Vauva haaveissa vuodelle 2013 - 2014

Ambrosialle paljon peukkuja, että testi on pelkkää selvää miehenkestävää :heart:

panzkus, leenuliinukka, kamomillatee toivotaan, että kaikilla plussailee tasapuolisesti tälläkertaa

Lemontree-86 Tervetuloa mukaan!

Joku täällä kyseli vähän paikkakunta-aluetta.. Täällä ollaan länsi-suomesta, ja ikää tulee mittariin seuraavaksi 27, niin miehellä, kuin minullakin.

Mua on alkanut hirveesti pelottamaan, että kun se lokakuu sieltä tulee hiljaa madellen (huokaus : / ) Ja yritysten pitäisi alkaa. Että mies sanookin, ettei halua vielä, ettei ole valmis, ettei nyt ole sopiva ajankohta, tai sitten yksinkertaisesti vaan alkaa pihtaamaan. Olen sitä nyt pohdiskellut, ja tullut siihen tulokseen, että mun maailmani romahtaa, elämältä katoaa pohja, jos mies voi olla niin itsekäs, että vuoden odottamisen ja toiveiden herättelyn jälkeen kieltäytyy, pettää luottamuksen. :'( Tiedän, että miehen pitäisi myös olla 100% valmis vauvahommiin, mutta jos mieheni onkin laatua, joka siirtää vauvahommat aina jonkin syyn varjolla eteenpäin.. Jos hän onkin loppujen lopuksi liian mukavuudenhaluinen. Asiahan ei ole meillä millään tavalla nyt tullut esille, etteikö se lokakuu olisi starttikuukausi. Mutta jossain alitajunnassani melkein voisin kuvitella, että ylläoleva voi tapahtua.

Onko teillä muilla ollut samantapaisia tuntemuksia ennen yrityskertojen alkua? Tai olenko ylipäätänsä ainut tässä ketjussa, jonka vauvapuuhakuukausi on näin tarkasti määritelty alkavaksi tietystä päivästä (jolloin olen myös ainut, joka voi panikoida näin)? Ja onko parempi pitää vaikka suu kiinni vauvajutuista kuukauden, jottei mies koe painostusta asiaan?

 

Itte kirjoittelen myös Länsi-Suomesta, Kokkolasta. Mulla menee aikasta vähän rahaa noihin ovis-ja raskaustesteihin, tilaan aina silloin tällöin semmosen vähän isomman satsin. Nyt viimeks tilasin huuto.netistä, olikohan tossa 10 ovistestiä, niin maksoi postareiden kanssa joku 4-5€, ja raskaustestejä tuli kans joku about 7, ja maksoi 4€. Suosittelen tilaamaan joskus sieltäkin, ihan luotettavia myyjiä.
Ite en oo täällä cittarissa nähny ovistestejä, vain raskaustestejä, ja apteekissa on täällä ainaki aika suolaset hinnat noilla testeillä.

Kyllä minäki aina ku kirppiksillä esim. käyn, kattelen äitiysvaatteita ja kaikkia ihania vauva-vaatteita, mutta haaveiluks jää tässä vaiheessa vielä, toivotaan että terolutit auttaa

No meillä mies taas on niin pökkelö, että kun lopetin pillerit helmikuussa, niin ei se muka oo tienny sitä, vaikka asiasta monesti mainitsin! Toukokuussa kysyi typeränä että eikös sulla oo ehkäisy, ja mitä jos tuutki raskaaks:kieh:Välillä musta tuntuu että se on ihan omissa maailmoissaan. No olen tehnyt selväksi että raskaus tässä nyt on tavotteena ja piste. Ei sillä oo siihen mitään sanomista, tietää että mulle ei kannata alkaa vänkäämään vastaan Mulla tulee ikää ensi kuussa jo 31v, joten kyllä sekin ymmärtää, että alkaa olla aika perustaa perhettä jos meinaa. Mies on 2 vuotta nuorempi ja sillä tosiaan on eksänsä kanssa 3,5 v tyttö.
Eli ei meillä sovittu mitään päivää milloin yritys aloitetaan, ja mahdotontahan se ois ollukki. Voi viedä sen 1/2 vuotta ennen kuin pillereiden vaikutukset kehosta katoaa muutenki, ja tärppi ei käy piiiiitkään aikaan. Kuten mulla, löytyi sitten se pco, kun ei menkkoja kuulunut, eikä ovista ole ollut.

