Vauva haaveissa vuodelle 2014

Mun edellinen ovis ei ollutkaan kaiketi oikea ovis, vaan nyt 2 vkoa myöhemmin on THE ovulaatio, kipujen ja limojen kanssa, nyt on dpo 2 ja silti ovistestit näyttää edelleen plussaa Ja voi mitä kipua munasarjoissa. Kroppa heräs sitte oikein kunnolla kkm:n jälkeen.

 

Heipparallaa,

Täällä ilmottautuu mukaan kuumeilemaan 24 v. neitokainen, mies 27 v. Ensimmäisestä lapsesta haaveillaan. Naimisiin mentiin viime kesänä ja viimeiset e-pillerit popsin lokakuussa -12. Nyt siis yk 6 menossa, tärpin tärppiä ei ole kuulunut. Menkat alkoivat pillereiden lopetuksen jälkeen heti aikalailla säännöllisinä, kierrot vaihdelleen 25-30 pv. Ovulaatiota olen nyt tikutellut jo useamman kuukauden ja joka kerta sen olen onnistunut bongaamaan. Hieman alkaa jo sapettaa, kun mitään ei tunnu tapahtuvan, vaikka ovuloin ja seksiä on harrastettu mielestäni tarpeeksi oikeana ajankohtana..

 

Mä olevinaan bongasin oviksen kp 13
Nyt menossa kp 17/29.
Toivotaan parasta
Yk 1 menossa.
Tsemppiä kaikille!

 

Moi kaikille teille kanssakuumeilijoille! Olen 29 ja haaveissa ensimmäinen lapsi. Mies on 34 ja hänellä lapsi aiemmasta liitosta. Tämä reipas kakkosluokkalainen on meillä joka toisen viikonlopun. Olemme tulleet tytsin kanssa hyvin juttuun alusta asti. Olemme siis asuneet yhdessä nyt puoli vuotta ja yhdessä puolitoista. Ja vauvakuume on iskenyt todella lujaa yhteen muuton jälkeen. Meillä molemmilla on haaveissa yhteinen perhe johon mahtuisi ainakin kaksi lasta lisää. Mutta niinkuin muutama muukin teistä, päätimme vielä nauttia kesästä kaksin. Eli vauvanteko alkaa syksyn tullen. Tämä siis ensisijaisesti miehen toive, vaikka osa minusta samoilla linjoilla onkin. En vaan millään jaksaisi odottaa. Mikä teillä on helpottanut odotusta ? Olen potenut vauvakuumetta jollain tasolla jo kohta 7 vuotta mutta koskaan se ei ole tuntunut näin vahvana. Liekö kaikki tuon ihanan ukkelin syytä vai ikäkö se pirisee vai nyt konkreatian muotoa saaneet haavekuvat. Olisi kiva kuulla minkälaisina tunteina ja ajatuksina ja tuntemuksina vauvakuume teillä muilla tuntuu ? Itse kun tuntuu välillä että kärvistelisi jonkun vakavammankin pakko-ajatus-sairauden kanssa.

 

Vauvakuume esiintyy täällä sellaisina tunteina, että ei tunne olevansa kokonainen ihminen ennen kuin saa sen oman nyytin, tuntuu että jotain puuttuu, ja että on PAKKO saada vielä se plussa raskaustestiin, vaikka mikä olisi. Tilannetta vain pahensi tuo helmikuinen keskenmeno eli nyt se vauvakuume on entistä kovempi. Odotan pelonsekaisin tuntein maanantaista aikaa lapsettomuuslääkärille, ja jännitän myös joka päivä tuleeko mitään "raskausoireita" koska nyt on dpo 5 ja ensimmäinen kierto edelleen keskenmenon jälkeen, sillä menkkoja ei ole tullut pariin kuukauteen mutta massiivinen ovulaatio oli viime viikonloppuna.
Tiivistettynä: Sydämeen sattuu ja rinnasta repii niin kauan kuin se vauva tulee.

 

MissPiggy: Voin kyllä hyvin kuvitella että raskaaksi tuleminen, vain hetkeksi, antaa kuumeelle helposti lisää potkua. Toivotaan että ensi maanantai menee hyvin. Ja tiivistyksesi on kyllä osuva. Itse oon joskus miettinyt että olo on välillä kuin olisi aivan järkyttävän ikävä jotakuta ketä rakastaa todella paljon ja josta on ollut erossa pitkään. Kuten sisaruksia tai miestä. Se pikku ero vaan on, että se ketä nyt on hirveä ikävä ei ole vielä syntynytkään. Ja pahinta, sitä ei edes tiedä varmasti tuleeko koskaan syntymään. Siksi ainakin minusta tuntuu välillä vauvoja nähdessä vähän surulliseltakin. Ja oon myös miettinyt että voiko joku vauvakuumeinen oikesti iloita toisen raskautumisesta tai syntyneestä vauvasta täysin aidosti, ilman pientä pistoa tai repivämpää raastoa omassa rinnassa?

