Valitusta lasteni materialisesta joulusta....

["lillukka"]

Joo, joo... vali, vali kun lapseni saivat kaiken mitä halusivat ja enemmän....
Mutta oikeasti tuota tavaran (krääsän) määrää! Lapset ovat vielä pieniäkin. Olisivat olleet onnellisia parista mieluisasta lahjasta.! Ja kun ne paketit eivät vielä loppuneet! Aamuksi jäi vielä ja isovanhemmilla on käymättä. Ja tiedän parin sukulaisen hankkineen heillä käynti lahjat... vaikka siis varsinaiset lahjat antoivat jo...
Meidän piti ostaa tänä vuonna maltillisesti, kun rahat tulevat olemaan tiukassa. Mutta mies sai taas alessa ostohysterian... Hän on vielä meillä se joka valittaa kun lelut ovat lattioilla ja niitä on paljon!! Äitinsä ja tätinsä, sekä valitettavasti myös minun vanhempani, ostavat lahjoja mitenkään miettimättä. Niitä pitää olla paljon! Vaikkei varaa olisi...
Ei auttanut taaskaan miehen kanssa asiasta sopiminen. Eikä muille, että antoi selkeät ja edulliset vinkit lahjoihin...

Onko mun jatkossa sanottava, että vaatetta tai enintään yks paketti per hlö tai kylmästi raakkaan köyhäin apuun osan paketeista!?
Miten te rajoitatte lahja määrää??
Itse en ostanut mitään... ja kerroin kyllä selkeät toiveet.

Siis mikä tässä on nyt se ongelma:
Määrä.
Lapset eivät opi arvostamaan saamaansa.
Joulu on vain pakettien repimistä, kilpailua kellä enemmän ja isoimmat.
Ei yhdessä oloa, ei iloa saamastaan kuin sen avaamisen verran. Ei ehdi leikkiä, ei tutkia mitä sai. Ei iloita yhessä olosta....

Haluaisin niin antaa lapsille enemmän! Pysyvämpää kuin tuo katoava tavara.
Taas meni riitelyksi. Kaikki väsyivät, äiti suuttui ja huusi. Isä valittaa paperi silpusta lattialla..... En minä halua heidän tällaista muistavan! Enkä sitä tavara määrää! Vaan yhdessä olon ja että oli mukavaa....

Eihän se köyhän joulukaan parempi olis, kun heistä varsinkin näyttää tulevan niitä materialisteja. Hukutetaan muut tavaroihin, kun itse kärsittiin puutetta....

 

["Kokenut"]

Hei älä ressaa vielä turhaan etukäteen! Voit itse vaikuttaa asiaan kasvattamalla lapsesi arvostamaan joulua muutenkin kuin lahjojen vuoksi! Kokemuksella tiedän, sillä itse olen kasvanut kaksilapsisessa perheessä. Lahjoja on tullut aina järjettömän paljon. Omilta vanhemmilta mutta myös mummot papat tädit sedät serkut kummit siihen päälle! Meidän suvussa kun ei paljoa lapsia ole ollut ketä lahjoa! Silti, arvostan joulua nimenomaan yhdessäolon vuoksi. Lahjat eivät merkkaa enää mitään eikä niistä turhaan ressata. Varsinkin nyt aikuistumisen myötä kun paketit ovat vähenneet vuosi vuodelta niin joulun merkityksen on kokonaisuudessaan ymmärtänyt. Luulen kuitenkin että kasvatuksella on paljon merkitystä, sillä jos lapset kasvattaa muutenkin materialismiin ja heidät opettaa saamaan kaiken periksi eivät he ymmärrä joulunakaan muusta kun lahjoista

 

[Spencer Hastings]

Mun mielestä on jokseenkin sairasta, että vauvatkin saavat 20 pakettia ja jotain muuta extrahauskaa päälle. Äityleistä stalkattua. Mielestäni jouluun kuuluu ruoka, yhdessäolo ja lahjat, mutta JOLLAIN RODILLA.

