Vauva haaveissa vuodelle 2013 - 2014

ambrosia kyllä miekin tuossa tapauksessa ilmoittaisin sille miehelle lapulla että asia häiritsee teidän elämää. mekin jouduttiin noin tekeen edellisessä asunnossa asuessa, että ilmoitettiin lopulta vuokra-asunnon omistajalle asti että miten paljon naapurilla on koiria (9 koiraa ja kissa, jotka tuottaa häiriöitä) niin asunnon omistaja otti yhteyttä eläintensuojeluun ja siellä kävi sitten vierailijoita katsomassa eläinten oloja.
tässä asunnossa missä asutaan asuu naapurissa myös koira joka ulvoo öisin ja päivisin yksin ollessaan, mutta siitä me ei olla vielä ilmoitettu minnekään, kun se omistaja on huomannut itse että koira ei kovin pärjää yksin, eikä onneksi pidä ääntä joka yö...
 
Viimeksi muokattu:
Täällä nyt muutama päivä otettu asiasta selvää ja rauhoituttu.. Mulla on siis ennenkin ollut noiden luokkien kanssa ongelmia, kun 17-vuotiaana jäin myös kiinni papassa ja silloin otettiin koepalat yms yms ja ihan seurannalla selvittiin silloin, eli mihinkään muihin toimenpiteisiin ei tarvinnut mennä. Nii ja mulla ei kyllä tuo koepalojen otto ainakaan silloin sattunut tai edes tuntunut ollenkaan. Toivotaan että nyt on sama tilanne!
Ja tosiaan oon vähän kysellyt ja ottanut selvää asiasta (ihan ammatti-ihmiseltä..=)), ja ei nyt oo vielä mikään paniikin aika, vaan kyse voi olla "vaan" jopa tulehduksesta, mutta toki myös esim. kondylooma, joka miehelläni on, on voinut nyt myös aktivoitua mulla, koska melko todennäköisesti sen häneltä olen saanut.. Mutta nyt kun luokka on tuo 3, niin on todennäköisempää joutua muihinkin toimenpiteisiin, esim. laserilla poistattamaan ne muutokset, mutta se ei siis ole lainkaan varmaa..
Eli näillä tiedoilla oon saanut mielen rauhoitettua ja toivotaan tosiaan et saadaan asiat nopeasti kuntoon ja päästään taas vauhtiin tämän yrittämisen suhteen. Toki kun tuossa asiasta juttelin ystäväni kanssa niin hän oli sitä mieltä että kaikki nuo toimenpiteet voidaan hoitaa vaikka raskautuisinkin, ilman suurempia riskejä, tai sitten vasta synnytyksen jälkeen, jos niin kävis että tulisin nyt raskaaksi. Mutta me "yritetään" nyt vältellä sitä mahdollisuutta, että raskaaksi tulisin, mut tuskin pillereitä nyt alan kuitenkaan syödä, jos eivät sitä ehdottomasti jatkotutkimuksissa vaadi..!

Muokkaus: nii ja kiitos kaikille tsempityksistä! Eiköhän tästäkin selvitä! :)
 
Viimeksi muokattu:
Tervehdys!

Ajattelin tulla vaan päivittelemään, ettei mitään uutta vielä täällä... Neljä viikkoa lomaa takana ja nyt töissä... Menkkoja tosiaan odottelen alkavaksi, mutta tosiaan viimeksi muutama vuosi sitten, kun pidin pillereistä taukoa, kesti sen 4 kuukautta ennen kuin luomumenkat alkoivat. Raskaustestin tein viime viikolla ja haalea nega tuli. Oireita kun yritän kuulostella, niin löydän itsestäni vaikka millaisia oireita. Vatsaa nippailee ja turvotus on ihan valtava (mitään tekemistä loman kanssa, ei tietenkään) :) No odotellaan ja kuulostellaan... Aiemmin en ole sen tarkemmin kehoani kuulostellut, joten uutta tämänkin :)

Markke Tsemppiä! Itse kävin myös kesäkuun lopulla seulonnassa ja nyt odottelen tuloksia. Mullakin on joskus vuosia sitten ollut muistaakseni luokkaa 3 ja silloin tehtiin kolposkopia. Sen jälkeen on muistaakseni vaihtelevasti ollut lähes jatkuvasti luokkaa 2 ja vuoden välein tulee käydä papassa. En edes muistanut koko seulontaa, mutta nyt sitten alkoi tulos ahdistamaan, varsinkin kun tilanne on tämä...
 
Helou!

