Välilihan leikkaaminen

Mulla repesi luonnollisesti juuri siitä mistä kätilö olisi kuulemma nipsaissut. Tikkejä tuli 7 mutta pystyin kuitenkin istumaan toisella kankulla keventäen melkein heti.
Haava parani tosi nopeasti, jälkitarkastuksessa ei kuulemma olisi uskonut, että olen edes synnyttänyt.
Suihkun kanssa pissasin varmuuden vuoksi, en halunnut testata kirvelyn voimakkuutta.
Kakkaaminen pelotti, mutta niin se taitaa kaikkia. Ei tee kovasti mieli ponnistaa yhtään mitään. Hyvin se sujui. Mä olen kanssa luumunektarin kannattaja.
Olen siis yhden ainoan kokemukseni perusteella luomurepeämän kannalla, vaikka tikkejä tulikin ilmeisesti normaalia enemmän.
Niin, ja repeämä oli välilihassa.

 

Voiko liha revetä tuonne klitoriksen suuntaan oikein kunnolla?

 

\

Voiko liha revetä tuonne klitoriksen suuntaan oikein kunnolla?

Voi "revetä" ylöskin päin mutta kyseessä yleensä nirhaumia häpyhuulissa. Varsinaista kudoksen repeämistä ylöspäin en tiedä, häpyluu kuitenkin suojaa myös päälläolevaa kudosta repeämiseltä.

Ja sen verran lisäisin että kyllä emättimeen tulleet repeämät ommellaan. Välillä se on hieman ahdasta ja vaatii näppäryyttä, mutta neula on pieni eikä sinänsä vaadi paljoa tilaa.

 

Välilihaa leikattiin, ja nyt en kyllä muista et tuliko ekan vai toisen asteen repeämä. En tuntenut mitään, en edes leikkausta enkä ompelemista.
Pissaaminen ei onnistunut synnytyksen jälkeen, jouduttiin katetroimaan,sen jälkeen kyllä onnistui hyvin. Ulostaminen jännitti, mut ihan hyvin se sujui, hieman ehkä sattui.
Seksi onnistui ihan hyvin, kun rauhassa otettiin. Ekaa kertaa synnytyksen jälkeen n. 3 viikon kuluttua, kun jälkivuoto oliloppunut.

 

Mulla esikoiselta leikattiin eppari kysymättä ja sain pintarepeämän häpyhuuleen. Leikkaamista en tuntenut, mutta haava oli melko kipeä ja arpihan siitä jäi, selvisin silti ilman kipulääkitystä.

Toiselta ei leikattu ja tunsin repeämän selvästi, mutta ei se erikseen erityisen kipeää käynyt, repesin hiukan välilihasta ja pintarepeämiä kolme ylöspäin (joiden parsiminen kyllä sattu aika hirveästi). Paranin tosi nopeasti, pystyin istumaan eikä muutakaan ongelmaa ollut, paitsi että alapää on tottakai hiukan venyneempi.

Eli jos seuraava kerta tulee, ohjeistan että pakon edessä saa leikata, mutta ei "varmuuden vuoksi"

 

Nostiskelen.. :wave:

 

Minulla on kulunut aikaa 2,5 viikkoa synnytyksestä ja välilihaa leikattiin. Synnytyksessä jouduttiin käyttämään pihtejä, ja kätilö sanoi, että viilto on isompi kuin normaalissa synnytyksessä. Pelkäsin itsekin aikaisemmin leikkausta, mutta kun se sitten tehtiin, en tuntenut juurikaan mitään, pienen vihlaisun vain, kun viilto tehtiin. Supistuskipu oli paljon valtavampi ja pahempi. Loppuvaiheessa synnytystä en kyllä enää arpoisi, mitä haluan tai josko se tai se vaihtoehto olisi parempi. Sairaalahenkilökunta tietää parhaiten mikä missäkin tilanteessa sopii.
Haava oli hieman kipeä vain ensimmäisen päivän. Aluksi tietenkin piti kävellä varovasti, mutta jo nyt elän, liikun ja istun täysin normaalisti.
Seksin suhteen odotan jälkitarkastukseen ja sitten annan palaa!

