vauvakuume mutta ei vielä

Joo, mulla diagnosoitiin todennäköinen pco (en ollut tarpeekis kauan Suomessa, että ois ehditty tehdä varmistukset, mutta lääkäri sano, että elä niin kuin sulla ois se). Pco eli munasarjojen monirakkulahäiriö on noin 10% suomalaisista naisista, mutta suuri osa ei saa sitä koskaan tietää. Näkyviä oireita on kuukautisten epäsäännöllisyys, akne, vyötärölihavuus ja voimakas karvoitus tai osa vaan noista niinkuin mulla. Se aiheuttaa lapsettomuutta ja sydän- ja verisuonitautien kasvanutta riskiä. Siihen liittyy myös riskiraskaus, sillä keskenmenot ja raskaudenajan diabetes yleisempiä.

Että tälläiseltä pohjalta ruvetaan niitä lapsia sitten "vääntämään" , mutta kuten sanoin niin ihan positiivisin mielin. Eihän vielä ole mitään menetetty!

 

Se yksinäisyys on tullut minullekkin aika tutuksi täällä olosuhteiden pakosta. Täällä ei paljon suomalaisia asu ja on vähän niinkuin "pakko" kaveerata sitten niiden kanssa, joita täällä sattuu olemaan. Väliaikaista tuttavuutta. Thailaisista taas harva puhuu englantia ja omalla thailla ei varsinaisesti ystäviä hankita. Hyvä, kun kuulumiset vaihdetaan. Kaverit Suomessa taas ei ole oikein jaksaneet tänne kirjoitella.. Ja ymmärtäähän sen. Miehen kanssa tulee siis vietettyä todella paljon aikaa.

Oliva:Täällä päin maailmaa ihmiset asuvat kyllä todella ahtaasti, eivätkä valita. Riippuu varmaan paljon ihmisestä. Kaveri Suomessa sai vauvan kaksiossa ja sanoi, että vauva-ajan ihan pärjäsi, mutta sitten kävi ahtaaksi.

 

pikaisesti vaan Linnalle, mä kävin just viime viikolla gynellä ja kyselin tosta pco:sta. Mullahan sitä diagnoosia ei varsinaisesti ole, joskus aiemmin ultratessa tosin munasarjoissa on ollut havaittavissa hiukan monirakkulaisuutta, mutta ei niin paljon, että siitä mitään diagnoosia voisi päätellä. Ja sitten nämä epäsäännölliset kierrot. Kuitenkin kyselin nyt gyneltä, miten pco vaikuttaa raskauden aikana...kun tuo esikoiseni oli syntyessään 4400g ja 54cm. Mietin lähinnä sitä, miten pco vaikuttaa sokeriaineenvaihduntaan raskauden aikana. Mitään sokerirasituksia multa ei raskauden aikana otettu, koska oon pikemminkin alipainoinen eikä siihen siis nähty mitään syytä. Voin hyvin koko raskauden ajan eikä virtsassa ikinä ollut sokerit koholla. Kiloja tais tulla joku 14. Jälkikäteen jäin kuitenkin miettimään, voiko isolla vauvalla ja pco:lla olla joku yhteys.

Gyne oli sitä mieltä, että pelkät monirakkulaiset munasarjat ei aiheuta itsestään mitään komplikaatioriskejä raskauden aikana, mutta nuo muut pco:n liitännäisongelmat, kuten korkeat sokerit jo ennestään tai ylipaino voivat aiheuttaa hankaluuksia. Vauvan kokoon äidin sairastama pco ei vaikuta, tosin jos sokerit on koholla niin vauvakin voi olla isompi. Tätä kysyin jo synnärillä lastenlääkäriltä ja oli ihan samaa mieltä. Raskautuminen voi tietty olla hiukan hankalampaa.

