"..."
Tuo lapsi on huutanut, ulvonut, valittanut ja mylvinyt koko päivän aamusta asti ja loppua ei näy. 
"okei"
[QUOTE="no no no";29889492]Nämä on niin outoja kommentteja aina lukea. Eikös susta ole hienoa juhlia sitä että sulla on ne lapset ja saat olla äiti? Se mitään yli-ihmiseksi korottamista ole.[/QUOTE]
On hienoa. Se on sitä ihan joka päivä. Siihen ei tartteta mitään juhlallisuuksia taho erityistä päivää.
Ja loppujen lopuksi tää päivä muodostuu monella aikuisen naisen diivailu-päiväksi. Milloin mikäkin pilkku on väärinpäin kun perhe ei osannutkaa "kunnioittaa" häntä niin kuin hän mielessään oli ajatellut (rakentanut hienot romantidsoidut unelmat). Eli juu, todellakin teennäistä. Mutta tietty moni nainen kaipaa juuri näitä itsetunnon kohotus päiviä. Vai oletko nähnyt että miehet olisivat keskustelupalstoilla isänpäivän jälkeen "Itkemässä" kamalaa kohtaloaa.
Opetelkaa nyt herran jestas nauttimaan arjesta ja arvostamaan toisianne siinä. EI näitä päiviä tarvita jolloi joku aina pahottaa mielensä.
oimme kuunnella.i
On hienoa. Se on sitä ihan joka päivä. Siihen ei tartteta mitään juhlallisuuksia taho erityistä päivää.
Ja loppujen lopuksi tää päivä muodostuu monella aikuisen naisen diivailu-päiväksi. Milloin mikäkin pilkku on väärinpäin kun perhe ei osannutkaa "kunnioittaa" häntä niin kuin hän mielessään oli ajatellut (rakentanut hienot romantidsoidut unelmat). Eli juu, todellakin teennäistä. Mutta tietty moni nainen kaipaa juuri näitä itsetunnon kohotus päiviä. Vai oletko nähnyt että miehet olisivat keskustelupalstoilla isänpäivän jälkeen "Itkemässä" kamalaa kohtaloaa.
Opetelkaa nyt herran jestas nauttimaan arjesta ja arvostamaan toisianne siinä. EI näitä päiviä tarvita jolloi joku aina pahottaa mielensä.
oimme kuunnella.i
"okei"
[QUOTE="no no no";29889492]Nämä on niin outoja kommentteja aina lukea. Eikös susta ole hienoa juhlia sitä että sulla on ne lapset ja saat olla äiti? Se mitään yli-ihmiseksi korottamista ole.[/QUOTE]
Vastasin vähän väärin, eli minusta siinä ei ole mitään juhlimista että olen äiti. Hienoa on se että olen saannut niinkin suuren kunnian kuin toimia lapsieni äitinä. MUTTA onko se että päätin jättää ehkäisyn joskus pois jotenkin juhlimisen arvoinen juttu?
Äitiys on valinta. Osa sen valitsisi mutta heille ei vaan lasta suoda. On äitejä jotka on menettäneet lapsensa....
Mä en rehellisesti keksi miksi tätä päivää kuuluu juhlistaa? Toki menen virran mukana ja onhan lasten hössäys hauskaa seurattavaa. Mutta vuosi vuodelta huomaan miettiväni juhlan merkitystä. Kenties, kauppojen mielestä jees juhla, saadaan myytyä timatteja ja ties mitä krääsää....Ravintolat kiittää ja kumartaa jne. Eipä siinä silloin mitään. Mutta kuten edellä kirjoitin, se merkkaa miten arjessa toista huomioidaan. Ei se että aiheelle pyhitetään yksi päivä joka aiheuttaa monelle vaan pahaa mieltä.
Vastasin vähän väärin, eli minusta siinä ei ole mitään juhlimista että olen äiti. Hienoa on se että olen saannut niinkin suuren kunnian kuin toimia lapsieni äitinä. MUTTA onko se että päätin jättää ehkäisyn joskus pois jotenkin juhlimisen arvoinen juttu?