 

\

Minulla on kulunut aikaa 2,5 viikkoa synnytyksestä ja välilihaa leikattiin. Synnytyksessä jouduttiin käyttämään pihtejä, ja kätilö sanoi, että viilto on isompi kuin normaalissa synnytyksessä. Pelkäsin itsekin aikaisemmin leikkausta, mutta kun se sitten tehtiin, en tuntenut juurikaan mitään, pienen vihlaisun vain, kun viilto tehtiin. Supistuskipu oli paljon valtavampi ja pahempi. Loppuvaiheessa synnytystä en kyllä enää arpoisi, mitä haluan tai josko se tai se vaihtoehto olisi parempi. Sairaalahenkilökunta tietää parhaiten mikä missäkin tilanteessa sopii.
Haava oli hieman kipeä vain ensimmäisen päivän. Aluksi tietenkin piti kävellä varovasti, mutta jo nyt elän, liikun ja istun täysin normaalisti.
Seksin suhteen odotan jälkitarkastukseen ja sitten annan palaa!

Juu tuosta seksistä..Uskoisin että jos minulla joskus synnytys koittaa niin en henkiseltä ja fyysiseltä tasolta pysty sitä vielä pitkään aikaan harrastamaan.Hienoa ettei sinulla tuo välilihan leikkaaminen tuonut sietämättömiä tuskia.. =)

 

Kateellisena olen lukenut miten hyvin teilä muilla on tuo eppari parantunut.
Itellä 6 viikkoa synnytyksestä ja vasta viikon olen ollut ilman antibiootteja. Haava tulehtui ja oon syönyt viittä eri antibioottia. Kaikki tikit repesi enkä tiedä ommellaanko koko haavaa edes kiinni uudelleen. Itse operaatio synnytyksessä ei sattunut (sain hyvät puudutteet) mutta tää jälkiparaneminen on ollut yhtä h..ttiä. Aivan karmeat tuskat. Seksistä ei tee mieli edes haaveilla ja alapää on masentava näky. Hyvä ettei oo suoraa näkymää kohtuun ja kaikki auki melkein peppuun asti. Ei paljon lohduttanut se kuuluisa "palkinto" =lapsi kun taju meinas lähteä joka kerran kun yritti sängystä nousta. Ja tätä siis jatkui viis viikkoa.
Mut hyvä, että toisilla mennyt paremmin. Oon vaan niin älyttömän kateellinen teille :x :ashamed:

 

\

\

Nostiskelen tätä aihetta hieman.. :wave:

Esikoisen synnytyksessä leikattiin ja se on kyllä niin nopea ja pieni nipsaus, että ei sitä edes ehtinyt tajuta pissillä oli helpompi käydä, kun laski samalla käsisuihkusta lämmintä vettä. Kotona kuljeskelin pitkä yöpaita päällä ilman housuja :ashamed: oli ihan terkan suositus, haava paranee nopeammin kun saa tuulettua. "Puuhailut" aloitettiin parin viikon päästä ja ihan hyvin sujui
Toisessa synnytyksessäkin taisi kätilö nipsaista, muutama tikki tuli mutta ne ei edes kirvelleet esim. vessassa käydessä enkä muutenkaan tuntenut niitä. Toivottavasti on teillä tärpännyt..!