Olipas taas lyhyt ja selkeä vastaus . Mutta tosiaan, mulla monirakkulaiset munasarjat ja epäsäännöllinen kierto voisi viitata pco:hon :/ . Esikoista yritettiin 9kk ja raskausajan voin mainiosti ilman mitään komplikaatioita. Toivoa siis on =) .

 

Voima- :hug: kaikille, joilla hankalia ystävyyssuhteita. Minulla on ollut suuri onni saada ihania ystäviä, jotka ovat olleet rinnalla ihan lapsuudesta lähtien. Mutta sympatiani ovat teidän puolella. Hienoa myös, että olette saaneet miehen kanssa puhuttua/sovittua vauvahaaveista!

ON: Olen vieläkin aivan kuin puulla päähän lyöty. Mies meni ja KOSI minua eilen! :heart: Totta kai vastasin myöntävästi. Tämä juttu oli aivan spontaani, sormukset on siis vielä hankkimatta. Tällä viikolla ne haemme, kun kiireiltämme ehdimme kaupungille. Sovimme, ettemme ilmoita kenellekään vaan annamme ihmisten itse huomata.

Vielä olisi viikko aikaa testaamiseen. Jos sieltä plussa pamahtaa, niin tämä tyttö varmaan sekoaa täysin. Mitään erityisiä oireita ei tosin vielä ole, paitsi että rintoja "kiristää" ja aamulla oli vähän paha olo. Mutta ne nyt voivat johtua ihan muustakin.

 

Täällähän on muutamat jo plussanneet! Ihanaa!! :hug: Oli pakko tulla taas kurkkiin et joko olis muitakin. Onnea kovasti PIPPA ja SHV.
Mun La on muuten 26.2.08 että sen voi laittaa nimeni perään. Plussa tuulia myös yrittäville.Tuun taas kurkkiin pian! =)

Mamitre rv 17+6

 

oliva Ikävää tuollainen, en tosiaankaan siis tarkoittanut kettuilla aiheesta sinulle :$ Päinvastoin. Itselläni on kuitenkin näitten läheistenkin kavereiden kanssa joskus sellainen olo et ollaan niin eri elämänvaiheissa vaikka samanikäisiä kaikki. Tää ainoa seurusteleva kaverinikin kuitenkin ehdottomasti vastustaa naimisiinmenoa ja etenkin lasten hankkimista seuraavaan kymmeneen vuoteen vaikka yhdessä asuvatkin poikastävänsä kanssa. Ei niitten kanssa siis tosiaankaan tule puhuttua vauvahaaveista tai edes hääjuttuja tai muita tällasia.. Mistä tykkäisin joskus jutella ja olis kiva kun olis sen suhteen samanhenkisiä ystäviä. Siks täällä on tosi kiva kirjotella kun on ihmisiä vastaavassa tilanteessa =)

Ilmottaudun myös noihin ensi syksynä yrityksen aloittaviin. Mulla ei tosin tietääkseni ole mitään riskiraskautta tiedossa, jos raskaus nyt yleensä on mahdollinen. Sydänvaivoja on jonkin verran, mutta niiden ei kuulemma pitäisi raskauteen vaikuttaa.
Meillä myös sama asuntotilanne kuin teillä, asumme isohkossa yksiössä miehen kanssa. Isompaa voidaan alkaa katsella vasta ensi syksynä tosissaan, kun sillon tulee täyteen se 2 vuotta tässä ensiasunnossa. Eiköhän se vauva tänne mahtuisi mut olishan se isompi asunto kiva... Häätkin mä haluisin toisaalta ensin "alta pois", mutta kun haluamme kumpikin isot häät, luulen ettei niihin ensi kesänä vielä ole varaa. Ollaan alustavasti jo sovittukin tuo vuosi 2009 niitä varten.

 

PantalaimonONNEA KOSINNAN JOHDOSTA =) :flower: Oletteko jo päättäneet häiden ajankohdan? Wau! Oispa mahtavaa vielä, jos + pärähtäisi testiin =) *toivoo niin kovasti* oireet on lupaavia.

