Vauvahaaveet kevät-kesä 2011

Pakko taas täälläkin piipahtaa. Olen nyt pois töistä muutaman päivän, ja aika menee sairaalassa....

On ollu ihan järkky menkat. Eilen tuli vuotoa ja kaikenlaisia klimppejä niin että alkoi heikottaa. Vähän niinku keskenmenossa varmaan. Lääkäri varoittelikin että kun limakalvoa on noin kasvateltu on menokin sit sen mukaista. Tosi ikävää joutua masennuksen lisäksi tällaisesta kärsimään. Nyt vaivat jo vähän helpottaa. Mutta muuten olo itkuinen.

Nel. kp4

 

Voi Nel... Kyllä tässä toiset helpolla pääsee, kun on vain yksi murehdittava asia ja siinä asiassa saattaa sentään lopulta käydä hyvin. Halauksia ja jaksamista, vaikka ei noin raskaaseen suruun ole olemassa mitään sanoja jotka auttais Onneksi äitisi on saanut tutustua esikoiseenne, ja esikoinen mummiin. Toivon teille sydämeni pohjasta sisarusta, jos se jollain tavalla vähän helpottaisi surua.

Mulla tosiaan listan mukaan ois jännäilypäivä tänään, mutta luulenpa että jännäilyt on tässä kierrossa taas jännäilty; lauantaista lähtien on joka päivä tullut pyyhkiessä pientä verensekaista tuhrua.. Oviksen mukaan menkkojen pitäis alkaa keskiviikkona, joten periaatteessa siihen astihan toivoa olis niin kauan kuin ne ei ala. Kävin lueskelemassa ketjuja raskaudenaikaisesta vuodosta, ja kaikenlaista vuotoa oli ihmisillä ollut ennen ja jälkeen jännäilypäivän ja raskauden aikanakin, ja silti kaikki oli mennyt normaalisti. Mutta tuntuu niin tutulta tää että tuhru alkaa muutama päivä ennen menkkoja; ainoa kierto jossa ei alkanut, oli kierto josta alkoi edellinen raskaus. Joten olen varautunut keskiviikon tätiin ja uuteen nousuun..

Neta

 

Toivon Neta että täti jättäisi sut kuitenkin rauhaan. Nelille edelleen lähetän voimia. Toivottavasti saat lääkäriltä vastauksia tuohon vuodon alkamis kysymykseen.

Omaan napaan kuuluu edelleen vain odottelua. Aika tuntuu matelevan. Eilen oli kyllä niin ihmeellinen päivä ja vessassa sain rampata kaikkiaan 5 kertaa päivän aikana kun vatsa on ollut sekaisin. Onneksi tämä aamu on alkanut rauhallisemmin. Ehkä vaan alitajuntaisesti jännitän ja oon sillä saanut vatsani kuralle.

 

Lääkäri soitti klinikalta ieilen vähän huonon aikaan, ja esikoinen roikkui jalassa - sain kuitenkin jotain puhuttua, mutta jatketaan sitä sitten ns. jälkitarkastuksessa. Tosiaan se että hcg ylipäätänsä on vähän noussut tarkoittaa että kiinnittyminen hetkellisesti on tapahtunut. Runsas vuoto näissä tapauksissa on ihan normaalia. Mutta nyt vuoto enää pientä. Olen vaan tosi hajamielinen, surumielinen ja ruokahalu kadoksissa. Mitä jos nyt olisinkin raskaana - olisi se varmasti fyysisesti rankempaa, mutta henkisesti tuntuisi paremmalta.

Mutta kylllä täällä nyt joku muu plussaa!

Neta: mähän oon kärsiny tuosta tiputtelusta ennen menkkoja jo 7 vuotta. Se ei kylläkään haitannut ekan raskauden alkamista - siinä kierrossa tuhrua ei kyllä tullut. Nyt olen talvesta asti saanut pidettyä tuhrut poissa lugeilla....tai no tää ivf-kierto nyt oli poikkeus joka mielessä.