Eikö sinulla ollut jälkivuotoa lainkaan vai annoitko valua lattialle :x

 

\

Kateellisena olen lukenut miten hyvin teilä muilla on tuo eppari parantunut.
Itellä 6 viikkoa synnytyksestä ja vasta viikon olen ollut ilman antibiootteja. Haava tulehtui ja oon syönyt viittä eri antibioottia. Kaikki tikit repesi enkä tiedä ommellaanko koko haavaa edes kiinni uudelleen. Itse operaatio synnytyksessä ei sattunut (sain hyvät puudutteet) mutta tää jälkiparaneminen on ollut yhtä h..ttiä. Aivan karmeat tuskat. Seksistä ei tee mieli edes haaveilla ja alapää on masentava näky. Hyvä ettei oo suoraa näkymää kohtuun ja kaikki auki melkein peppuun asti. Ei paljon lohduttanut se kuuluisa "palkinto" =lapsi kun taju meinas lähteä joka kerran kun yritti sängystä nousta. Ja tätä siis jatkui viis viikkoa.
Mut hyvä, että toisilla mennyt paremmin. Oon vaan niin älyttömän kateellinen teille :x :ashamed:

Mites on vessatoimet onnistunut?
Ihmettelinkin missä huonot kokemukset ovat..tässä melkein ensimmäinen.

 

[/quote]

Mites on vessatoimet onnistunut?
Ihmettelinkin missä huonot kokemukset ovat..tässä melkein ensimmäinen.
[/quote]

Sen suhteen ei onneks ole ollut ongelmia. Tosin pissaaminen onnistui ton viiden viikon ajan vaan suihkun kanssa mutta muuten ok. Kakkaamisessa ei mitään ongelmia.

 

\

Kateellisena olen lukenut miten hyvin teilä muilla on tuo eppari parantunut.
Itellä 6 viikkoa synnytyksestä ja vasta viikon olen ollut ilman antibiootteja. Haava tulehtui ja oon syönyt viittä eri antibioottia. Kaikki tikit repesi enkä tiedä ommellaanko koko haavaa edes kiinni uudelleen. Itse operaatio synnytyksessä ei sattunut (sain hyvät puudutteet) mutta tää jälkiparaneminen on ollut yhtä h..ttiä. Aivan karmeat tuskat. Seksistä ei tee mieli edes haaveilla ja alapää on masentava näky. Hyvä ettei oo suoraa näkymää kohtuun ja kaikki auki melkein peppuun asti. Ei paljon lohduttanut se kuuluisa "palkinto" =lapsi kun taju meinas lähteä joka kerran kun yritti sängystä nousta. Ja tätä siis jatkui viis viikkoa.
Mut hyvä, että toisilla mennyt paremmin. Oon vaan niin älyttömän kateellinen teille :x :ashamed:

Kirjoituksesi kuulosti hyvin tutulta, samoja tunteita oli minulla silloin synnytyksen jälkeen..(repesin tosiaan epparin lisäksi, tikit aukenivat enkä päässyt sängystä ylös moneen viikkoon.. mutta kuten kirjoitin, parannuin täysin muutamassa kuukaudessa. Kateellisena kyllä katsoin sairaalassa äitejä jotka tanssivat käytävällä.. )

En olisi silloin 1,5v sitten uskonut että kirjoitan näin niinkuin tähän ketjuun kirjoitinkin jo, sen verran rikki olin synnytyksen jälkeen. Mutta jännästi sitä toipuu, fyysisesti ja psyykkisesti.. Voimia paljon sinulle, :hug:

 

[[/quote]

Kirjoituksesi kuulosti hyvin tutulta, samoja tunteita oli minulla silloin synnytyksen jälkeen..(repesin tosiaan epparin lisäksi, tikit aukenivat enkä päässyt sängystä ylös moneen viikkoon.. mutta kuten kirjoitin, parannuin täysin muutamassa kuukaudessa. Kateellisena kyllä katsoin sairaalassa äitejä jotka tanssivat käytävällä.. )

En olisi silloin 1,5v sitten uskonut että kirjoitan näin niinkuin tähän ketjuun kirjoitinkin jo, sen verran rikki olin synnytyksen jälkeen. Mutta jännästi sitä toipuu, fyysisesti ja psyykkisesti.. Voimia paljon sinulle, :hug:
[/quote]

Ommeltiinko sulla eppari uudelleen? Ja jos kyllä niin jouduitko meneen yksityiselle? Jos ei niin eikö sua oo vaivannu mitenkään se avonainen haava? Mulla kun tuntuu kaikki ilma menevän tonne emättimeen, voi tosin johtua vielä huonohkoista lantionpohjalihaksista. Kiitti jos viittit vastata.