Oliva: ikävää tuommonen käyttäytyminen aikuisilta ns. "ystäviltä". Kyllä se taitaa olla niin, että me aikuiset ollaan niitä pahimpia kakaroita :ashamed: *voimia* ei ne tuommoset ystävät ole sun ystävyyden arvoisia ja onneksi elämän varrella tulee varmasti uusia tuttavuuksia, joista muodostuu tärkeä ystävyys. Itsellä sama ystäväpiiri pysynyt , vaikkakin lapsen jälkeen ne, joilla ei lasta ole niin on jäänyt sivumpaan ja lapsiperheet taas tulleet läheisimmiksi. Uskon, että tämäkin asia on ikäänkuin elävä kunkin elämäntilanteen mukaan..

mamitre : Hei vaan sullekin ja kiitos onnitteluista Vastahan sinäkin plussasit ja nyt jo miltein puolessa välissä, ihanaa :heart:

Omanapa: Mulla vielä viikko töitä ja sitten aah, kotiin typyn kanssa kotihoidontuelle hetkeksi aikaa, jeejee "rahantuloa ei voi mikään estää" :kieh: On kyllä täystohina päällä kun neiti kävelee tohkeissaan kokoajan ja kun ikää tulee huomenna 10kk:tta niin meno vielä aikalailla päätöntä konttausaika jäänyt historiaan *vastahan pikkunen syntyi* :'( No onneksi tämä uusitulokas muistuttelee olemassa olostaan järkyttävän terävöityneellä hajuaistilla :x kaikki pahat hajut iskee päin naamaa ja aika lähellä on pöntönhalaaminen, no en valita kun kuuluu näin ihanaan asiaan :heart:

Ihanaa alkanutta viikkoa teille!!!

sHv ja hippiäinen 6+3

 

Linna Olen tuosta kuullutkin, nimi pco ei vain sanonut mitään. Sulla on ainakin asenne kohdallaan, ja hyvä niin =) Voihan hyvin olla että kaikki sujuu sinun kohdallasi mainiosti, mutta hyvähän se on etukäteen tietää mihin varautua.

 

Heippa hei!

Täällä 25v. "kohtalotoveri" Lahdesta. Kahden "karvaisen lapsen" ( = koiran) äityli haaveilee ihan oikeasta lapsesta. Vauvakuume on ollut jo pitkään, mutta eilen se sitten tapahtui! Oli viimeinen taukopäivä pillereistä ja menin lääkekaapille tarkistamaan varastotilanteen tätä päivää varten. Siinä seisoskellessani avomieheni kysyi paljonko pillereitä oli vielä kaapissa. Vastasin, että kolme levyä. Tähän hän vastasi että nii-in, ehkäpä niitä ei sitten enempää tarvitsekaan ostaa!!! Monttu auki tuijotin miestäni. Ei voi olla totta! Hammasta purren olen odottanut ja painostamatta vihjaillut äitiyedestä ja nyt mieheni oli päässyt samalle aaltopituudelle asiassa. Aivan ihanaa!

Tokihan tässä on nyt tuskaista odotusta ensin se kolme kuukautta pillereitä ja luoja ties kuinka kauan ennen kuin lopulta tärppää. Mutta ainakaan en ole enää yksin haaveideni kanssa.

Mahdollisuudet saada lapsi ovat fifty-fifty. Vanhempi sisareni on onnekas lasten suhteen --> tulee raskaaksi jos sattuu pesemään omat ja miehensä alusvaatteet yhdessä!! Nuorempi sisareni taas on jo yrittänyt pitkään. Hirmusti tässä pelottaa, että entäs jos ei...

Olen kyllä miettinyt että ensimmäinen puoli vuotta mennään ihan luonnon ehdoilla. Jos onnistaa niin onnistaa. Puolen vuoden jälkeen voisi sitten alkaa jo tarkkailemaan ovulaatioita yms jos ei tärppää. Olen vain kuullut että pillereiden käytön jälkeen raskaaksi tuleminen kestää pitkään jopa useamman vuoden. Odottavan aika pitkä...