 

Nel, mulla kanssa ollut tuhruilua ennen menkkoja ehkäisyn lopettamisen jälkeen, ainoastaan siinä kierrossa ei ollut mistä raskaus alkoi. Siksi tuntuu että ei alkanut nytkään kun kerran tuhrua on. Mun lääkäri ei ole pitänyt sitä esteenä raskauden alkamiselle mutta itse olen kyllä asiaa miettinyt, miten kiinnittyminen voisi tapahtua jos limakalvo alkaa vuotaa pois ennen aikojaan? Vai alkaako se vuotaa siksi kun kiinnittymistä ei tapahtunut? No, pianhan se nähdään, huomiseksi odotan tätiä. Hyvä juttu että sulla Nel kiinnittyminen on hetkellisesti tapahtunut! Se on hyvä merkki!

Kiitos Martta tsempityksestä! Taitaa sua vaan jännittää kun maha on sekaisin

 

Matkalta palattu ehjänä.

Nelille tsempit, tosi harmi kun ei tärpännyt ekasta ivf-hoidosta.

Martalle peukut pystyssä

Itsellä ei niin mitään tuntemuksia, että eiköhän se täti saapuile viikonloppuun mennessä, flunssan kera tietysti.

kp 25 (28-30)

 

Hei taas kaikille. Ensimmäisenä Nelille ja Martalle stempit.
Täälä toiveikkaana odotellaan loppukuuta, oviskivut oli tosi hiljaiset.
Makkari ollut sopivan tasaisessa käytössä kuitenkin.

Täälä kyllä mieli myös ihan sekaisin, perheen erittäin heikko rahatilanne painaa niskaan ja äidin sairastelut. Eikähön se joskus vielä iloksi muuta. Sormet ristiin ja toivomaan..

TOivotaan että kaikilta pysyy seuraavat tädit loitolla!

 

Voi sitä Mamma hiljaisesta oviksestakin tärppi napsahtaa. Toivotaan niin ainakin.

Tein huvikseni töistä tullessani r-testin (kun niitä on useampi tuolla kaapissa) ja niin nega kuin olla ja voi. Eihän siinä mitään järkee ollu, mutta huvitti vaan. Ei kyllä niin mitään tuntemuksia, että viikonloppua odotellessa.

 

Odottavalla kannalla täällä tunnutaan olevan... Mulla ei vielä oikein merkkiä suuntaan eikä toiseen, menkkojen ois pitäny tänään alkaa, mutta ei näy.. Pientä tuhrua sen sijaan edelleen. Huomenna ajattelin testata jos ei sitä ennen ala. Eipähän sit tartte enää miettiä.

 

Netalle isot peukutukset, että saisit plussan huomenna bd

Tähtisumulle pahoittelut negasta. Oletteko jo miekkosen kanssa puhuneet että lähtisitte kuitenkin inssiin seuraavasta kierrosta?

Martta, kp 17 ja vielä reilu viikko piinailua

 

Täti tuli. Ja flunssa.

En tiedä miten tässä edetään, kun on vähän muita (tähän liittymättömiä) murheita tullut.
Mies haluaisi setviä ne ensin, mutta itse haluisin edetä tässä. Sitä täytyy nyt tässä varmaan tänään pohtia. En jaksa kyllä sitäkään, että piikitän taas ja toinen vetää puihin kun inssin aika tulee.

Netalle ja Martalle peukut pystyssä. bd bd

 

Tähtisumu: Harmi tilanne, mutta ymmärrän että et silti haluaisi jättää projektia jäihin. Mammalla kanssa kurja tilanne. Martalle peukkuja piinailuihin, toivotaan että se plussa tulee sinne!