Äitiys on valinta. Osa sen valitsisi mutta heille ei vaan lasta suoda. On äitejä jotka on menettäneet lapsensa....
Mä en rehellisesti keksi miksi tätä päivää kuuluu juhlistaa? Toki menen virran mukana ja onhan lasten hössäys hauskaa seurattavaa. Mutta vuosi vuodelta huomaan miettiväni juhlan merkitystä. Kenties, kauppojen mielestä jees juhla, saadaan myytyä timatteja ja ties mitä krääsää....Ravintolat kiittää ja kumartaa jne. Eipä siinä silloin mitään. Mutta kuten edellä kirjoitin, se merkkaa miten arjessa toista huomioidaan. Ei se että aiheelle pyhitetään yksi päivä joka aiheuttaa monelle vaan pahaa mieltä.
Jjjjjjfgjoj
[QUOTE="okei";29889592]Vastasin vähän väärin, eli minusta siinä ei ole mitään juhlimista että olen äiti. Hienoa on se että olen saannut niinkin suuren kunnian kuin toimia lapsieni äitinä. MUTTA onko se että päätin jättää ehkäisyn joskus pois jotenkin juhlimisen arvoinen juttu?
Äitiys on valinta. Osa sen valitsisi mutta heille ei vaan lasta suoda. On äitejä jotka on menettäneet lapsensa....
Mä en rehellisesti keksi miksi tätä päivää kuuluu juhlistaa? Toki menen virran mukana ja onhan lasten hössäys hauskaa seurattavaa. Mutta vuosi vuodelta huomaan miettiväni juhlan merkitystä. Kenties, kauppojen mielestä jees juhla, saadaan myytyä timatteja ja ties mitä krääsää....Ravintolat kiittää ja kumartaa jne. Eipä siinä silloin mitään. Mutta kuten edellä kirjoitin, se merkkaa miten arjessa toista huomioidaan. Ei se että aiheelle pyhitetään yksi päivä joka aiheuttaa monelle vaan pahaa mieltä.[/QUOTE]
Mä en niinkään itseäni juhlista, mutta kyllä mun vanhemmat ja isovanhemmat ansaitsee oman päivänsä! Ei ole niinkään tarkoitus muistaa onnistumisia tai epäonnistumisia, vaan muistaa itselle tärkeitä ihmisiä. Joo toki eihän sitä erillistä päivää tarvitse että voi osoittaa välittävänsä, mutta arjen kiireiden keskellä se voi unohtua.
Äitiys on valinta. Osa sen valitsisi mutta heille ei vaan lasta suoda. On äitejä jotka on menettäneet lapsensa....
Mä en rehellisesti keksi miksi tätä päivää kuuluu juhlistaa? Toki menen virran mukana ja onhan lasten hössäys hauskaa seurattavaa. Mutta vuosi vuodelta huomaan miettiväni juhlan merkitystä. Kenties, kauppojen mielestä jees juhla, saadaan myytyä timatteja ja ties mitä krääsää....Ravintolat kiittää ja kumartaa jne. Eipä siinä silloin mitään. Mutta kuten edellä kirjoitin, se merkkaa miten arjessa toista huomioidaan. Ei se että aiheelle pyhitetään yksi päivä joka aiheuttaa monelle vaan pahaa mieltä.[/QUOTE]
Mä en niinkään itseäni juhlista, mutta kyllä mun vanhemmat ja isovanhemmat ansaitsee oman päivänsä! Ei ole niinkään tarkoitus muistaa onnistumisia tai epäonnistumisia, vaan muistaa itselle tärkeitä ihmisiä. Joo toki eihän sitä erillistä päivää tarvitse että voi osoittaa välittävänsä, mutta arjen kiireiden keskellä se voi unohtua.
viera.s
[QUOTE="okei";29889592]Vastasin vähän väärin, eli minusta siinä ei ole mitään juhlimista että olen äiti. Hienoa on se että olen saannut niinkin suuren kunnian kuin toimia lapsieni äitinä. MUTTA onko se että päätin jättää ehkäisyn joskus pois jotenkin juhlimisen arvoinen juttu?
