Alkuperäinen kirjoittaja ninaTT:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja ninaTT:
Nokun uhmaikää ei tule niin ei tarvii nostella uhmaikäisiä tieltä
Lapset menee nukkumaan ku heitä väsyttää. Sama pätee (toivottavasti) vanhempiin. Tuskin tuota mainitsemaasi tilannetta ainakaan kovinkaan usein tulisi eteen
Saako esittää vastakysymyksen?
1,5v ei mene nukkumaan vanhempien asettamaan kellonaikaan. Tappelee vastaan. Mitä teet?
-Laitan ne sänkyyn odottamaan unta.
6v ei suostu laittamaan takkia päälle mennessään ulos leikkimään. Mitä teet?
-En päästä lasta ulos.
15v rikkoo kotiintuloaikojaan jatkuvasti. Olette kokeilleet arestit ja muut. Teini uhkaa karkaavansa jos jatkatte. Mitä teet?
-Ottaisin yhteyttä perheneuvolaan jne. Lapsi on saatava kuriin!
1. Jos lapsi huutaa ja itkee kolme tuntia, vieläkö pidät sängyssä?
2. Et siis enää ikinä päästä lasta ulos? Jos lapsi ei siis anna periksi.
3. Eli laittaisit laitokseen vai?
Mulla on ollut jokaikäistä jo,eli kokemuksellani vastaan.
1.en nyt koska tahansa määrää että nyt on lapsen oltava väsynyt,tiedän hänen rytmeistään että on väsynyt suunnilleen klo 21.
Hän kyllä touhuu omiaan mutta käy unille.Näin on juniori tehnyt ja 4 lastan ennen häntä.
2.Takki päälle jos haluaa kavereiden kanssa ulos.Eikä sitä päivää ole tullut jolloin olisi takki jäänyt sisälle,ja lapsi myös.
3.Otan pois tv:n, pelikoneet,kannettavat,puhelimen sekä kuukausirahan.
Kyllä tehoaa murkkuun paremmin kuin mikään laitos.
Eikä ole tarvinnut kuin kerran kokeilla murkkuun tätä,erään viikonlopun ja siitä oppi.
Kyllä meillä keskustellaan paljon,siihen pyritään.Meillä sunnuntaisin perhepalaverit ja silloin jutellaan menneen viikon tärkeet asiat ja tulevan viikon samoin.
Kerrataan mitä kelläkin on ja mitä kellekin kuuluu.
Pelataan korttia lopuks tms.
Mutta on tiettyjä asioita jotka vaan on ja on.Tietyt rajat.
Luotan lapsiini ja he minuun.
Mutta jokainen lapsi yksilöllisesti.Meillä yks tarvii enemmän apuja rajojen kanssa kuin esim neljäs.Vitonen on tosi itsenäinen ja toimii oman pään mukaan paljon,sisäistänyt kaiken mitä ollaan opetettu.
Mutta todella ei välttämättä yksi tapa toimi toisen lapselle,Siks yksilöllisyys!!!
Sitä korostan.
Joku voi olla 2 veenä jo hyvin omatoiminen eikä tarvii rajoja siinä kuin joku toinen 2 v.