 

\

Ommeltiinko sulla eppari uudelleen? Ja jos kyllä niin jouduitko meneen yksityiselle? Jos ei niin eikö sua oo vaivannu mitenkään se avonainen haava? Mulla kun tuntuu kaikki ilma menevän tonne emättimeen, voi tosin johtua vielä huonohkoista lantionpohjalihaksista. Kiitti jos viittit vastata.

Ei ommeltu, lääkäri oli sitä mieltä että paranee itsekseen. Ja paranihan se, arpi yms. tuntuu sormissa eikä toi värkki nyt ihan ennallaan ole, mutta harvalla alatiesynnyttäneellä kai onkaan.. Mutta mulla ei oo mitään kipuja/kiristäviä kudoksia. Onko sulla ollu vielä jälkitarkastusta? Siellä varmasti katotaan että miten oot toipunu vai tartteeko uudelleen ompelun.. Toivottavasti sä paranet.. Anna aikaa itsellesi, vaikka se tuntuu vaikealta. Muistan kyllä, miten maassa olin itse synnytyksen jälkeen kun tuntui ettei alapäästä enää tule ehjää, mutta aika tekee tehtävänsä. Ja nyt oon menossa vapaaehtosesti repimään itteni uudestaan.

Tosiaan kun saat lantionpohjanlihakset kuntoon, niin se auttaa paljon. Antaa jotenkin "ryhtiä".. Toivottavasti sä voit 1,5vuoden päästä tuntea samanlailla kuin minä nyt. :hug:

 

\

Eikö sinulla ollut jälkivuotoa lainkaan vai annoitko valua lattialle :x

Kyllä sitä minullekin ohjeistettiin että paljon ilmakylpyjä haavoille sitten, että naureskele sinä vaan =) Minä nyt en ainakaan enää muutoman ensimmäisen päivän jälkeen vuotanut kun seula että sen puolesta pystyy ihan hyvin ilman pölksyjä ja siteitä joitakin aikoja olemaan eikä paikat siitä mihinkään sotkeudu ja varmuuden vuoski voi aina istua pyyhkeen päällä.

 

\

\

Eikö sinulla ollut jälkivuotoa lainkaan vai annoitko valua lattialle :x

Kyllä sitä minullekin ohjeistettiin että paljon ilmakylpyjä haavoille sitten, että naureskele sinä vaan =) Minä nyt en ainakaan enää muutoman ensimmäisen päivän jälkeen vuotanut kun seula että sen puolesta pystyy ihan hyvin ilman pölksyjä ja siteitä joitakin aikoja olemaan eikä paikat siitä mihinkään sotkeudu ja varmuuden vuoski voi aina istua pyyhkeen päällä.

Auttaako ilmakylvyt siis nirhautumien ja tulehduksien paranemiseen?Ettei haudu paikat..

 

Nostiskelen,ellei haittaa.. :wave:

 

\

\

\

Eikö sinulla ollut jälkivuotoa lainkaan vai annoitko valua lattialle :x

Kyllä sitä minullekin ohjeistettiin että paljon ilmakylpyjä haavoille sitten, että naureskele sinä vaan =) Minä nyt en ainakaan enää muutoman ensimmäisen päivän jälkeen vuotanut kun seula että sen puolesta pystyy ihan hyvin ilman pölksyjä ja siteitä joitakin aikoja olemaan eikä paikat siitä mihinkään sotkeudu ja varmuuden vuoski voi aina istua pyyhkeen päällä.

Auttaako ilmakylvyt siis nirhautumien ja tulehduksien paranemiseen?Ettei haudu paikat..