Äitiys on valinta. Osa sen valitsisi mutta heille ei vaan lasta suoda. On äitejä jotka on menettäneet lapsensa....[/QUOTE]
Itsekin kumoat lopussa väitteesi. Ei äitys oli valinta ja itsestäänselvyys. Ehkäisyn poisjättämisestä ei ole automaattisena lopputuloksena lapsen syntymä. Ja on minusta hyvinkin toivottavaa, että äiti kokee äitiytensä juhlimisen arvoisena asiana.
Sinänsä olen samaa mieltä siitä, että äitienpäivä aiheuttaa usein pahaa mieltä, riitojakin. Tyypillisesti pikkulapsiperheissä, joissa ne odotukset on ladottu puolison niskaan. Mutta kyllä äitienpäivästä taitaa sentään useammin olla iloa kuin surua. Ehkä tärkein se on äideille, joiden lapset eivät enää asu saman katon alla ja ole joka päivä arjessa läsnä. Toivottavasti kaikki palstalaiset siis muisti tänään omia äitejään!
Äitiys on valinta. Osa sen valitsisi mutta heille ei vaan lasta suoda. On äitejä jotka on menettäneet lapsensa....[/QUOTE]
Itsekin kumoat lopussa väitteesi. Ei äitys oli valinta ja itsestäänselvyys. Ehkäisyn poisjättämisestä ei ole automaattisena lopputuloksena lapsen syntymä. Ja on minusta hyvinkin toivottavaa, että äiti kokee äitiytensä juhlimisen arvoisena asiana.
Sinänsä olen samaa mieltä siitä, että äitienpäivä aiheuttaa usein pahaa mieltä, riitojakin. Tyypillisesti pikkulapsiperheissä, joissa ne odotukset on ladottu puolison niskaan. Mutta kyllä äitienpäivästä taitaa sentään useammin olla iloa kuin surua. Ehkä tärkein se on äideille, joiden lapset eivät enää asu saman katon alla ja ole joka päivä arjessa läsnä. Toivottavasti kaikki palstalaiset siis muisti tänään omia äitejään!
"okei"
Ehkä mä olen sitten kyyninen. Mutta juurikin tämä että arjessa unohdetaan ja sitten siihen mummoon ollaan yhteydessä yhden päivän tiimoilta - JA avot, taas on velvollisuus hoidettu.
Totta tietty että hyvä edes yhtenä päivänä vuodessa. hömpän pömppää
Mutta koskaan en tule ymmärtämään äiten hypetystä. Äitiys ja yleensä vanhemmuus on yksi elämän lunnollisimmista asioista. Se ei tee kenestäkään iltalehtien tituleeramia arjen supersankareita. Se on vaan raakaa työtä josta palkinnon saa kun ne pienet silmät sua tapittaa. Ei siitä että puolisko ei nyt muistanutkaan ostaa oikeanlaista timankia tahi kakku olikin liian kostea taitaitai.
Muistin omaa äitiäni, koska niin kuuluu tänä päivänä tehdä. Kunnioitan toki hänen työtään - mutta kyllä hän sen tietää ilman spesial päivääkin. Mutta ehkä mun pitäs enemmänkin kunnioittaa, koska on opettanut että läheisiä tulee muistaa ja kunnioittaa päivittä,356 päivää vuodessa. JA tuoda se julki. Eikä vaan yhtenä päivänä vuodessa kuitata homma tehdyksi...
"okei"
Miksi unohtuu? Ei se ole mikään perustelu et on kiire. Kaikilla on kännykkä tai parikin nytkin metrin säteellä...
