori mut säälittää se vauva mut kaippa se on tottunu siihen jos ei itkeenkään ala.. tosi surullista silti. mulla meinaan kans 4kk vauva ja sen kans pitää ja haluan seurustella!

 

[voihan se olla]

että kaikki ihmiset ei vaan yksinkertasesti osaa seurustella oman lapsensa kanssa. tai ajattelee just niin, että kun se on niin pieni niin "mitä sen kanssa vois muka tehdä", mut tosiaankin itte oon kyllä sitä mieltä, että kyllä kannattais... siitä se lähtee meinaan sitten se yhteinen tulevaisuus, eli jos ei nytten osaa puhua omalle lapselleen, niin ei varmaan vanhempanakaan osaa?

 

[Kovajänis]

Se varhainen vuorovaikutus on ihan älyttömän tärkeää. Siihen rakentuu vauvan minuus, ja silloin jos varhaisessa vuorovaikutuksessa on häikkää, voi syntyä vakavia (mielen) vaurioita..

PEESI!

 

[oi]

lapsi parka, se tottuu siihen ja siitä seuraa ongelmia minuuden kehittymisen ja sosiaalisuuden kanssa. Jos äiti ei luo kontaktia, ei lapsikaan enää jaksa vaan "luovuttaa". Lapsihan peilaa itseään vanhemman ilmeisiin ja jutteluihin jne. muodostaessaan käsitystä itsestään

 

[CC-]

:'( Mua säälittää se vauva :'( Onko sillä äidillä masennusta?

 

[Miranda83]

niin ymmärrän kans et jotkut ei osaa seurustella ja leikkiä vauvojen kanssa, mutt jos sen vauva aikoo tehdän ja on tehnyt,voisi sitä harjoitella ja opetella, koska se on lapsen parhaaksi.
ja samaa mieltä et ei varmaan sit vanhempanakaan oo kovin kummoinen niiden suhde.
ja 4kk on jo tosi iso vauva, osaa kaikenlaista ja on kiinnostunut kaikesta ja ei muuta haluakkaan kuin seurustella ja leikkiä ja että sitä opetetaan. ainakin meillä...

 

[voihan se...]

tuli mieleen, että joskushan tuli se dokumenttikin sellasesta masentuneesta äidistä, (en siis tiedä onko serkkusi masentunut, mutta ei toi ihan normaaliltakaan kuulosta) siis sillä oli raskauden jälkeinen masennus mihin se haki apua, ja sillä oli jotain omiakin ongelmia ollut äitinsä kanssa lapsena, että äiti ei ollut seurustellut.
siinä dokumentissa se ei just seurustellu sen vauvansa kanssa ja se vauva alko jo aika varhasessa vaiheessa jotenkin käyttäytyy oudosti, kun äiti ei hymyillyt tms ollenkaan lapselle, ja se vauva ei suostunu kattomaan äitiään päin edes.. ja oli kyl muistaakseni alle vuoden ikänen. no onneks se mamma kuitenkin sai apua.. oli jotenkin karua katsottavaa ku se vauva oikeen karsasti omaa äitiään!

 

[Miranda83]

itku tulee kun ajattelee..
kyllä on munki mielestä jotain pahasti vialla/masentunut.
ap:n kannattais jutella äidin kanssa tai jotenki auttaa heitä.

 

[Essie]

tuli mieleen, että joskushan tuli se dokumenttikin sellasesta masentuneesta äidistä, (en siis tiedä onko serkkusi masentunut, mutta ei toi ihan normaaliltakaan kuulosta) siis sillä oli raskauden jälkeinen masennus mihin se haki apua, ja sillä oli jotain omiakin ongelmia ollut äitinsä kanssa lapsena, että äiti ei ollut seurustellut.
siinä dokumentissa se ei just seurustellu sen vauvansa kanssa ja se vauva alko jo aika varhasessa vaiheessa jotenkin käyttäytyy oudosti, kun äiti ei hymyillyt tms ollenkaan lapselle, ja se vauva ei suostunu kattomaan äitiään päin edes.. ja oli kyl muistaakseni alle vuoden ikänen. no onneks se mamma kuitenkin sai apua.. oli jotenkin karua katsottavaa ku se vauva oikeen karsasti omaa äitiään!

Eikö toi ollut se brittidokumentti sarja? Muistaakseni siinä oli yhdessä jaksossa myös kaksoset joista ainoastaan se toinen oli äidille rakas.

 

[voihan...]

tuli mieleen, että joskushan tuli se dokumenttikin sellasesta masentuneesta äidistä, (en siis tiedä onko serkkusi masentunut, mutta ei toi ihan normaaliltakaan kuulosta) siis sillä oli raskauden jälkeinen masennus mihin se haki apua, ja sillä oli jotain omiakin ongelmia ollut äitinsä kanssa lapsena, että äiti ei ollut seurustellut.
siinä dokumentissa se ei just seurustellu sen vauvansa kanssa ja se vauva alko jo aika varhasessa vaiheessa jotenkin käyttäytyy oudosti, kun äiti ei hymyillyt tms ollenkaan lapselle, ja se vauva ei suostunu kattomaan äitiään päin edes.. ja oli kyl muistaakseni alle vuoden ikänen. no onneks se mamma kuitenkin sai apua.. oli jotenkin karua katsottavaa ku se vauva oikeen karsasti omaa äitiään!

Eikö toi ollut se brittidokumentti sarja? Muistaakseni siinä oli yhdessä jaksossa myös kaksoset joista ainoastaan se toinen oli äidille rakas.

joo eiköhän se ollut se sama!

 

[Piiks]

Nyt tulee kyllä huono omis... Meidän ny 1,5 v oli vauvana sosiaalinen, naurava ja hymyileä, mutta toisaalta vaativainen ja vähäuninen - mm. päiväunia ei nukkunut kuin 20 min pätkiä... mä en jaksanut ihan kauheesti leikkiä vaan tuntui että vain etsin aikaa käydä suihkussa tms. En kuitenkaan ollut mitenkään masentunut tms. Kaipa hän ihan normaalisti on kehittynyt, mtta en voi sanoa, että olisin hirveesti leikkinyt.