 

Ei tullu miehenkestävää plussaa, ei tullu mitään

Amiraali, mulla ex lupaili lasta... mutta ensin :

a) sitten kun mulla on vakityö (sillä oli jo)... tämä kun täytettiin tuli kohta
b) pitää olla omistus asunto... ja tämä kun täytettiin
c) pitää laihtua 10kiloa ennen yritystä...

tämän jälkeen jäi ehkäsy pois, ja miestä ei enää kiinnostanu seksi.
Siitä eteenpäin 4kk:tta ilmotin miehelle että kiitti riitti ja yhteenä 6kk:tta ehkäsyn poisjäännin jälkeen ukko oli virallisesti ulkona mun omistuskämpästä.

Olin toki sen 10kg laihempi, mulla oli vakkari duuni ja omistusasunto, mutta mielummin olisin ollut vaikka vuokralla

Nykyisen kanssa ei edes pahemmin suunniteltu koska jätetään ehkäsy pois. Oltiin puhuttu että häiden jälkeen alotettais yritys, mutta aloitettiin 10kk:tta ennen häitä miehen pyynnöstä Eli ei siirtynyt kauemmas eikä tuo mieheni asettanut mitään lapsellisia ehtoja että alettaisiin yritys.

 

Voi Ambrosia85! Otan osaa. Tosin ei nyt vielä maalata piruja seinille, vielä on toivoa! Mulla oli niin fiilikset, että tästä kierrosta teille suodaan plussa :hug:

Amiraali sun pitää puhua selkeesti ja suoraan miehellesi, kuinka kipeä juttu tää vauvakuume sulle on. Miehet on putkiaivoja, ei ne ymmärrä vihjailuja eikä hienoisia pyyntöjä. Aina pitää nostaa rehellisesti kissa pöydälle, pysähtyä juttelemaan ja kertoa tunteet avoimesti, ilman mitään teeskentelyä. Jos ei miehesi olekaan lokakuussa halukas lapsentekoon, kannattaa kertoa suoraan, että suhteen laatua joutuu nyt punnitsemaan. Tää on arka ja ISO aihe.
Lähipiirissä on parikin, joilla on kipeät erot takana sen takia, kun toinen osapuoli ei halunnutkaan/voinut saada lapsia. Aina rakkaus ei riitä, siksi asioista pitää puhua avoimesti. :flower:
Mä kuitenkin uskon ja pidän sulle peukut pystyssä, että miehesi on lojaali tässä asiassa! :heart:

Meillä mies on siis alkanut nyt olemaan supervarovainen. Ei enää edes keskeytettyä nautintoa! :kieh: Nyt on kumi visusti käytössä, ja tarkastetaan että se on varmasti ehjä. Näin ne osat muuttuu...muutama kk sitten mies oli vielä valmis tekemään vauvan vaikka heti, ja ainakin nyt e-pillerit pois ja keskeytetty nautinto ehkäisykeinoksi mukaan, jos sitäkään.....ja mä olin niin tiukkana, että EI VIELÄ!
Jooh. No, ei mulla hirveästi edelleenkään sijaa ajatuksissa oo vauvakuumeilulle..täällä odottelen vaan hermostuksesta kippuralla niitä työ-uutisia....:headwall:

 