Tein negatestin aamulla, niinkuin arvelinkin. Ei oikein ollut tuntemuksiakaan, ja oli sitä tuhruilua. Menkat ei oo vielä alkanu, mut sitä odotellessa. Alkais jo niin pääsis taas laskemaan päiviä...! Olin kyllä tosi pettynyt kun tiputtelu silloin viime viikonloppuna alkoi, mutta oon pikkuhiljaa pääsemässä siitä yli.. Ei muuta kuin eteenpäin!

 

Hei kaikille!

Olen taustaillut melko ahkerasti, vaikka en ole kirjoitellutkaan.Martalle ihan hirveästi peukkuja , että nyt onnistaisi inssin avulla ja samaan hengenvetoon nel.ille työtätunnon halaus sekä äidin tilanteen takia, että IVF-rumban johdosta.Niin toivoin, että olisit saanut uuden raskauden myötä hieman iloa tämän hetkiseen elämäntilanteeseen*rutistus*

Omaan napaan ei uutta.Kävin tosiaan gynellä näiden ennen menkkoja olevien kipuilujen takia,mutta ultrassa ei näkyny mitään ihmeellistä.Tuolloin oli kp 8 ja limis kuulemma siihen nähden oikein hyvä ja koska kuulemma olen jo kerran onnistunut raskautumaan niin ei nähnyt syytä vielä ryhtyä mihinkään radikaalimpaan.Ja kun saan oviksenkin ovistesteillä bongattua niin näillä mennään nyt ainakin ens vuoden alkuun asti.Viime kuussa ajoitus meni ihan päin peetä ,mutta nyt olis ovisaika käsillä,ovisplussa jo tänään eli kp 12(pakko oli tikuttaa kun en enää luottanut omiin tuntemuksiin, mutta kyllä ne tuntemukset vaan oli oikeessa)Eli eiköhän tässä kierrossa ole jotain jännättävääkin,kun peittoja on heiluteltu kp 8, 10 ja tänään vielä miestä kaatoon

Plussatuulia kaikille!

Inkku

 

Tähtisumulle pahoittelut tädin tulosta. Toivottavasti löydätte miehen kanssa yhdessä molempia tyydyttävän jatkosuunnitelman. Ja mammalle lohdutukset huolista raharintamalla ja äitisi sairastelusta. Toivottavasti saisit plussan piristämään elämää. Netalle myös pahoittelut negasta. Toivottavasti täti ei pitkitä tuloaan että pääset uuteen yritykseen. Onko sulla muuten ollut mitään seurantaultraa tms kun syöt clomeja?

Heippa Inkku! Ihana kun tulit meitä moikkamaan. Onneksi oot käynyt gynellä tsekkauttamassa tilanteen, ja kaikki oli kunnossa. Toivottavasti ei tarvitse hoitorumbaan lähteä ollenkaan. Lisää itsesi tuonne jännäilylistalle sitten kun haluat taas tulla aktiivisesti jännäilemään palstalle.

ON: ei mitään raportoitavaa. Valkkaria tulee tosi paljon mutta muuten kaikki oireet loistaa poissaolollaan. Aina joskus tulee vaan semmoinen tunne että voisiko jotain olla tapahtumassa, mutta ehkä se on vaan omaa toiveajattelua eikä mikään kuudes aisti. Sitä olen ihmetellyt että tissit ei ole vielä turvonneet ja kipeytyneet niinkuin yleensä oviksen jälkeen. Täytyy ehkä kelata ketjua taaksepäin että löydän omista kirjoituksista kuinka monta päivää oviksen jälkeen niin on yleensä käynyt.

Martta, kp 19 (viikko inssistä)

 

Pakko tulla hetkeksi lukemaan tänne, ja saada samalla muuta ajateltavaa. Äitimme nukkui pois eilen illalla sinniteltyään pidempään kuin lääkärit uskoivat. Nyt vain itken ääneen ja huudan. Olo on kuin saisin paniikkikohtauksen. Se hyvä puoli siinä että en nyt olekaan raskaana, on se että voi ottaa rauhoittavia tarpeen vaatiessa. Siskoni on myös hyvin hajalla ja raskaus jo viikolla 16.