Mutta kun ei koeta tarpeelliseksi sanoa. Riittää kun näin äitienpäivänä pistää vähän effordia...Teennäistä. Sitä se nyt vaan on.
En edelleenkään ole sinällään perhejuhlia vastaan. Mutta jotenkin tää "Äiti" -hypetys ainakin mediassa menee ihan överiksi. Me ollaan vaan naisia jotka on päättänyt lisääntyä ja koittaa hanskata arjen. Niillä voimilla mitä kullekin on luotu. Mutta kun äitiys on maailman luonnollisin juttu, oikeastaan meidät "eläminä" on luotu ensisijaisesti jatkamaan sukua niin eipä se nyt oikeasti ole sen poikkeavampaa kuin syöminen. Luonnollisista luonnollisin juttu.
No joo, mie oon erilainen, ja kuten sanottu en vie lapsiltani tätä juhlaa, koska tykkäävät askarella jne. Mutta noin riittimäinen minun ylistys juhla ei tästä tule koskaan. Perheen juhla mieluummin. Ei äidin.
niih...
Olisin edes pientä muistamista mieheltä toivonut, mutta tiesin jo etukäteen että turha toivo. Mies oli koko päivän töissä (niinkuin kaikki muutkin päivät).
No, tiedänpä jatkossa ettei tartte isänpäivääkään muistaa mitenkään.
No, tiedänpä jatkossa ettei tartte isänpäivääkään muistaa mitenkään.
"vieras."
Minä en muistamisia odota mieheltä. Lapsilta on kiva tietysti saada onnentoivotukset ja kortit. Leivoksen mies oli ostanut ja kahvi oli valmiina, kun aamulla yövuorosta tulin. Kiva muistaminen.
Vanha kaveri laittoi eilen päivitystä faceen lapsettomien lauantain muistoksi. Ovat yrittäneet lasta jo vuosikaudet. Ikää kaverilla jo 37v. Tuollainen pistää miettimään, että miksi ihmeessä äitejä juhlitaan. Itse lapsemme haluamme ja toivomme ja sitten pitäisi miehen ja lasten palvoa siitä asiasta ja jotkut jopa loukkaantuu jos ei muisteta. Lapset on aarteita ja niitä ei noin vain välttämättä saa. Juhlikaamme siis heitä
Vanha kaveri laittoi eilen päivitystä faceen lapsettomien lauantain muistoksi. Ovat yrittäneet lasta jo vuosikaudet. Ikää kaverilla jo 37v. Tuollainen pistää miettimään, että miksi ihmeessä äitejä juhlitaan. Itse lapsemme haluamme ja toivomme ja sitten pitäisi miehen ja lasten palvoa siitä asiasta ja jotkut jopa loukkaantuu jos ei muisteta. Lapset on aarteita ja niitä ei noin vain välttämättä saa. Juhlikaamme siis heitä
[QUOTE="niinpä";29889374]Meillä mies ei huomioi äitienpäivää, koska "et oo mun äiti" eikä ystävänpäivää, koska "et oo mun ystävä". Itkuksi aina menee nämä päivät...[/QUOTE]
No, tottahan tämä. Miksi itkemään?
No, tottahan tämä. Miksi itkemään?
Iirisrukka
Onneksi ei ole noita "mies ei lahjaa ollu ostanu" kun mieheni ja lapseni isä nukkui pois tasan puoli vuotta sitten. Veimme lapsen kanssa ruusuja sekä miehen että äitini haudalle. Molemmilla haudoilla tuli iso itku kummaltakin.
Lapselta sain heti aamulla eskarissa tekemänsä lahjan ja iiiiison halin ja märän pusun.
Lapselta sain heti aamulla eskarissa tekemänsä lahjan ja iiiiison halin ja märän pusun.