Kai se mitä voit tehdä itse, on vaan tiukasti joka vuosi sanottava tuo sukulaisille ja samalla kasvattaa lapsiasi vähemmän materialistiseen jouluun.

 

[hohhoijaa taas]

Itse en kyllä kärsinyt siitä että lapsena sain hirveän määrän lahjoja, silti mulle jo lapsesta oli tärkeämpää se joulun jännitys, tunnelma, sukulaisten näkeminen ja lahjat/ruoka tuli vasta sen jälkeen. Älkää nyt tehkö typeristä asioista ongelmaa. Innokkaat esikoisen vanhemmat ostelemassa paketteja pienokaiselleen, antakaa olla. Minua lähinnä huvittaa se söpöys siinä hössötyksessä

 

["pin"]

Jaahas eli te menitte tappelemalla pilaamaan lastenne joulun ja nyt syytätte lahjoja siitä?

Ei jumalauta koittakaa nyt olla edes jouluaattona tappelematta, se on muidenkin juhla. Ihme kun mun lämpimimmät joulumuistot koostuu kaikesta muusta ja lahjat ovat sivuseikka niissä muistoissa. Yhdestä joulusta jossa vieraamme alkoi tappelemaan, on vain ahdistavia muistoja, mutta nyt sitten voikin alkaa syyttää lahjojen määrää niiden riidasta, eiväthän he itse vastuussa ole perseilystään.

 

[Krääsää]

Hemmetti, että ihmiset ovat ahneita ja tyhmiä. Ei se kiinalainen krääsä voo tuoda iloa oikeasti? Ei lapsi edes muista vuoden päästä, mitä sai lahjaksi.
Elämä ja joulu syntyy elämyksistä, ei tavarasta.

 

[jsklaösdlfkj]

Hemmetti, että ihmiset ovat ahneita ja tyhmiä. Ei se kiinalainen krääsä voo tuoda iloa oikeasti? Ei lapsi edes muista vuoden päästä, mitä sai lahjaksi.
Elämä ja joulu syntyy elämyksistä, ei tavarasta.

Ei meidän joulua ole kukaan onnistunut vielä pilaamaan tuomalla lahjoja, tässäkin tapauksessa tyhmät aikuiset sen tekivät tappelemalla jouluaattona. Olen sanonut sukulaisille jos ovat kyselleet, että mieluiten vaikka lippu leikkipaikkoihin, mutta jos tuovat krääsää niin tuokoot, joulutunnelma on säilynyt silti, koska emme ole sitä vieneet ap:n tavoin tahallisesti syytellen siitä väärää puuta.

 

["luumupuu"]

Meillä on myös aina ollut jouluna ihan älyttömän paljon lahjoja. Niin jo silloin kun itse olin pieni. Enkä minä nyt koe kovinkaan materialistinen olevani. Eikä ole nuo siskon lapsetkaan (kaksi täysi-ikäistä ja yksi teini), vaikka lahjoja ovatkin saaneet pienempänä paljon. Omakin esikoinen alkaa arvostaa muutakin joulussa, kuin lahjoja.

Luulenpa, että jokaiselle pienelle lapselle ne lahjat ovat tärkeintä joulussa. Tai ainakin tosi tärkeä juttu, mutta suurimmalla osalla se muuttuu, kun ikääkin tulee. Tällä tietämyksellä ei voi oikein käsittää, miksi lahjojen määrästä pitää ottaa stressiä ja tehdä ongelma.

 

[vieras*]

Joulu on oma ja muiden asenne.

Aina etsitään ulkoisia syitä:

Joulu ei ollut kiva... liikaa lahjoja.
Joulu ei ollut kiva... syynä liian vähän lahjoja.