 

Heippa Nauruprinsessa!

Minkälaiset karvalapset teillä on? Oletko miettinyt miten he suhtautuvat vauvaan sitten aikanaan..? Itsellä on iso koira, ja olen vaan tullut pohtineeksi kun se ei juurikaan ole lapsiin tottunut. Tai siis niin pieniin ei lainkaan, mahtaako olla vauvaa koskaan nähnytkään...

Ja onnea sinulle kun pääset jo pian aloittamaan yrityksen! Ja tuskinpa siskosi lapsettomuus sinuun vaikuttaa, ellei ole jokin perinnöllinen sairaus tms. syynä. Älä ainakaan etukäteen stressaa aiheesta =)
Mä olen ollut siinä luulossa että pillereiden lopettamisen jälkeen kannattaisi pitää yksi normaali, luonnollinen kierto väliä ja sitten yrittää raskautua. Mun mielestä kyllä sanotaan ettei pillereiden pitkäaikainenkaan syöminen vaikuta raskaaksi tulemiseen, kukakohan tietäisi asiasta enemmän? Ite oon syönyt pillereitä yli 6 vuotta ja nyt vuodeksi ennen vauvan yrittämistä otin tuon kuparikierukan kun halusin hormoneista eroon.

 

Meillä on kääpiöpinseri ja parsonrusseli. Eli vähän pienemmän kaliiberin koiria. Onhan tota koirien suhtautumista tullut mietittyä. Meillä tosin on se hyvä puoli että vanhemmalla siskolla on kolme lasta, jotka varsin säännöllisin väliajoin meillä kyläilee ja yöpyy. Tällä hetkellä lapset on 10, 10 ja 6, mutta ovat koirien elämässä olleet mukana jo vuosia. Myös 5v kummipoika on säännöllinen vieras kotonamme. Molemmat koirat on myös hankittu ns. kotikenneleistä, joissa molemmissa lapsia on. Eli päällisin puolin kaiken pitäisi mennä sillä saralla ok, mutta mistäpä sitä koskaan tietää... Ihan pienen vauvan kanssa ei koiruudet ole koskaan olleet tekemisissä. Taaperoikäinen taitaa olla nuorin, jonka nähneet.

 

Kiva kuulla Mamitren ja sHv:n kuulumisia...siellä ne masut jo kasvaa :heart: . Kiva idea tuo sHv:n isosisko -paita, olisipa kiva olla kärpäsenä katossa kun teidän tyty kävelee isosisko -paidassaan ja kun paikallaolijoiden hoksottimet alkaa raksuttaa =) .

Koira-asiaa: meilläkin on koira, 1½ -vuotias narttuspanieli, joka ei juurikaan ollut ollut missään tekemisissä lasten saatikka vauvojen kanssa kun tyty syntyi. Alussa koira kävi ihan kierroksilla, ulisi ja vouhkasi joka paikassa ja mun mies sai nukkua pari yötä sen kanssa olkkarin lattialla että minä ja vauva saatiin nukkua yöllä . Muutaman päivän koira jaksoi ihmetellä vauvaa, sitten se tais tajuta ettei vauva ole lähdössä mihinkään vaan kuuluu meidän perheeseen ja rauhoittui. Nyt ne on hyviä kavereita, koira nukkuu tytyn pinniksen alla ja käy aina salaa nuolemassa sen sormia...vauva on kyllä välillä vähän turhan innokas "silittämään" koiraa, mutta koira vaan sit vaihtaa tyynesti paikkaa. Ja koiralla on myös oma paikka, jossa saa olla aina rauhassa.

Tervetuloa, Nauruprinsessa :flower: ! Laitetaankos sinut listalle?

Pantalaimonille paljon onnea!!!