Huoooooh
[QUOTE="...";29889536]Tuo lapsi on huutanut, ulvonut, valittanut ja mylvinyt koko päivän aamusta asti ja loppua ei näy. [/QUOTE]
Täällä sama. Lopulta itkin kun ei vaan enää jaksanut. Lisäksi ensimmäinen kerta kun ei päästä mummon luo viettämään äitienpäivää sukulaisten kanssa. Sekin vituttaa ihan yli kaiken, koska on oikeastaan ainoa perinne-juttu, jolla on ollut mulle ihan oikeasti merkitystä.
[/QUOTE]Täällä sama. Lopulta itkin kun ei vaan enää jaksanut. Lisäksi ensimmäinen kerta kun ei päästä mummon luo viettämään äitienpäivää sukulaisten kanssa. Sekin vituttaa ihan yli kaiken, koska on oikeastaan ainoa perinne-juttu, jolla on ollut mulle ihan oikeasti merkitystä.
meilläpä meillä
Meillä oli viime vuonna mielestäni oikein hyvä äitienpäivä. Aamusta mies keitti kahvit (lapsi niin pieni ettei vielä osaa aamiasta järkätä) ja teki voileivät, lapsi antoi hoidossa tekemänsä kortin ja lahjan, mies antoi kukan. Päivällä ei mitään sen kummempaa, en muista ostiko mies jonkun pakastekakun vai leivoinko itse, mutta mielestäni oli oikein kiva äitienpäivä.
Tänä vuonna mieheltä ei onnittelua, ei mitään. Tehnyt omia juttujaan koko päivän, ymmärtäisin jos olisi edes töissä, mutta ei. Lapsi minun vastuulla koko päivän, nähtiin miehen kanssa illalla ja edelleenkään ei mitään mainintaa äitienpäivään liittyen (ja kyllä tietää mikä päivä on). Harmittaa kovasti. Ei minulla mielestäni mitään ylisuuria odotuksia ole tälle päivälle ole ollut, vaan ihan joku onnittelu ja se kukka tai kakku olisi ollut ok. Ja lapselle muistutus että antaa lahjansa ja korttinsa, itse sain nämä aamulla pyytää kun ei pieni lapsi tälläistä osaa muistaa jos perjantaina on hoidossa asiasta puhuttu.
Tänä vuonna mieheltä ei onnittelua, ei mitään. Tehnyt omia juttujaan koko päivän, ymmärtäisin jos olisi edes töissä, mutta ei. Lapsi minun vastuulla koko päivän, nähtiin miehen kanssa illalla ja edelleenkään ei mitään mainintaa äitienpäivään liittyen (ja kyllä tietää mikä päivä on). Harmittaa kovasti. Ei minulla mielestäni mitään ylisuuria odotuksia ole tälle päivälle ole ollut, vaan ihan joku onnittelu ja se kukka tai kakku olisi ollut ok. Ja lapselle muistutus että antaa lahjansa ja korttinsa, itse sain nämä aamulla pyytää kun ei pieni lapsi tälläistä osaa muistaa jos perjantaina on hoidossa asiasta puhuttu.
vierass
[QUOTE="...";29889536]Tuo lapsi on huutanut, ulvonut, valittanut ja mylvinyt koko päivän aamusta asti ja loppua ei näy. [/QUOTE]
Sama juttu meidän pikkumurkun kanssa. Isompi murkku taas on lyönyt koulun täysin lekkeriksi :headwall:
Riidellen on päivä mennyt.
[/QUOTE]Sama juttu meidän pikkumurkun kanssa. Isompi murkku taas on lyönyt koulun täysin lekkeriksi :headwall:
Riidellen on päivä mennyt.
mnj
Mulle äitienpäivä on raskasta aikaa siksi, että välejä omaan äitiin ei ole. Mies on ihana ja lapsi on maailman rakkain. Antoivat mun nukkua aamulla pitkään ja leipoivat sillä välin mulle mun suokkariani, mustikkapiirakkaa. Sain lapselta kortin. Ihanaa ja hellää. Mutta olen siinä erityisen onnellisessa asemassa, että meillä äitienpäivä on vähän joka päivä. Mua muistetaan pitkin vuotta, saan aamukahvit vuoteeseen monina muinakin aamuina ja mies on muutenkin todella perhekeskeinen sekä ihana mua ja lasta kohtaan. Siksi omalla kohdalla en erityistä äitienpäivää kaipaa, saan arvostusta osakseni muutenkin.