Tulin tänne vähän etukäteen kurkkimaan ja fiilistelemään. Täällä haaveillaan pikkukakkosesta ja ens kierrosta jää ehkäisy pois. *jännittää* :D

Esikoistytär täytti nyt kesän aikana 2v, joten ensi vuodelle olis pikkusisarus oikeen tervetullut.

Esikoisesta tärppi kävi 6kk jälkeen, mut sillon oli ehkäsynä pillerit, joiden lopetus laitto kierrot ihan mullin mallin. Nyt hormonaalista ehkäsyä ei oo ollu käytössä pariin vuoteen ja kierrot säännölliset, oviksenkin tunnen todella selkeästi. Joten toivo elää pikaisen tärpin puolesta! :)

-Papunen-
 
Viimeksi muokattu:
Tervetuloa Papunen! :)

Kuulostaapa Ambrosia kurjalta sen koiran tilanne. Kyllä mäkin varmaan jonkun kirjeen rustaisin. Ja jos ei se auttais, ottaisin johonkin yhteyttä.

Ihanaa, Markke, että oot positiivisemmalla mielellä! :)

Toivottavasti SuAnn menkat alkaa, tai raskaudut suoraan ;)

Mua jännittää kovasti. Kp 26 nyt ja viime kierrossa kp25 vaihtu kp1, samoin edellinen kierto. Täytyy varmaan tänään mennä ostaan raskaustesti, jos vaikka ylihuomenna tekis, ellei kuukautiset ala ennen sitä.
 
Itse koiran omistajana voin sanoa, että lappu kannattaa naapurille varmasti ensin laittaa ja jos ei tehoa niin sitten järeämmät aseet käyttöön ehdottomasti. Kuulostaa kuitenkin hurjalta, että koira on noin pitkiä aikoja itsekseen ja vielä usein! Kurjaa.

Hyvä Markke, että positiivisemmilla mielin olet jo :)

Täällä kummastellaan näitä ihmeellisiä menkkoja, kp3 siis meneillään ja varsinasta verta ei ole vielä tullut lainkaan, vain sellaista ruskeaa tuhrua hyvin niukasti. Mitään menkka oireita/muita ihmeellisiä oireita ei ole lainkaan vieläkään. Kummastuttaa.
 
Mi&MaNämä on vasta ekat luomu menkat, mutta ainakin edellisellä kerralla kun jätin ehkäisyn pois (ei mitään yritystä vaan muiden oireiden takia), niin ekat menkat oli ainakin ihan tavalliset eli melko runsasta vuotoa jo toisena päivänä. Ajattelin tässä nyt odotella vielä ja kuulostella, jos tällaisena vielä huomenna jatkuu niin taidan marssia kaupoille testiä hakemaan :)
 
Lemontree-86 Tuhruvuotoa ei lasketa uuden kierron aluksi, vaan uus kierto alkaa vasta sillon, ku alkaa kunnon vuoto. Jospa sulle ei mitään menkkoja tuukkaan. ;)

Markke Ei tosiaan kannata joutua paniikkiin. Tulehduskin voi aiheuttaa luokka 3 solumuutoksia. Jos on tarpeen niin muutokset voidaan poistaa paikallispuudutuksessa ja parantuminen on toimenpiteen jälkeen nopsaa eikä vaikuta mitenkään raskautumiseen jne. Tsemppiä! :)

Äh, mä täällä lasken päiviä seuraavan kierron alkuun. :D
 
Hei kaikki.

Tulin tänne vähän vilkuilemaan muiden tuntemuksia yms. Koska vauvakuume on kova :) tässä kuussa jäänyt jo ehkäisy pois tosin en tiedä oliko ovulaation jälkeen vai oikeaan aikaan. En ole seuraillut tuntemuksia tai mitään että koska olisi ovulaatio. Mutta olen aina epäillyt etä se on ainakin lähellä kuun keskivaiheilla tai vähän jälkeen. Koska silloin aina muutama päivänä haluttaa kamalasti ja jos asia olisi minusta kiinni niin peitto heiluisi useaan kertaan päivässä :D

nyt siis kp32/30 joten ajattelin huomenna ostaa raskaus testin :)
 
Onnittelut Leenuliinukalle :hug:
Saas nähdä saadaankö heinäkuulle vielä lisää plussia tosta kp 28-aallosta :LOL:

Koiran tilanne harmistuttaa. Mies on taloyhtiön PJ niin juttelee isännöitsijän kanssa tällä viikolla asiasta.
 