Mie kirjottelen täältä pohjois-suomesta. Olen kans samaa mieltä, että Amiraali sun kannattaa tosiaan puhua miehes kans avoimesti, ettei tuu sit pettymyksiä/yllätyksiä kummallekaan. Ja mieluummin just molemminpuolista keskustelua, eikä miljoonia pikkuvihjeitä joita mies ei joko huomaa tai kokee tulevansa painostetuksi. Meillä on alusta alkaen ollut tiedossa, et lapsi on tervetullut jossain vaiheessa. Itelle totaalinen vauvakuume tuli vasta häiden jälkeen. Sitten keskusteltiin, mietittiin ja pohdittiin. Ilmoitin miehelle et pillerit jää ja käytetään kortsua niin kauan ku siltä tuntuu.. Sit yks päivä sekin jätettiin miehen aloitteesta Ei tainu mennä ees kuukautta :heart: Ja sit se ihana viel heitti kirveen sängynalle ku silleen tulee kuulemma poikia

 

Ambrosia :hug: Mäkin täällä niin odotin ilouutisia. Kurja juttu

Kiitos tytöt -kaikille tasapuolisesti- vastauksista. Sen tiedän, että mies tasan tarkkaan tietää, että odotan sitä lokakuuta. Olen ilmaissut mielipiteeni siitä p**keleen kumikääröstä monet kerrat lähiaikoina, kun ensin mies liehittelee, että "mennään makkarin puolelle, ni saat ilman kortsua". Ja sitten siellä kuitenkin kaivaa lopuksi sen esille. Josta jotenkin nyt yhdistin asian :headwall: ETTÄ mun epäilevät tuntemukset on heränny just nyt noiden "huijausliehittelyiden" jälkeen. Pelkään, että sama jatkuu lokakuun puolella.. Mullakin oli kriteerit, jotka mies oli laatinu vauvahommia ajatellen: piti olla naimisissa, vakityö ja omakotitalo. Viimeisin toteutui alkuvuodesta, joten nekin "pykälät" on hoidettu pois alta. Ehkä mä koetan odotella nyt sinne lokakuuhun, ja jos siellä tämä "kissa&hiiri"-leikki jatkuu, ni pitää sitten jutella oikein kunnolla tunteista. Mies kyllä tietää, että en pidä lainkaan siitä, että hän käyttää -seksiä ilman ehkäisyä -lupausta vaan "esileikkinä" saadakseen mut innostumaan. Terapeuttista tämä kirjoittaminen, ku tuollee tajusin, mistä mu epäluuloni johtuu :$

 

Amiraali, monesti lukee näitä juttuja että voiko jättää ehkäsyn pois kun mies lupailee turhia ja kutienkin haluaa itsekin sitä lasta..

Jos mä en olis omaan exääni pottuuntunut niin pahasti, ja se ei olis sanallisesti suostunut ehkäsyn poisjättämiseen, niin oisin hyvinkin pitänyt mahdollisena pillereiden syömättä jättämisen ja siitä miehelle kertomatta jättämisen.
Olihan meillä sopimus että kun nämä ehdot on kunnossa niin lapsi saa tulla..

Olihan muakin "kusetettu" yhdellä jos toisellakin pykälällä.
Miehen ei kutienkaan tartte olla lapsen elämässä jos ei oikeasti itse halua.

Toivon kuitenkin ettei teillä nyt kuitenkaan tuollainen tilanne ole, ja sulla vaan hormoonit heittelee ja pahentelee asioita

Täällä ihan ok olo. Tissit kipeet ja etoo mutta ei voi minkään

 