Mutta oman äidin kanssa on hirveän raskasta. Emme ole tekemisissä, mutta joka äitienpäivä puhelin täyttyy teksti-ja vastaajaviesteistä, joissa haukutaan minua, syyllistetään ja valitetaan ikävää. En ole äitini kanssa tekemisissä, koska hän on henkisesti ja fyysisesti väkivaltainen narkomaani. Viimeinen puhelumme loppui siihen, kun hän käski kertoa silloin kaksivuotiaalle tyttärellemme terveisiä, että painuu helvettiin. Tuntuu kuin elämässä olisi sitkeä, pahansuopa henki, joka ei vaan jätä rauhaan.
Äitiys ei siis ole mikään itsestäänselvyys mun maailmassani. Mutta jos ne välit äitiin on hyvät ja äiti on todella ollut äiti (tehnyt parhaansa, ja se paras on ollut todellakin riittävän hyvää), sitä kannattaa muistaa useammin kuin kerran vuodessa. Mutta jos ei, se ei miksikään siitä maagisesti miksikään muutu, vain koska kerran vuodessa vietetään äitienpäivää.
Mutta oman äidin kanssa on hirveän raskasta. Emme ole tekemisissä, mutta joka äitienpäivä puhelin täyttyy teksti-ja vastaajaviesteistä, joissa haukutaan minua, syyllistetään ja valitetaan ikävää. En ole äitini kanssa tekemisissä, koska hän on henkisesti ja fyysisesti väkivaltainen narkomaani. Viimeinen puhelumme loppui siihen, kun hän käski kertoa silloin kaksivuotiaalle tyttärellemme terveisiä, että painuu helvettiin. Tuntuu kuin elämässä olisi sitkeä, pahansuopa henki, joka ei vaan jätä rauhaan.
Äitiys ei siis ole mikään itsestäänselvyys mun maailmassani. Mutta jos ne välit äitiin on hyvät ja äiti on todella ollut äiti (tehnyt parhaansa, ja se paras on ollut todellakin riittävän hyvää), sitä kannattaa muistaa useammin kuin kerran vuodessa. Mutta jos ei, se ei miksikään siitä maagisesti miksikään muutu, vain koska kerran vuodessa vietetään äitienpäivää.
Blue
Vielä ehtii. Muuten oikein erinomainen päivä mutta nyt jos suomi menee häviämään venäjälle niin vituiks meni tääkin päivä!!
Mieh
Itsellä pamahti selkä joten en kykene istumaan autossa. Mies lähti lasten kanssa sukulaisiin ja tulivat takaisin vasta nyt kun lapset kävivät nukkumaan. Itse kipeänä kotona selän kanssa yksin koko päivän. Mitään en kyennyt kunnolla tekemään ja aika kävi hyvin pitkäksi... Mutta sinänsä pienet murheet mulla.
"..."
Itsellekin itku jossain vaiheessa tuli. Äitienpäivästä tuli kyllä mielessäni "kakkojen äitien kidutuspäivä" tai jotain... Kakkaäiti sain kuulla olevani monta kertaa tänään. Toki lapsi 5-v on kipeänä ja korvatulehdus päällä mutta kovasti ainakin jaksoi nähdä vaivaa että mikään ei suju. Siis ei mikään. Lohdutti kun sentään pikkuveli 1-v tuli halaamaan ja pussailemaan vaikka kipeä on hänkin... Isoveljelle kelpasi halaukset vasta kun oli mennyt petiin ennen nukahtamista. Oli varmaan päivän kiusaamiskiintiö täynnä... :/
"okei"
[QUOTE="...";29890408]Kyllä tulee surullinen olo joidenkin lasten puolesta![/QUOTE]
Perustele?