Tästä toipumiseen menee aikaa, vaikka kaikki on ollut odotettavissa. Kun tunnen että näkyy valoa tunnelin päässä, niin hakeudun uudelleen hoitoihin. Ja toivon että luomuihmekin voisi vielä tapahtua.

Nel.

 

Lämmin myötätunnun halaus Nel. Kyynel silmässä luin viestiäsi.

Olen niin pahoillani, että joudut juuri nyt kokemaan ikävistä ikävimmän luopumisen. Toivottavasti voitte tukea toinen toistanne suuressa surussa ja muistella aikanaan niitä hyviä ja ihania hetkiä äitinne kanssa.

 

Nel: Osanottoni äitisi poismenon johdosta. Lähetän kovasti lämpimiä ajatuksia ja halauksia. Martta

 

Täällähän on ollut hiljaista viikonloppuna kun ei yhtään viestiä ole tullut. Tosin eipä itselläkään ole ollut mitään raportoitavaa. Edelleen kuumeisesti odottelen loppuviikkoa että pääsen testailemaan. 10 päivää on nyt inssistä. Kävin jo ostamassa apteekin oman testin ja ajattelin että jos perjantaihin asti malttaisi testauksen kanssa. Tissit on vähän täyteläisemmät mutta ei olleenkaan niin pinkeät ja kipeät kuin normaalisti oviksen jälkeen eli se on poikkeus aiempaan verrattuna. Valkovuotoa tulee kyllä paljon mutta ei sitäkään voi varmana oireena pitää.

Monella oli tässä kuun vaihteessa jännäpäivä ja tähtisumu jo raportoikin viime viikolla että täti oli tupsahtanut kylään. Päivitelkäähän tuota listaa missä mennään. Toivottavasti Netalla olisi nega muuttunut plussaksi. Miten mamma, onko plussa-uutisia?

Martta, kp 22

 

Jännittäviä päiviä Martalle Sitkeä oot, jos maltat perjantaihin asti olla testaamatta. Toivotaan täysillä, että testiin tulee kaksi viivaa!

 

Olipa surullisia uutisia Nelillä. Iso halaus Sinulle ja voimia arkeen suuren surun keskellä.


Päivittelin listaa omalta osaltani. Nyt menossa kp 4 ja toinen kierto Clomifenin kanssa. Joku jo aiemmin kysyi onko mulla seurantaultraa, ekassa clomikierrossa oli mutta lääkäri oli nyt sitä mieltä että kun mennään tämä kierto samalla annoksella ei ultraa välttämättä tarvita. Millaisia kokemuksia muilla, onko ultrattu joka kerta?

Nyt toivoisi sitä plussaa jo meidän ketjuun! Päivitelkäähän muutkin jännäilypäivänne listaan. Martalle peukkuja!!!!

Neta kp 4


Nel: ..............35v ...........yk22.. ............(2).............kp 29-30..........22.10
Martta: .........30v............yk14...............(1).... .........kp ~26...........5.11 (ekasta inssistä)
Tähtisumu: ...33v............yk14................(2)......... ...kp28-32............31.10.
Mamma:........24v............yk3.................. .(3)..............Kp 30..............30.10
Neta:............31v.............yk3.............. ....(2).............kp30-31..............26.11

 

Tällä edetään hautajaisvalmisteluissa. Huoh.

Neta: Kyllä ehdottomasti kannattaa aina ultrata clomien kanssa. Mulla eka kierto kesällä oli mallikas, muttei tärppiä, sitten seuraavassa olikin jo runsaampaa reagointia. Välikierto väliin. Sitten taas uusi clomikierto missä todellilinen kaksos-kolmosvaara. Tietty joillekin sekin ois ihan ok. Eli siis jokainen clomikierto voi olla erilainen, sillä edellinen clomikierto vaikuttaa aina vielä seuraavankin kierron munasolujen kasvuun.