Alapään haavoihin ja haavaumiin pätee samat säännöt kuin kaikkeen haavanhoitoon, eli myös niissä (ja oikeastaan etenkin niissä, sillä paikka on hautuvaa sorttia) ilmakylvyt tekee tosi hyvää. Mie otin sairaalasta mukaan muutaman sellaisia kertakäyttöalustoja, ns kroonikkoalustoja, ja sellaisen päällä sitten pötköttelin sängyllä esim puolisen tuntia. Sitten vaan suihkuun ja alusta roskiin. Mulla tehtiin eppari ja tuli jonkin verran repeämääkin, mutta istumaan pystyin hyvin jo seuraavana päivänä ja muutenkin haavat parani tosi nopeasti. Ekat 2 viikkoa suihkuttelin haalealla käsisuihkulla jokaisen pissareissun yhteydessä.

 

MInultakin leikattiin ja lisäksi vähän repesin,en tiedä taitaa olla rutiini porissa että ensisynnyttältä leikataan.
Mutta minusta on jännä että välilihan leikkaamisen jälkeen toiset pystyy heti seuraavana päivänä istumaan ja toiset ei moneen päivään.Mistähän tuo ero mahtaa johtua?Ehkä tikkauksesta?
Mä en todellakaan istunu,mietin että miten pääsen kotiin kun en meinannu päästä ees autoon,onneksi matka oli lyhyt.Lisäksi en pystynyt makaamaan sairaalassa selälläni pariin päivään koska jalkovälissä kiristi ihan hirveesti!Ja kyljen vaihtaminen kesti kauan...
No nyt kuitenkin kaikki hyvin,eikä arpi mua oikeestaan vaivaa.

 

Myös ihmettelen minä tuota istumista.
Itselleni tehtiin eppari, ei sattunut tehdessä, mutta paranemiseen meni varmaan kolme viikkoa. Ja olin kipeä, välillä oikein tosi paljon välillä vähän vähemmän. Nyt synnytyksestä vuosi ja haava parantunut kokonaan.
Mutta istuminen multa suoraan kiellettiin kahdeksi viikoksi. Se oli sairaalan (PHKS) määräys. En saanut edes kokeilla, enkä uskaltanutkaan. En sitten tiedä olisinko pystynyt. Lienee se liittyi tikkien repeämisvaaraan tai johonkin.
Ystävättäreni toisessa sairaalassa samaan aikaan sai ohjeeksi alkaa istua niin pian kun vain kykenee.

Taitaa tavat olla sairaalakohtaisia tässäkin asiassa.

 

\

Myös ihmettelen minä tuota istumista.
Itselleni tehtiin eppari, ei sattunut tehdessä, mutta paranemiseen meni varmaan kolme viikkoa. Ja olin kipeä, välillä oikein tosi paljon välillä vähän vähemmän. Nyt synnytyksestä vuosi ja haava parantunut kokonaan.
Mutta istuminen multa suoraan kiellettiin kahdeksi viikoksi. Se oli sairaalan (PHKS) määräys. En saanut edes kokeilla, enkä uskaltanutkaan. En sitten tiedä olisinko pystynyt. Lienee se liittyi tikkien repeämisvaaraan tai johonkin.
Ystävättäreni toisessa sairaalassa samaan aikaan sai ohjeeksi alkaa istua niin pian kun vain kykenee.

Taitaa tavat olla sairaalakohtaisia tässäkin asiassa.

juu tätä olen ihmetellyt että miten tavat eri sairaaloissa voi olla noin erilaiset.. :/

 