Piispa Askola: "Joulun viesti ei ole tehkää täydellinen joulu" | Yle Uutiset | yle.fi

 

[Miuski]

Minustakin on ihanaa, kun jouluna on lahjoja. Meillä ei muuten juuri lahjoja ostella, joten ei ne lapset joulun lahjoista pilalle mene. Tosin, nyt alkavat olla jo sen verran isoja, että tarvitsevat vähän kalliimpia juttuja. Niinpä paketteja ei oo enää niin montaa, vaikka rahamäärällisesti samoissa mennään. Tosin on myös sukulaisten ostamisinto rauhoittunut. Ihanasti lapset olivat tosi tyytyväisiä lahjoihinsa ja kokivat olleensa tosi kilttejä <3

 

[Jepppe]

No, on teilläkin ongelmat!?! Aina näköjään pitää tehdä jostakin ongelma kun ei näköjään "oikeita" ongelmia ole. Meillä lapset (5,3,1) saivat paaaljon lahjoja ja varmasti tulevat jatkossakin saamaan. Itsekin myös sain lapsena paljon paketteja eikä se ole mitenkään ole pois siitä joulun arvostuksesta, yhdessäolosta tms. Lahjat vaan kuuluu jouluun ja erityisesti niin pienten lasten kohdalla. Ja kyllä niitä lahjoja kerkeää ihastella ja leikkiä muulloinkin kuin vain silloin jouluaattona. Meillä ainakin leikit alkoi jo hetki sitten

 

[vieraaas]

älä huoli kun lapset vanhenevat, lahjatoiveiden hinnat kasvavat. eli ei tule montaa lahjaa.... meillä nyt 10v, 9v, 4v, ja 2v. Ja tottakai pienemmät sai enemmän paketteja, kun niillä ei ollut toivomuslistalla: tablettia, puhelinta, pleikkariin mikkiä ym...

 

[Nohh]

Pitäkää ensi vuonna järjestys siinä avaamisessa. Yksi kerrallaan avaa yhden paketin ja muutkin seuraavat mitä paketista ilmestyy. Sitten kerätään paperi siististi pussiin ka sen jälkeen on seuraavan hlön vuoro avata.

 

[eräs vaan]

Kyllä nyt taitaa olla vika ihan ap:ssa itsessään ei lahjoissa tai muussa... Meilläkin lapset saivat ihan järjettömät määrät lahjoja ja silti arvostivat joulua ihan itsessää ja sitä tunnelmaa jne.... Ei sitä että saavat vain tavaroita ja ovat joku vuosi saaneet aina paljon lahjoja, ja silti ovat joka vuosi ihan ihmeissään että taas tuli nain paljon, eivät siis odota mitää lahjavuorta!!!! Se on siitä miten itse lapsesi opetat ja kasvatat!!!! säälittää kyllä ap:lapset

 

[Puuhippa]

No ei noi lelut ole monen vuoden "ongelma".

 

[chef]

No jopas on ongelmaa kerrakseen. Jospa koitan vaikka antaa jonkinmoisia ratkaisuja:

1. Määrä.

Jos leluja on liikaa, niitä voi vähentää.

Mulla on tapana käydä lastenhuonetta säännöllisesti vähän läpi ja etenkin aina ennen joulua, se tulee kohnattua ihan kunnolla läpi. Poistan huoneista ne lelut, joilla ei olla toviin leikitty, sillä ne vie huoneessa vain turhaa tilaa. Lelusta riippuen lelu siirtyy joko pahvilaatikkoon (varastoon, vaatehuoneeseen, kaappiin, autotalliin tms.) tai kirppikselle. Tätä kautta lelujen määrä pysyy aikalailla vakiona, vaikka jouluna huoneeseen kannetaankin uutta tavaraa sisään.
Ja sen lastenhuoneen pystyy kyllä roudaamaan vaikka tänäänkin, joten voisin väittää, että "määrä"-ongelma on melko helposti ratkaistavissa.

2. Lapset eivät opi arvostamaan saamaansa.

Kuka näin väittää? Ja saisinko asiasta faktaa tiskiin, kiitos. Omat kokemukseni kertovat nimittäin aivan toista.

Omat lapseni saavat joka joulu paketteja vinot pinot, enkä ole vielä tähän päivään mennessä huomannut, että lapseni eivät arvostaisi saamaansa siksi, että he saavat kerran vuodessa enemmän, kuin 10 pakettia per lapsi. Esikoinen on 12v, joten puhun nyt siis 12 vuoden (ja 4 lapsen) kokemuksella, mikä ei sinänsä ole mitenkään järettömän suuri, mutta en kyllä toisaalta tunne YHTÄÄN lasta, joka olisi mennyt piloille siksi, että hän saa jouluna paljon lahjoja.