Mun mielestä lähtökohtaisesti, jos lapsi hankitaan parisuhteeseen, täytyy parisuhteen olla kunnossa. Lapsentulo ei sitä missään nimessä ainakaan paranna. Valvomiset, yöheräilyt, hormonaaliset pyörremyrskyt, uuden tilanteen pelottavuus...kaikki vaikuttaa siihen, että suhde saattaa lähteä jyrkkään alamäkeen, jos ei suhteesta muutenkaan jakseta pitää huolta. NIIN MONI nuori pari eroaa nykyään helposti vauvan tultua kuvioihin, kun se onkin niin kova "shokki".
Jos lähtökohdat vauvan alkuunsaannille on kiristys, valehtelu ja uhkailu, ei perheen tulevaisuus näytä kovin lupaavalta.
Lapsella on oikeus molempiin vanhempiin ja heidän onnelliseen parisuhteeseen. Ehjä perhe pitäisi olla jokaisen toivotun vauvan perusoikeus.
En ihan sulata ajatustapaakaan, että "no jos tämä mies ei halua vauva, huijaan sen häneltä ja jään sitten yksinhuoltaksi". Yksinhuoltajan arki on huomattavasti rankempaa kun osaisi kuvitellakaan. En tiedä, miten olisin jaksanut vauva-arkea, jos ei olisi ollut tuota rakasta ja lojaalia toista puoliskoa, jonka kanssa sai jakaa KAIKEN peloista iloihin. Ja toisekseen mun käy surku isättömiä lapsia. On olemassa myös hyviä miehiä, jotka haluaa perheen. Ei tarvitse kiristää sitä vauvaa paskalta mieheltä, kun varmasti löytyy vielä sekin rakastava ja hellä mies, joka on lapsellesi paras isä.

 

APUAAA.
Eksän kaveri sai vauvan perjantaina, meen kattoo pientä ylihuomenna :heart:
En kestä

Miun exä (miuta 5vuotta vanhempi) oli kanssa sellainen, että lupaili vähän väliä yrityksen aloittamista. Kysyinkin joskus (puolivitsillä) että jokohan uskallan ostaa parit pikku bodyt kaappiin ja mies sanoi että kyllä voi ostaa.

-Ensimmäinen etappi oli koira. Check
-Seuraava vakituinen työ (hänellä). Check.
-Seuraavaksi muuttui: omakotitalo. Check.
-Sitten alkoi mennäkkin että lomamatkan jälkeen. Check.
(tiesimme noin puoli vuotta aikaisemmin että lähdemme lomalle tiettynä ajankohtana)

Kun ei enää pystynyt "perustelemaan" asiaa eikä lupailujaan ja peruilujaan, suuttui aina AIVAN JÄRJETTÖMÄN paljon jos otin asian esiin ja olisin halunnut keskustella siitä.

Tämä asia monen muun lisäksi kärjistyi lopulta eroon. Mie en enää jaksanut perättömiä lupauksia. Se hyöty kaikesta tässä oli se että tajusin ettei moiselle pohjalle kannata ikinä tehdä lapsia. Kun mies alkoi vaistota eroa, hän halusi jättää ehkäisyn pois. Uskon että tämä johtui ihan siitä että olisi halunnut että en lähde.

Vaikka nykyinen onkin vähän jäärä näissä asioissa, kunnioitan häntä aivan älyttömästi, hän kun kertoo REHELLISESTI ettei ehkä vielä halua, ja että haluaa jossain vaiheessa, viimeistään kun valmistun. Tuntuuhan se välillä ikävälle kun ei saa kaikkea -heti-juuri-nyt- mutta luulen sen kasvattavan minuakin ihmisenä
Tiedän että hän ei lupaile miulle turhia.

 

Hei kaikille!

Mä kirjoittelen täältä Turun seudulta, kun joku oli siitä galluppia tehnyt = )
Ambrosia, teille olisin kyllä jo suonut iloisia vauvauutisia.

Mä odottelen ekoja luomumenkkoja, tällä viikolla pitäis alkaa jos kierto olis jtn 25-32 pvää. Hirveesti mulla on vääntäny mahasta, että kyl koht pitäis jo alkaa.

 

Tiistai 10.7. 2012





Yritys/TJOTtailu alkanut:

miss_piggy (30v.).... kp 57/38-45 .........yk 2 ......ya 03/12........ 1.

another...............kp 45/32..............yk7 ........ya 1/2011.............1.