 

Moikka vaan kaikki. Täällä ilmottautuu myös yksi vauvahaaveilija. Ikää 21, mies samanikäinen. Yhdessäoloa takana jo 4 vuotta. Aiemmin suunniteltiin vauvaa vasta myöhempään vaiheeseen, jotta saadaan opinnot alta pois jne. Nyt kuitenkin tarjoutui hyvä tilaisuus, kun päätin vaihtaa opiskelualaa, ja pidän tässä välissä hengähdystauon, niin monta vuotta on paahdettu koulua putkeen.
Yritys alkaa nyt toukokuussa, toivottavasti tärppäisi mahd. pian meillä ja muilla yrittäjillä.

 

En malttaisi odottaa tuonne kesään, että yritys alkaisi . Oon jo niin tohkeissani vauvasta.

Välillä kyllä mietin, että uskaltaako lasta tähän maailmaan tupsauttaa, kun ei tiedä onko töitä jne.

 

Täällä on nyt kp 11 ja clomit syöty kp 3-7 Nyt odotellaan ovista, eipä sitten muuta erikoista. Paitsi närästää, lieneekö clomien sivuvaikutusta sitten tai mitä lie

 

Tarvis saada jostakin taas töitä, kun alkaa rahatilanne olemaan aika surkeella tolalla. Ja tulevaisuuttakin ajatellen tarvis olla säästössä rahaa. Meillä mies ainakin on kovasti huolissaan minun työasioista. Kellään muulla samaa?

Mies siis meinaa, että tarvis olla töissä ennen lapsen hankintaa ees jonkun verran.

 

Jos jotakuta muuten kiinnostaa lukea meikäläisen elämästä, niin minun blogia voi selailla, on pikkusen pakko mainostaa

Jotain kaunista ja hyvää

 

Mie sain vasta vakipaikan ja oon oikein tyytyväinen nyt vaan mietin, että toivottavasti en raskaudu kesken 4kk koeajan! tai siis toivottavasti ja toivottavasti, haluaisin raskaaksi mahdollisimman pian, mutta hirvittää että potkasevat mut koeaikana pihalle jos tulen raskaaksi! laitontahan se olis mutta kaikkea tapahtuu.
onko joku joskus raskautunu vastaavassa tilanteessa?

 

Mitäs kaikille kuuluilee?
Onko kukaan nyt jo yrittävä plussannut?

Mitä mieltä muuten olette siitä, että kun päätetään jättää ehkäisy pois eli antaa vauvan tulla jos on tullakseen, niin voiko silloin käyttää alkoholia?

 

Ei olla plussattu ainakaan täällä. alkoholi asiasta niin kyllä miun mielestä voi käyttää ihan normaalisti aina plussaan asti. sit ei kyllä enää sen jälkeen. kyllä mie tytön aikaan taisin yhen puolikkaa siiderin juoda kylläkin.

 

Hei kaikille! Me jätimme hetki sitten pillerit pois. Söin liuskaa 3 päivää, sitten lopetin. Vuoto tuli 3:n päivän päästä. Nyt vaan jännäämään jääkö ensi vuosi amk:ssa kesken!

Ja PUUUUUUUUUUUUUUUHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHH +++++++++++ paljon plussatuulia kaikille sitä toivoville!!

 

Hei kaikki, löytyipäs ihana ja tismalleen omia haaveita vastaava ketju!
Mahtuuko mukaan? Täällä yksi 28v kuumeilija (mies 30), ensimmäinen toiveissa.
Pitkään ollaan yhdessä oltu ja kohta 3 vuotta naimisissa. Ehkäisy jätetty pois häiden
jälkeen ja tähän asti menty "tulee jos tullakseen" ajatuksella. Jonkun aikaa näitä palstoja
sivusta seuranneena, iski kunnolla alitajuntaan tuo vauvakuume ja koska kiertoni
hyvin vaihteleva (28 - 60) nyt ensikertaa testeillä ovis bongattu ja odotellaan jännityksellä tuloksia

 

Heissan! Kohta alkaa olla aika minun siirtyä tuolta yrityksen odottajista tälle puolen. Heinäkuun lopulla loppuvat pillerit ja sitten odotellaan mitä tapahtuu. Jotenkin on alkanut jännittämään, kun asiat ovat edenneet suunnitteluasteelta toteutukseen. B-vitamiinit on aloitettu ja mietin ovistestien tilaamista. Niin kauan on tätä odottanut niin ei kai tässä h-hetken kynnyksellä auta jänistää Ensimmäinen nyytti olisi siis kyseessä meille. Ikää oli se 27v meillä molemmilla.

 

Jippii, meillä tuo yrittäminen alkoi jo nyt. Plussaa odotellessa .
Oon innoissani, mutta stressaanki hiukan, koska oon just sellane heti kaikki tänne-tyyppi. Ja oon liikaa lukenut kaikkia vauvablogeja, joissa on jo pitkään yritetty vauvaa, mutta plussaa ei vaan kuulu.