Mulle tehtiin myös imukuppisynnytyksen yhteydessä eppari. Istumista piti valttää ainakin viikko, eikä olis tullu mielenkään istua. Söin särkylääkkeitä paljon joka päivä, että pääsin yleensä sängystä ylös. Niin tuo eppari on aina toisen asteen repeämä (synnytysopin kirjan mukaan) ja mulle tuli vielä sen perään luonnollista repeämää pitkälle peppuun asti. Mulle ei kerrottu synnytyksessä tuota seikkaa ja luulin vain saaneeni pienen viillon välilihaan. Itkin sit sairaalan vessassa, kun tajusin, et olinkin revennyt hiukan enemmän. Nyt, kun katsoin alapäätä, niin se on noin 15cm pitkä vaalea arpi, en tiedä sitten miten jatkuu emättimen puolelle. Tikit ovat jo lähteneet. Sain kahdet antibiootit, joten paraneminenkin lähti sujumaan toisella viikolla. Olin kyllä todella kipeä, en olis uskonut, eikä sitä oikein kerrottu missään, et se kipu voi olla aivan kamalaa.

Tällä hetkellä, kun synnytyksestä on 3 viikkoa ja risat odotan pääsyä fysikaaliseen kuntoutukseen, koska kakka-asiat sujuu liian liukkaasti ts. ei ole tunnetta kakkahädästä, ennen kuin on housussa. Ja julkipiereskelen edelleen. Joku sulkijalihaksen vaurio ilmeisesti tullu. Eli ei tuo synnytys ole vain sen päivän keikka, vaan näitä ongelmia saa sit hoidella ilmeisesti pitempäänkin. :/

 

\

Mulle tehtiin myös imukuppisynnytyksen yhteydessä eppari. Istumista piti valttää ainakin viikko, eikä olis tullu mielenkään istua. Söin särkylääkkeitä paljon joka päivä, että pääsin yleensä sängystä ylös. Niin tuo eppari on aina toisen asteen repeämä (synnytysopin kirjan mukaan) ja mulle tuli vielä sen perään luonnollista repeämää pitkälle peppuun asti. Mulle ei kerrottu synnytyksessä tuota seikkaa ja luulin vain saaneeni pienen viillon välilihaan. Itkin sit sairaalan vessassa, kun tajusin, et olinkin revennyt hiukan enemmän. Nyt, kun katsoin alapäätä, niin se on noin 15cm pitkä vaalea arpi, en tiedä sitten miten jatkuu emättimen puolelle. Tikit ovat jo lähteneet. Sain kahdet antibiootit, joten paraneminenkin lähti sujumaan toisella viikolla. Olin kyllä todella kipeä, en olis uskonut, eikä sitä oikein kerrottu missään, et se kipu voi olla aivan kamalaa.

Tällä hetkellä, kun synnytyksestä on 3 viikkoa ja risat odotan pääsyä fysikaaliseen kuntoutukseen, koska kakka-asiat sujuu liian liukkaasti ts. ei ole tunnetta kakkahädästä, ennen kuin on housussa. Ja julkipiereskelen edelleen. Joku sulkijalihaksen vaurio ilmeisesti tullu. Eli ei tuo synnytys ole vain sen päivän keikka, vaan näitä ongelmia saa sit hoidella ilmeisesti pitempäänkin. :/

Nyt rupesi pelottamaan vielä enemmän..

 

Mulla leikattu välilihä molemmilla kerroilla.

Ekalla kertaa en tuntenut mitään. Kätilö kun sanoi että nyt leikkaa niin olin aivan kauhuissani, pelkäsin että sattuu. Meni hetki ja kysyin koska leikkaa niin sanoi että leikkas jo. Repesin myös pikkasen muttei tikkei tarvinnut.

Tokalla kertaa mä huusin/kirosin kätilölle että leikkaa se väliliha kun ei se vauva mahdu. Kätilö vain sanoi että kyllä mahtuu, mie vain huusin ja huusin. Noh lopulta kätilö sanoi ettei kyllä mahdu ja leikkas. Ja ai hemmetti että se sattu!! Meni muutama sekuntti sain taas ponnistaa ja vauva kirjaimellisesti lensi ulos! Kuului kauhia pamaus ja tajusin että vauva synnytys pöydällä.

Molemmilla kerroilla haava parani todella hyvin. Eikä haava kauaa kipeä ollut. Ihan pienen pieni arpi tuntuu muttei näy.