Ambrosia85(27)...... kp 29/28-31 ........yk18 .....ya 10/10.......... 1.
Sunflower11....... kp 28/24-28.........yk20.........ya 12/2010.........3.
Chrissy72 ...............kp 26/26.................yk2.. ...ya 5/12.............. 4.
hintrikka.................kp 22/29-31 .........yk13......... ya5/11............ 1.

Markke................. kp 20/?............yk1/TJOT...........ya 6/12..........2.

(Peity.....................kp 8/28.................yk0..............................? )
Lemontree-86...........kp 8/25...............yk1 ............................. 1.
Mathilda83.............kp 6/28-30 ........ yk1 ........ya 6/12 .............. 1.
Leenuliinukka..........kp6/23-28............yk2................................ 3.
haave2................kp 6/28 .............yk 1............................... 1.
panzkus..............kp 5/28-30 ........ yk3 ........ya 5/12 .............. 1.
Kamomillatee............kp4/28......yk2............ya 6/12.................1



Day Past Ovulation:

Ambrosia85...........dpo14...........Testipäivä: 10.7




Yrityksen myöhemmin aloittavat:
Peity (elo-syys 2012)
minmaria (elokuu 2012)
eleonoora86
Amiraali (lokakuu 2012)



Taustailijat:
Neiti Näpsän Äiti
Markke
Isbla
piupiu
kääkkis
Lumihippu
Pionia
Fiinaliina




Plussanneet:
Kesäkuu 2012:Vissyliini (yk6), lenkkari (yk10)





kp = kiertopäivä
yk = yrityskerta/-kierto
ya= yritys aloitettui
TJOT = tulee jos on tullakseen
dpo = days past ovulation, päivät ovulaation jälkeen



+++++ PLUSSARIKASTA HEINÄKUUTA +++++

 

Fiinaliina, toivottavasti pian alkavat Alkaako teillä nyt yritys vai myöhemmin? En jostain syystä oo laittanut susta mitään spkesejä tuohon listaan :ashamed:

Mä oon jotenkin ollu luulossa että mulla on huomenna kp30 mut sehän on vissiin vasta 29 :O Edelleenkin välistä etoilee (ei kuitenkaan niin usein kun esim eilen) mutta menkkajomot lisääntynyt taas iltaa kohti.. vessassa saa rampata kokoajan ja tottakai sitä "pelkää" että joko vuoto alko.. huoh
Keskiviikkona sitten mulla ja Sunflowerilla on testipäivä, joten toivotaan ettei tätiä tule kummallekaan meistä ja että saadaan plussauutisia tähän pinoon!

 

Tsempit Ambrosia sinnekin!
Onks sul keskiviikoks mitä testiä?

 

Sunflower, ei mulla oo ku cittarin pregchekkei Ja on toki olikohan noi davidin jota tältä palstalta sain ajattelin kyl uhrata tollasen citymarketin testin jos sinne asti päästään.

haha tästä tulee mieleen ihan joku ala-aste "mitä purkkaa sulla on"

 

Mä hain myös cittarista testejä, tosin toistaiseksi vaan ovulaatiotestei. :saint:

Ambrosia, mut voi laittaa toistaiseksi vielä taustailijaksi. Mä en tiedä vielä että mitä tää meidän meno on Luin, muuten tuota blogias päivällä

 

Fiinaliina, kiva kuulla mulla oli tai siis on vieläkin "pääblogi" mutta sen kirjottaminen on tyssännyt ihan kokonaan.. aloitin kuitenkin just uuden blogin joka pyöriikin sitten painonpudotuksen ympärillä. Josko se sais lisämotivaatiota

Lisäilin sut myös tuonne taustalle - kerrothan kun lisätään aktiiviseksi listaan =) Sehän ei tosin tarkoita sitä ettetkö saisi olla aktiivinen muuten tässä pinossa

 

Joo
Mut samoja testejä mullakin. Pelottaa ja jännittää :stick:

 

Täällä kun on ollut paljon keskustelua, tuosta ''valmiudesta'' vanhemmaksi, että koska suhde/mies ja nainen ovat valmiita perustamaan perheen. Niin mä kysyn nyt että kuinka pitkään te ootte olleet puolisonne kanssa yhdessä (jotka suunnittelette esikoista/ esikoisen syntymän aikoihin).

