T
TäynnäTätäM
Vieras
Voi elämä..Tein uuden vuoden lupauksen, että vastedes meidän huushollissa ei ihroja paisutella. Eli elämäntaparemontti on käynnistynyt (omalla kohdallani jo joulun jälkeen). Vaimo yhtyi lupaukseen, ainakin silloin uuden vuoden hiprakassa.
Nyt sitten rakas vaimokkeeni ilmoitti, että aikoo jatkossakin mässyttää karkkia samalla tavalla kuin ennenkin, ihan vaan siitä syystä, että hän kokee että _minä_ yritän saada häntä laihtumaan! No sehän se siin ä onkin taustalla, ettei hirveesti enää kiinnosta katsella kun rouvan jenkkakahvat vaan leviää (nykyisin ne alkavat jo melkein kainaloista) ja maha oikeasti roikkuu reisien päällä istuessa. Jalat sitävastioin on suorastaan riu'ut, koska lihaksia niissä ei juuri ole, opelkkää löysää luitten päällä.
Sohvaperunoituminen on tapahtunut tässä meidän kahdeksan vuoden suhteen aikana. Ja vielä jaksaa loukkaantua, kun sitten asialle jotain yhdessä haluan tehdä. Vaimo vielä itse haukkuu itseään läskeistään varmaan joka toinen päivä ja on aina kyyläämässä ja tiukkaamassa katselenko muita naisia. Tv:täkin katsellessa saattaa vilkuilla ja tuhista jos katsellaan ihan tavallista ohjelmaa jossa sattuu näkymään vähäpukeisia naisia. Eli itseinho on suurta, mutta mitään ei asioiden korjaamiseksi haluta tehdä. Ennen vuodenvaihdetta oli kyllä suuuria suunnitelmia ja vaimoke tosiaan lupasi jo että lähtee kanssani kohti muutosta. Nyt sitten kun oli kauppaan lähtö ja vaimo pyysi tuomaan itselleen sen normaalin setin (suklaalevy, irttareita ja jugurttia) ja kieltäydyin, niin hirveä huuto ja itkeminen.Ja vaikka itse olen ollut kurinalainen ja alkanut aktiivisemmin liikkumaan niin tuo se vaan haluaa maata netin edessä ja mässyttää.
Olen aivan ymmälläni, tällä hetkellä suoraan sanottuna tekisi mieli lähteä tästä hemmetin ihraläävästä. Kovasti olen yrittänyt kehua ja kannustaa, mutta eipä sillä mitään vaikutusta ole ollut. Mursu mikä mursu. Iljettää jo, kun toinen on vähän päälle kolmikymppisenä tuollainen mummo. Ei mitään elinvoimaa tai kimmoisuutta kropassa, pelkkää höttöä ja selluliittiä. Kädetkin on kuin jotkut löllyvät kinkut. Ja joskus vielä valittaa kun en lähesty häntä tarpeeksi usein seksuaalisesti. wonder why..
Onko tässä enää mitään järjkeä, kannattaako jäädä kun toinen ei tee mitään oman hyvinvointinsa ja myös minun hyvinvointini hyväksi? ja miksi hel***issä nainen suuttuu kun sitten yritän jotain ja hänen itsensäkin hyväksymää ajatusta??
Nyt sitten rakas vaimokkeeni ilmoitti, että aikoo jatkossakin mässyttää karkkia samalla tavalla kuin ennenkin, ihan vaan siitä syystä, että hän kokee että _minä_ yritän saada häntä laihtumaan! No sehän se siin ä onkin taustalla, ettei hirveesti enää kiinnosta katsella kun rouvan jenkkakahvat vaan leviää (nykyisin ne alkavat jo melkein kainaloista) ja maha oikeasti roikkuu reisien päällä istuessa. Jalat sitävastioin on suorastaan riu'ut, koska lihaksia niissä ei juuri ole, opelkkää löysää luitten päällä.
Sohvaperunoituminen on tapahtunut tässä meidän kahdeksan vuoden suhteen aikana. Ja vielä jaksaa loukkaantua, kun sitten asialle jotain yhdessä haluan tehdä. Vaimo vielä itse haukkuu itseään läskeistään varmaan joka toinen päivä ja on aina kyyläämässä ja tiukkaamassa katselenko muita naisia. Tv:täkin katsellessa saattaa vilkuilla ja tuhista jos katsellaan ihan tavallista ohjelmaa jossa sattuu näkymään vähäpukeisia naisia. Eli itseinho on suurta, mutta mitään ei asioiden korjaamiseksi haluta tehdä. Ennen vuodenvaihdetta oli kyllä suuuria suunnitelmia ja vaimoke tosiaan lupasi jo että lähtee kanssani kohti muutosta. Nyt sitten kun oli kauppaan lähtö ja vaimo pyysi tuomaan itselleen sen normaalin setin (suklaalevy, irttareita ja jugurttia) ja kieltäydyin, niin hirveä huuto ja itkeminen.Ja vaikka itse olen ollut kurinalainen ja alkanut aktiivisemmin liikkumaan niin tuo se vaan haluaa maata netin edessä ja mässyttää.
Olen aivan ymmälläni, tällä hetkellä suoraan sanottuna tekisi mieli lähteä tästä hemmetin ihraläävästä. Kovasti olen yrittänyt kehua ja kannustaa, mutta eipä sillä mitään vaikutusta ole ollut. Mursu mikä mursu. Iljettää jo, kun toinen on vähän päälle kolmikymppisenä tuollainen mummo. Ei mitään elinvoimaa tai kimmoisuutta kropassa, pelkkää höttöä ja selluliittiä. Kädetkin on kuin jotkut löllyvät kinkut. Ja joskus vielä valittaa kun en lähesty häntä tarpeeksi usein seksuaalisesti. wonder why..
Onko tässä enää mitään järjkeä, kannattaako jäädä kun toinen ei tee mitään oman hyvinvointinsa ja myös minun hyvinvointini hyväksi? ja miksi hel***issä nainen suuttuu kun sitten yritän jotain ja hänen itsensäkin hyväksymää ajatusta??