Martalle peukutusta!

Mitenhän sitä kykenis tällä viikolla vaikka pari kertaa petipuuhiin. Mä en ole siis oikeesti pitkään aikaan puuhastellu, kun ei tossa ivf:ssä oikein sitä edes sallittu. En edes ole varma, miten tän kierron ovis menee..... Tiputtelua kesti kyllä pitkään kun alkionsiirto epäonnistui.

kp11

 

Kiitokset kaikille peukutuksista. En kyllä varmaan malta odottaa perjantaille joten huomenna aamulla testaan. Silloin on 12 päivää inssistä eikä pregnyl enää aiheuta väärää tulosta. Kauhean toiveikas olo on kyllä. Valkkaria tulee paljon, ja kokeilin eilen kohdun napukkaa ja se oli tosi kova, eli vaikuttaisi olevan tiukasti kiinni. Alavatsaa on myös jomotellut ja vihlonut ajoittain sekä painontunnetta löytyy. Tissit ei edelleenkään tunnu siltä kuin ennen menkkoja (yleensä tulee oviksen jälkeen pirun kipeiksi ja sitten pari päivää ennen tätiä "lässähtävät" ja kipu katoaa). Voi olla että putoan kovaa ja korkealta

Nelille kovasti jaksamista edelleen. Toivottavasti miehen kanssa jaksatte hellitellä toisianne ja saatte tämän kierron hyödynnettyä.

Vielä tuosta clomien käytöstä. Lueskelin jostain, että ne voivat kovasti ohentaa limakalvoa ja tosiaan ne kertyvät elimistöön kuten Nel kertoi ja siten edellinen kuuri vaikuttaa seuraavankin kiertoon ja usein joudutaan pitämään välikiertoja. Siksi ehkä tuo ultraus olisi suositeltavaa, mutta varmasti Neta sun lääkäri tietää mikä on parasta sulle, kun kerran aiemminkin olet samaa lääkettä käyttänyt. Luin Fertinovalta saatua ohjetta inssiin liittyen ja siinä mainittiin, että jos inssikierrossa on mukana myös ovulaation induktio, niin sitä ei tehdä clomeilla vaan Femarilla. Femarin ei lukemani mukaan pitäisi aiheuttaa tuota limakalvon ohenemista eikä se keräänny elimistöön joten vaikutukset on helpommin ennakoitavissa.

Martta kp 23

 

Pikaisesti täällä taas.

Nelille pahoittelut suureen suruusi.

Martalle peukut pystyssä. Täytyy tulla kurkkaan sun kuulumisia.

Meillä tuli yksi muu murhe tähän samaan syssyyn, niin tulee ihan väli-/luomukierto.

 

Huomenia. Aamulla testasin ihan puhtaan negan apteekin omalla Ehkä parempi nyt vaan malttaa mielensä ja katsoa rauhassa tuleeko täti viikonloppuna.

 

Voi Martta... ei nyt kuitenkaan vielä luovuta toivosta.

Siis oikeesti mun olo on kun ois raskaana, ruokahalu poissa, joka aamu meinannu oksentaa, jatkuva väsymys, palelee. Miten suru voikin aiheuttaa tällaista. Ja tosiaan jos tästä raskautuisin, tällaista oloa jatkuisi kolmisen kuukautta, vaikka sithän se olisi positiivisesta syystä. Nyt kuitenkin toivon että ruokahalu palautuis - en sais laihtua.

Toissa iltana puuhasteltiin - ihme että pystyin. Ovis varmaan to-pe. Mitenhän ihmeissään munasarjat on hoidon jälkeen? Näinköhän mä täällä edelleen roikun jännääjissä. Ei vaan voi tätä asiaa kokonaan nyt jäihin pistää, vaikka en positiivisesti elämään nyt pystykään suhtautuu. En ole vielä saanu aikaseksi varata jälkitarkastusta/keskustelua jatkosta.

Nel. kp13