Meillä on miehen kanssa yhteistä taivalta kolme vuotta ja saman katon alla ollaan asuttu nyt reilun vuoden päivät. Eikä me olla vielä kihloissa eikä naimisissa (vaikkakin molempia ollaan suunniteltu, juhlien järjestäminen vaan ei nyt inspaa).

Mies on ehdottomasti sitä mieltä että NYT ASAP olis lapsen aika. Mä oon niin varovainen kaikissa muutoksissa ja pelkään etukäteen sitä mikä vois olla kaikkein pahinta, joten vielä en oo uskaltautunu täysillä mukaan. Miehellä on myös pikkuveli, perheen ''iltatähti'' jota hän on päässyt hoitamaan nuoruus/aikuisiällä, että tietää kyllä vauva-arjestakin, mutta silti tuntuu että mies odottaa sitä maailman helponta lasta ja mä taas varaudun kaikkiin ongelmiin. Olis mukava jos mieskin välillä ottais huomioon mun pelot ja ajattelis asiaa välillä vakavammalta pohjalta.

 

Me ollaan oltu mun miehen kanssa yhdessä elokuussa 4 vuotta, saman katon alla ollaan asuttu about 2 vuotta. Ei olla kihloissa eikä naimisissa, ja tuskin mennäänkään. Mies on sitä mieltä, että se on ihan turhaa, että miks sitä yhdessäolemista pitää jollain sormuksilla vielä vahvistaa, että kerran yhdessä ollaan niin ei siihen sormuksia tarvi, ja jos joskus tulisikin ero ja olis naimisissa niin sitten ois todella hankalaa kaikki.

No passaa mulle, en oo mitään naimisiinmenevää tyyppiä, enkä oikein kihloihinkaan.

 

Me ollaan oltu yhessä noin 3,5 vuotta ja asuttu saman katon alla käytännössä melkein saman verran (lukuun ottamatta näitä miehen "työkomennuksia" jolloin viikot eri paikkakunnilla). Naimisissa ollaan myös :heart:

 

Me ollaan 5 vuotta oltu tuon miehen kanssa yhdessä, joista neljä ollaan asuttu yhdessä. Kihloihin/naimisiin menosta ollaan kyllä puhuttu, mutta vielä ei olla päästy suunnittelua pidemmälle. Ollaan molemmat 26 vuotiaita ja minä nyt olen vauvakuumetta potenut enemmän tai vähemmän jo ainakin 3 vuotta, mutta tosiaan aiemmin ei ole opintojen takia ollut oikein mahdollista yrittää. Olen saanut jonkun verran tuota miestä taivutella lapsen hankkimiseen, mutta lopulta itse ehdotti kesäkuun lopulla, että jos sen ehkäisyn nyt jättäisi pois Itsellä au pair kokemusta aivan vauvoista/pienistä taaperoista puolentoista vuoden ajalta, joten jonkun verran tuota koemusta on kertynyt.

 

Me ollaan oltu miehen kanssa yhdessä käytännössä kevät-talvesta 2010 =)
lapselle annettiin lupa tulla n7kk:tta seurustelun alotuksen jälkeen.
Kihlat ja vihkit vaihdettu ja omistusasunto "sitoo" myös.

Ollaan asuttu melkein heti alusta lähtien samaa kotia kun miehen asunnossa tuli vesivahinko (yläkerrasta vuosi putket suoraan meidän keittiöön). Mies muutti "pako edestä" mun luokse ja sille tielle jäi
Meidän siis piti vasta seuraavana syksyny muuttaa yhteen, mutta yläkerran ukko päätti muuta

 

Hei kaikille!!