 

Kiitokset onnitteluista kaikille! Eipä olla vielä häistä ehditty puhua, on vielä niin uusi juttu tämä kihlauskin. Luultavasti kuitenkin pari vuotta vielä menee, ennenkuin sellaiset ehtii/on varaa pitää. Meillä ei ole kummallakaan iso suku, joten mitään mahtihäitä ei olla järjestämässä, mutta viehän pienemmätkin häät aika paljon rahaa. Ei niitä ihan opiskelijabudjetilla viitsi järjestää.

Mun mies on kyllä malliesimerkki käänteisestä psykologiasta. Sekä vauvahaaveiden että kihlauksen suhteen on käynyt samalla tavalla: mitä vähemmän olen asiasta puhunut, sitä enemmän on mies sitä halunnut! Nyt en ollut kihlauksesta puhunut hiiskaustakaan kolmeen kuukauteen ja PAM! Mies täräyttää kysymyksen kuin salama kirkkaalta taivaalta.

Tervetuloa Nauruprinsessa minunkin puolesta!

 

Pantalaimon, paljon onnea! Ja toivottavasti se plussakin sieltä pamahtaisi

Tervetuloa Nauruprinsessa!!!

Kiva kuulla myös teistä sHv ja Mamitre :heart:

Omaa napaa sen verran että oireita ei ole Viimeiset viisi päivää olin todella huonovointinen, mutta sitäkään ei enää tänään ole ollut. Voipi olla että se oli ihan vaan mahatautia, olen sen verran outo tapaus että en KOSKAAN oksenna vaikka mikä tauti olisi Mahatautikin siis oireilee ihan hirveänä närästyksenä, mutta mitään ei ylös koskaan tule. Nyt ei tosin närästänyt, oli vaan tosi etova olo.
Taidan testata jo torstaina, niin tiedän kannattaako tätiä odottaa perjantaina. Jotenkin se negatiivinen testi on paljon helpompi minun sulattaa kuin yllättäen alkavat menkat... Outoako

Sitä piti vielä sHvlle mainita että olen myös pohtinut että miten tulevasta raskaudesta ilmoittaisi muille Ultrakuva on hieno idea tosiaan, mutta en taida malttaa odottaa niin kauaa että ilmoitamme läheisimmille ihmisille. Ja itsekin kun olen tosi hoikka (ja vielä uudelleensynnyttäjä), taitaa se masu pullahtaa aikaisemmin näkyvillekin
Joku spesiaali juttu pitäisi keksiä, kunhan nyt ensin edes raskaaksi tulisin Ideoita siis otetaan vastaan!

Poika on ollut todella hankala tänään, joten tämä äiti kaipaa leoa :|

 

Ei leoa vaan lepoa

 

Minulla on muuten tosi tyhmä kysymys, joten anteeksi jo etukäteen. :ashamed:

Minä haluaisin valkokultaisen sormuksen, mutta arvelen, että mieheni pitää enemmän keltakultaisista. Onko sormusten pakko olla "samaa paria", siinä mielessä, että ne ovat saman värisestä kullasta? :ashamed:

Lilli-85: Paaaaljon plussatuulia sinne! Minäkin ajattelin testata jo sunnuntaina, vaikka maanantaina vasta tädin pitäisi tulla kylään. Olen miettinyt myös samaa, että millä tavalla sitä kertoisi lähimmille ihmisille. Parhaille ystäville varmaan ihan sähköpostilla heti plussan jälkeen, mutta vanhemmille olisi kyllä kiva keksiä jotain erikoisempaa. Noi ultrakuvat olisivat tosi kivat tai sitten joku kirja isovanhemmuudesta (ensimmäinen lapsenlapsi).

 

RouvaSumppisuu: Kiitos tiedoista! Varsinkin tuo keskenmenotieto on uutta. Missään ei ole lukenut, mistä nuo keskenmenot johtuvat, pelkkiä tilastoja. Mulla ei onneksi ole esim. painon kanssa ongelmia, sokereista en tiedä.