3. Joulu on vain pakettien repimistä, kilpailua kellä enemmän ja isoimmat.
Ei yhdessä oloa, ei iloa saamastaan kuin sen avaamisen verran. Ei ehdi leikkiä, ei tutkia mitä sai. Ei iloita yhessä olosta....

Ihmisillä on varsin erilaisia jouluja, se on ihan totta. Mutta ainakin meillä se joulu sisälsi muutakin, kuin vain pakettien repimistä.

Ja vaikka lapsia on 4, joista keskimmäiset ovat vain vuoden ikäerolla, en kuullut YHTÄKÄÄN sanaa, joka olisi liittynyt siihen, että kuka sai eniten, kuka vähiten, kuka isoimman tai kuka parhaimman. Lapset kyllä kyselivät toisiltaan, että mikä oli suosikkilahja...ja tähän 4v vastasi, että "kaikki on suosikkeja". Joten se siitä arvostamattomuudesta.

Paketit jaettiin ja avattiin yhdessä. Tietenkin. Meillä on ollut tapana toimia niin, että kun lahjan on saanut auki, laitetaan lahja "lapsen omaan kassiin" ja lahjapaperit olohuoneen lattialla olevaan roskapussiin. Kun kaikki lahjat on saatu auki, lapset yleensä nappaavat kassista 1-2 sellaista lahjaa, joilla he haluavat leikkiä heti. Tosin eilen osa lapsista halusi leikkiä leluilla jo ennen, kuin he olivat avanneet kaikki pakettinsa. Mutta tämäkin toki sopii, sillä mielestäni tuon lahjojen aukomisen voi vetää ihan vaan fiilispohjalta, eikä sille siis tarvitse luoda mitään tiukkoja sääntöjä.
Pienen leikkituokion jälkeen lapset aukoivat sitten loputkin lahjansa, jonka jälkeen oli vielä hetki aikaa leikkiä, ennen kuin oli iltapalan aika. Pukki tulee meille siis aina vasta iltasella, joten meillä joulu rakentuu lähinnä siten, että aattona avataan ja joulupäivänä sitten leikitään. Iltasaduksi kuitenkin otetaan aina uusi, puki tuoma kirja. Ja uudet unilelutkin lapset kaappasivat kainaloonsa, kun menivät unille.

Tänään aamusta lapset tonkivat omia kassejaan, napaten sieltä mukaansa lego-paketit, joita he ovatkin nyt koko aamupäivän rakennelleet. Joten eilen avatuista lego-paketeista on kyllä enemmän, kuin paljon iloa myös sen avaamistilanteen jälkeen. Leikkimään ei legoilla tosiaan eilen vielä ehtinyt, mutta ei se kyllä ollut tarkoituskaan. Miksi ihmeessä lapsen tulisi leikkiä KAIKILLA lahjaksi saamilla leluillaan vielä samana iltana, kun hän lelut saa? Itse ajattelen asiaa niin, että lapsella on koko "loppulapsuus" aikaa leikkiä niillä leluilla, joten mikä hoppu tässä nyt oikein on?

Kunhan nuo legorakennelmat jossakin vaiheessa valmistuvat, on aika taas vähän tutkia ja tonkia lahjakasseja ja miettiä, minkä sieltä sitten seuraavaksi leikkeihin valitsisi. Joulu jatkuu vielä tänään ja huomennakin, joten ei tässä ole kiire vielä mihinkään. Ja varsinaiseen "arkeen" palaamme vasta loppiaisen jälkeen, joten eiköhän nuo lahjakassit ehditä sitä ennen läpi käymään.

Ja vaikka ei ehdittäisikään, niin entäs sitten? Lapsilla on tosiaan vielä useampi vuosi aikaa leikkiä, joten eipä tässä kiirusta ole, jos kaikilla lahjaksi saaduillaa leluilla ei olla ehditty leikkimään hetinyt?