Viimeksi muokattu:
Ambrosia; jos vielä odottelen perjantaihin, jolloin kuukautisten pitäisi alkaa...ehkä silloin voisin "juhlallisesti" tehdä Clearbluen digitestin...Eli älä laita plussanneisin ihan vielä!! hmm...miehestä on tarttunut minuun skeptisyyttä näköjään...vaikka tiedän, ettei viivoja tule, jos raskaushormonia ei ole! Huhhuh...oli kyllä aikamoinen aurinkolomanloppu - vikana yönä tein testin 04:45 kun en saanut unta.
 
Täällähän on paljon plussauutisia!

Leenuliinukkaa onnittelinki toisessa pinossa, mut onnea vielä!

Kamomillatee Jee onnea! Kyllähän se siitä vahvistuu varmasti!

Mie en ainakaan enää plussaa oottele..ihan menkkaolo on ja mieli maassa :'(
 
Ihanaa Leenuliinukka ja Kamomillatee!

Voi kun ois itsellekin noin helppoa :)

Olen itse alkanut tässä masentumaan tämän lastenteon kanssa... Ärsyttää aivan suunnattoman paljon, kun erityisesti veli vaimoineen jaksavat vähän väliä vihjailla lapsien saamisesta jne. Eilen olisi tehnyt mieli sanoa, että eipä se kaikille ole ihan niin helppoa kun mitä heille on ollut. Tämä masennus tullut varmaankin siitä, kun kuitenkin alussa elätteli toiveita että jos ne miehen simpat sittenkin toimisivat ja nyt alkaa usko heikkenemään ja pelko vahvistumaan myös siitä onko itsessäni ehkä myös jotain vikaa. Jos se nyt vaikka olisi pelkästään miehestä kiinni, niin ne simppojen saaminen toimintakuntoon ei todellakaan ole mikään yksinkertainen asia ja voi mennä tappeluksi siellä hoidoissa sitten. Vaihtoehtoja on kaksi: joko antavat miehelle kiltisti sen piikin mikä elvyttää sen simppatoiminnan (en oikein jaksa uskoa että suostuvat tähän kovin helpolla) tai pakottavat miehen lopettamaan testosteronikorvaushoidon jolloin lapsenteosta ei tule mitään, kun mies masentuu, itkeskelee ja on itsetuhoinen ajatuksissaan. Ja eittämättä tämä toinen vaihtoehto myös syö suhdetta todella paljon. Vähän jo hirvittää tuo tulevaisuus... Saati sitten jos paljastuu jotain isompia vikoja jommasta kummasta.

Eilen muuten näin yhden tutun joka on ihan viimeisillään raskaana. Ensimmäistä kertaa minua alkoi itseäni kauhuuttamaan se synnytys ja oikein toden teolla. Tuo pelko aiheutti melkein sen, että hetkellisesti olin jopa iloinen siitä että lasta ei ole tuloillaan niin eipähän tarvitse synnyttää. Mutta tuo nyt vaan oli hetkellinen ajatus.

Noista hankinnoista etukäteen: mieli tekisi kovasti ostella vauvalle juttuja, mutta päässä on kauhukuvana se, että lasta ei koskaan tulekaan... Siispä en uskalla edes katsella niitä.

Jospa tämä fiilis tästä vielä iloksi muuttuisi...
 
Ihanaa! Onnittelut Leenuliinukalle ja Kamomillateelle!! :)) Ajattelinkin, että voiko olla ettei kukaan heinäkuussa plussaa saa. ;)

Palaisin vielä miehen diabetekseen, kyllähän sokeriarvot laittavat kroppaa sekaisin. Varsinkin jos ne eivät ole hyvin arvojen rajoissa. Eikö tästä pinosta löydy yhtään sairaanhoitajaa, jolla olisi minkäänlaista mielipidettä..? ;)

Meitä kumpaakaa ei ole tutkittu, aiemmin en ole ottanut asiasta kovinkaan suuria paineita enkä miettinyt sen enempää. Tänä keväänä olen vasta alkanut miettimään kunnolla, mikä meissä on vikana ja ihmettelemään kun ei näin pitkä yritys tuota tulosta. Nyt mies menossa simppatestiin ja katsotaan sieltä saatujen tulosten perusteella jatkoa sitten. Kovimmin asia kolahti varmasti miehellekin kun pari kk sitten saimme tietää, hyvän ystäväpariskunnan odottavan lasta ja olin aluksi todella onnellinen ja iloinen heidän puolestaan, kunnes kotona tuli itku ja kateus, miksi he? Tuntui myös niin väärältä tuntea niin, kun minun olisi pitänyt olla iloinen heidän puolestaan ja olinkin, mutta silti...
 

Yhteistyössä