Pantalaimon: Oon sitä mieltä, että osta just sellainen sormus kuin haluat! Muillehan se asia ei kuulu ja sinä sitä saat katsella pitkään!!

 

Hei vaan ystäväiset!

Onneksi olkoon kosinnasta Pantaleimon! Sormus asiasta sen verran että nämä on ihan makuasioita ja kukin tavallaan. Sinähän sitä sormusta katselet ja silloin ei tarvitse mennä minkään muotin mukana *vastarannankiiski ilmoitti itsestään*

Plussatuulia minäkin puhkun niitä tarvitseville

Mullakin ystävät olivat jossain välissä hieman kadoksissa kun ilmoitimme menevämme naimisiin. Suoraan ei sanottu että on huono ratkaisu mutta sen käsityksen sai. Ajan myötä sitten sulattelivat asian ja kävimme keskustelua aiheesta ystävyys niin johan elämä parani siltä osin. Mitä tahansa ei tarvitse kestää mutta ystävyyden eteen pitää loppu pelistä nähdä aika paljon vaivaa.

Meillä on kanssa iso koira (berninpaimenkoira) ja toinen tulossa talven mittaan. Minuakin hieman jännittää että jos vauva tulee taloon niin mitenkä koirat suhtautuu. Lähinnä myös se että miten pystyn harrastamaan kahden koiran + vauvan kanssa. Olemme sillä tavalla aika aktiivinen koira perhe että viikottain on treenejä. Koira on onneksi tottunut lapsiin ja pitää heistä.

 

oliva, minulla myös perintönä mahdollinen kaksosraskaus. ja lisäksi joskus papa-kokeessa kun kävin, niin sanottiin että kohdun asento saattaa vaikeuttaa raskautumista. en sillon kysellyt asiasta sen enempää, vaikka asia vaivaakin. onko muilla kokemuksia tästä?
hankalista ystävyyssuhteista vielä sen verran, että itsestä ainakin tuntuisi hassulta ja typerältä hylätä ystävät vain erilaisen elämäntilanteen takia. itse kun olen vakiintunut niin tuntuu että muut ei-vakiintuneet vierastavat jotenkin tilannettani. emmekä ole edes kihloissa! mitähän sitten tapahtuu kun on sen aika, saati jos perheeseemme vauva siunaantuu? saapi nähdä.. no, tosiystävät erottuvat. mukavaa maanantai-iltaa kaikille! =)

 

niin, ja onnea pantalaimon =) :flower:

 

Hihii, täällä taas. Täs pinossa on vaan niin paljon mukavampi pyöriä kun tuolla odotuspuolella Täällä ihmisillä ikään kuin on kasvot ja tuolla toukokuisissa vaan valtavan iso sakki ihmisiä puhumassa "omasta navasta" siellä vielä puuttuu sellainen vuorovaikutuksellinen keskustelu :/ no "hiljaa hyvä tulee"

Pantalaimon: Miksipäs ei voisi olla erilaisia sormuksia väriltään. Itse tiedän heti muutaman pariskunnan, joilla erilaiset. Ja jos oma mies olisi halunnut keltakultaisen kihlasormuksen niin 100-varmasti olisin itse jokatapauksessa ottanut valkokultaisen

Pantalaimon ja lilli-85: Mitkä kiertopäivät teil on ? Juu testatkaa ja plussatkaa ny ihmeessä ja mahdollisimman pian =) *jännittää*

tuosta ystävyysasiasta vielä... puhuin juur illan mittaan kahden ystävän kanssa puhelimessa ja huhhuh. Naiset on vaan välillä niin p*s*a*a*s*a, tuntuu, et jotain on pakko päästä sanomaan toisen aliarvioimiseksi. En tajuu :headwall: Kyllä varmasti itsekin syyllistyn moiseen, mutta nyt tuo vaan korostui kun asiasta on ollut keskustelua täälläkin...