 

Plussan odottaminen on kyllä tuskllista muistan sillon esikoisen aikaan miten pettyny oli ku kerta toisensa jälkeen tuli nega testattua. Ehkä neljänsien menkkojen jälkeen tuli jo olo että onkohan meissä jotain vikaa ja entä jos ei saadakkaan ikinä lasta. Noh 5 menkojjen jälkeen tulikin sitten varmaan jo itku. Vaikka ei ees sinällään menny kauaa reilu puolvuotta mutta oli se hermoja raastvaa aikaa kyllä.. tosin en usko että se on toisella kerralla nyt yhtään sen helpompaa.

 

Moikka! Taidan liittyä mukaan. Olen 22, elokuussa tulee 23v mittariin ja mies täyttää syksyllä 26v. yhdessä ollaan oltu 6.5v, josta kohta 4v naimisissa. Lapsukaisia on siunaantunut kaksi, 06/08 & 04/10 molemmat tyttöjä. kuopuksen syntymän jälkeen melkein heti mies jo ehdotti kolmatta, mutta minä sanoin että yhtään en enää tee. meillä on superkiltit lapset, mutta mulla on meinannut pää levitä kotona ollessa. Näin jälkikäteen ajatellen, varmaan jonkin asteista masennusta ollut molempien syntymien jälkeen. No jokin aika sitten se vauvakuume iski kun salama kirkkaalta taivaalta ja päätettiin miehen kanssa rueta yrittämään kolmatta (ja nyt ehkä sitä viimeistä) heti vuoden vaihteen jälkeen.

Esikoinen sai alkunsa kumin puhjettua, eikä sitä jälkiehkäisykään estänyt. kuopus tärppäsi kolmannesta kierrosta, joten paineet on kovat, että tämä kolmaskin tärppäisi suht nopeaan. On siihen kyllä laskettu vuosi yritysaikaa, kun ideana on se, että jompi kumpi olisi meistä sitten kotona, kun esikoinen aloittaa koulun -15 syksyllä.

Minä sain kesäkuun alussa vakityöpaikan, mies on määräaikaisena töissä. Kovasti toivotaan, et mieskin saisi vakipaikan niin meidän suunnitelmat lasten hoidoista onnistuisi. Ollaan siis ajateltu, että minä olisin kotona ensimmäiset puoli vuotta ja sitten mies jäisi kotiin niin kauaksi aikaa kun hyvältä tuntuu. kuitenkin niin että vauva olisi ainakin reilun vuoden ennen hoitoon menoa..

Ei kyllä millään jaksaisi odottaa ensi vuoteen asti.

 

Viimeinen pilleri syöty viikko sitten lauantaina. Jännittää miten kierto lähtee kulkemaan. Ei vielä varmaa aloitetaanko yritys heti tästä ekasta kierrosta KP7 nyt menossa.. Onhan tässä vielä muutama päivä aikaa pohdiskella

Saa nähdä pukkaako millaisia "ieroitusoireita". Onko muille tullut E-pillereiden (Tasminetta) lopetuksesta oireita? ja miten pian kierto normalisoitunut?

 

Täällä olis yks joka tahtois kanssa mukaan! :wave:

Eli itse 21v ja avoliitossa elelyä miekkosen kanssa

Loppukeväästä jätetty ehkäsy pois (kumi) Sitä ennen noin vähän alle vuosi sitten e-pillerit jätetty pois. Siinä sai hormoonit rauhottua kun ensin kumilla oltiin. Tuntu kyllä että hormoonit oli missä sattuu...

Yk on nyt tänään yk5, täti paukahti siis tänä aamuna kylään. Ja nega olikin pari päivää sitten tehty eli olin jo varautunut tähän.

Ja ''valmisteluina'' on alotettu oikein vitamiinitalkoot molemmille! :kieh:

PLUSSATUULIA kaikille! :heart:

 

heipsan.. mukaan punkeen tännekin.. oon 27 v ja itselläni on 7 ja 6 vuotiaat muksut.. mies 28vee ja hällä ei ole omia lapsia ennestään nyt meillä alki lapsenteko talkoot tuossa pari pvää ennen edellisiä kuukautisia saa nähdä miten kävi kun peitto heilu ennen menkkoja ja niiden jälkeen.. tuntuu et just H hetkellä miehen työkomennus eri paikkakunnalle sekoitti noi pupuilujutut ja tää kierto menis ohi, mutta ihmeoireita on ollut.. noh, jää nähtäväksi josko siellä olis ollu joka kestouimari joukossa kp18/27-28

 

Meillä menossa YK1 ja ihmettelen että mitähän kehossani nyt tapahtuu. En huomannut paikallistanut ovulaatiota ja nyt menossa kp16 ja huomasin että on tiputellut muutaman pisaran punaista verta alkkareihin. Mistä johtunee? Kertokaa viisaammat

 

Voisiko olla esim. kiinnittymisvuotoa?