Ja niin vaan kävi, että pillerit jäivät nyt kokonaan pois ja yritys voi alkaa! :heart:
Eli nyt menossa KP 5/?, jännityksellä odotan mitä kropassa tulee tapahtumaan..

Meillä yhteistä eloa 9 vuotta, 1 naimisissa. Kiirettä ei olla pidetty, ja hyvä niin, ollaan saatu elää hienoa omaa ja yhteistä elämää :kiss:

 

Kantsii ehkä muutes alkaa noita kiertopäiviä laskemaan vasta ku on ollu ekat luomumenkat, muutenhan sitä ei voi oikein tietää ku pilsujen aikanahan se tyhjennysvuoto tulee vähän niinku aina ajallaan. Eli sitä kierron pituuttahan ei välttämättä tiedä.
Tosin ite en tiedä vieläkään vaikka en oo pilsuja syöny enää puoleen vuoteen.. Kiitos 10:n vuoden pillereiden syönnin ja sen mukanansa tuomien ongelmien

 

Minäpä voisin siirtyä tähän ketjuun kun tätä olen enimmäkseen lukenut viimeaikoina... Olen siis Luna85, ikä 26, yk 5 ja kp 22/29-38

Olemme miehen kanssa olleet kohta 5 vuotta kimpassa joista 4 asuttu yhdessä. Kaksi vuotta sitten ostimme talon ja reilu vuosi sitten koiran. Speksit kunnossa

Meidän yrittämisen taustaa: olen alusta alkaen sanonut, että haluan lapsia jossain kohtaa. Mies korosti pitkän aikaa tuota "jossain kohtaa"-kohtaa ja kiirettä ei ole ollutkaan. Vuosi sitten mieheni aloitti nuo testosteroni hoidot ja ennen niitä lääkäri käski meidän miettiä haluammeko lapsia. Siinä kohtaa mieheni sanoi, että pitäiskö sittenin lasta pistää aluilleen, mutta aika tuntunut hyvältä silloin. Heti kun hänen hoitonsa aloitettiin aloimme tietysti haluamaan lasta Mies täytti 30 viime syksynä ja se oli ehkä tietynlainen virstapylväs ja ymmärrykseen omasta ikääntymisestä. Suhteessamme on ollut joitain karikkoja viimeisen vuoden aikana, sellaisia perustavanlaatuisia hetkiä kun mietimme yhdessäoloamme jne. Jokainen karikko on kuitenkin lopulta työntänyt eteenpäin siihen ajatukseen, että haluamme olla yhdessä. Kihloja emme ole vaihtaneet vieläkään vaikka itse olisinkin valmis, mies taas kokee ettei tarvitsre mitään tuollaista yhdessäolon varmistamiseksi, koska oma tahto toimii hyvin. Olen kyllä sanonut, että viimeistään jos lapsi tulee, niin naimisiin on mentävä ja siihen hän suostuu pitkin hampain. Pientä toivoa eläätelen kuitnekin että kihlaisi jo aiemmin

Olen iloinen, että olemme vasta nyt alkaneet miettimään ja yrittämää tätä lapsiasiaa. Se lapsi on kuitenkin sitten siinä aina ja ikuisesti ja luulen, että vasta nyt olemme kypsiä siihen. Harmittaa kyllä vietävästi jos joudumme menemään niihin lapsettomuushoitoihin, mutta se on enemmän kuin todennäköistä tässä kohtaa miehen korvaushoidon takia. Ihanaa on se, että mies on itse suunnitellut aikatauluja hoitoihin menemisen kanssa ja siten vienyt omalta osaltaan asiaa taas eteenpäin.. Minulla on ovis nyt pahasti kateissa ja olen siitä hieman masentunut, ehkäpä tuo pian alkava etelänloma tekis terää