joulu on taas, joulu on taas aijai kun rupesi naurattamaan kun täällä jo puhellaan joulusta... tottahan se tosin on, että jo 3kk:den päästä on aatto, hui. Me vietetään jouluaatto mun vanhemmilla syöden, saunoen, lahjoja avaten ja seurustellen. Aamupäivällä käydään mun isovanhemmilla, jossa on paaaaljon sukulaisia, setiä, tätejä, serkkuja ja niiden lapsia ja sieltä kukin sitten lähtee "omien" perheiden kanssa joulunviettoon, näin joka vuosi, mukavaa

Itse en kotona tee mitään jouluruokia, vanhemmillani on kaikki perinteiset + lisäksi graavilohta ja kalkkunaa...kylläpäs nyt tekeekin mieli graavilohta, jota en saa syödä kun vasta toukokuun jälkeen :headwall:
Muita valmisteluja sen verran, että joitain koristeita laitan ja paaaljon kynttilöitä tunnelmaa luomaan. Kuusi poissuljettu kahden villin kissan ja yhden uteliaan ja liikkeissään nopean silloisen 1-vuotiaan vuoksi

*unia*

 

Nauruprinsessa: Moi vaan täältäkin ja tervetuloa kuumeilemaan!! Meni ihan kylmät väreet tosta sun tekstistä ku kerroit sen mitä miehes sano pillereistä! Se kuulosti niin ihanalta! Sanoispa munki miekkonen niin!

Pantalaimon: Onnea hirveesti!! =) :heart: Ihania asioita on nyt monelle tapahtunu! sHv on jo seitsemännellä viikolla! Mamitre porskuttelee jo pitkällä! Yhtä on kosittu ja toinen saa kohta jättää pillerit pois ym ym ym!!

Meillä on muutes pikkunen chihuahua.

 

Onnea kuumeilija- hauvavauvasta.

Täällä on vissiin aika moni alottamassa yrityksen kesällä 08. Eiks tohon listaan vois päivittää vähän, et kellä on tiedossa et yritys aloitettais silloin (tai yleensäki jos jollain on tiedossa jo milloin yritys alkaa)... :attn: Sielt löytäis sit paremmin sellasia keillä on ehkä vähän samaan aikaan samoja jännäyksiä.

Mä ilmoittautuisin siis ainakin siihen joukkoon. :kieh:

 

Ilman muuta listaan voi laittaa muitakin tietoja, jokainen voi vaikka itse päivittää siihen tietonsa. Alunperin siinä olikin enemmän infoa, mutta kun listalaisia oli niin paljon tietoineen niin lista meni turhan sekavaksi. Nyt ulkoilemaan, ihanan aurinkoinen päivä :wave: !

 

:heart: Haaveilijat: :heart:
Aavikkokahlaaja
ak84
anniia
BlueAngel
Deluxxe
Dive
Farouk
Färbö
harald haaraparta
Hellu1
hilja
Janis
JenPen (23v, yritys alkaa 08-09/08)
Kitty1979
koiramamma
kuumeilija-
Laala (23v, yritys alkaa 08/08)
LeenuLiinuTiinu
lemmuAmmu
Linna
Mincki77
Mimosa81
M-J
Muusa78
Mökönen
Näätänen
ninsku85
oliva
Pearl84
Perhoinen84
Pikku myy ja haisulimamma
Ripsuh
Sigurd
Vaahteramäen Iita
Venus
viivi
Äitti-83
Äitsykkä

:heart: Tositoimissa: :heart:
futuremami
Katbe
Lilli-85
l0ttis
Meritähti
Miranda-81
Nuhnus
Pantalaimon
Pantteri76
Peikkotyttö07
Pilvilinna
RouvaSumppisuu
sonja R
Tikkunekku

:heart: Plussanneet: :heart:
Mamitre
pippa LA 16.5.2008
sisarHENTOvalkoinen LA 17.5.2008
[/i]