Perustele?
"okei"
[QUOTE="...";29890430]Sinun arkesi on jonkun toisen lapsuus.[/QUOTE]
Niin? Mitä kantaa nyt tähän haet. Meinaatko että lasten lapsuus menisi pilalle jos äitien päivää ei juhlittas kodeissa? Tuskin kai kun aikuisten keksintö juhla on ja lapset ei siitä mitään tietäs jos aikuiset ei aihetta hypettäis
Kannattaa nyt kuitenkin muistaa sekin että tähän "aikuisten arkeenhan" me lapsiamme valmistamme.
Niin? Mitä kantaa nyt tähän haet. Meinaatko että lasten lapsuus menisi pilalle jos äitien päivää ei juhlittas kodeissa? Tuskin kai kun aikuisten keksintö juhla on ja lapset ei siitä mitään tietäs jos aikuiset ei aihetta hypettäis
Kannattaa nyt kuitenkin muistaa sekin että tähän "aikuisten arkeenhan" me lapsiamme valmistamme.
"..."
[QUOTE="okei";29890491]Niin? Mitä kantaa nyt tähän haet. Meinaatko että lasten lapsuus menisi pilalle jos äitien päivää ei juhlittas kodeissa? Tuskin kai kun aikuisten keksintö juhla on ja lapset ei siitä mitään tietäs jos aikuiset ei aihetta hypettäis
Kannattaa nyt kuitenkin muistaa sekin että tähän "aikuisten arkeenhan" me lapsiamme valmistamme.[/QUOTE]
Näin on. Perutko myös joulun, juhannuksen ja pääsiäisen? Turhaa hypetystä, iloitsevat vielä vahingossa. Aikuisten vakavaan ja masentuneeseen arkeenhan me lapsiamme valmistamme..
Jokaisessa perheessä juhlitaan äitienpäivää eritavalla tai ollaan juhlimatta, mutta olemassa se päivä silti on. Ja sen voisi viettää myös niin, että siitä jäisi mukavia muistoja kaikille?
Ja jos se lapsuus nyt ei mene pilalle yhdestä juhlasta, tuollaisesta asenteesta ainakin menee. Ikävää, kun erään pitää olla niin ikävää. Luokaa ennemmin niitä omia, mukavia tapoja viettää näitä juhlia, kuin kaatakaa tuo synkkyys lastennekin niskaan. Vanhempien väliset ongelmat esim. Niiden takiahan monella lapsella on tämäkin päivä ankea, koska vanhemmat eivät osaa toisiaan kunnioittaa.
Ja kyllä, kyllä minusta lapselle on tärkeä viettää äitienpäivää. Äitienpäivä on vain yksi päivä muiden joukossa - niiden muiden ikävienkö?
Kannattaa nyt kuitenkin muistaa sekin että tähän "aikuisten arkeenhan" me lapsiamme valmistamme.[/QUOTE]
Näin on. Perutko myös joulun, juhannuksen ja pääsiäisen? Turhaa hypetystä, iloitsevat vielä vahingossa. Aikuisten vakavaan ja masentuneeseen arkeenhan me lapsiamme valmistamme..
Jokaisessa perheessä juhlitaan äitienpäivää eritavalla tai ollaan juhlimatta, mutta olemassa se päivä silti on. Ja sen voisi viettää myös niin, että siitä jäisi mukavia muistoja kaikille?
Ja jos se lapsuus nyt ei mene pilalle yhdestä juhlasta, tuollaisesta asenteesta ainakin menee. Ikävää, kun erään pitää olla niin ikävää. Luokaa ennemmin niitä omia, mukavia tapoja viettää näitä juhlia, kuin kaatakaa tuo synkkyys lastennekin niskaan. Vanhempien väliset ongelmat esim. Niiden takiahan monella lapsella on tämäkin päivä ankea, koska vanhemmat eivät osaa toisiaan kunnioittaa.
Ja kyllä, kyllä minusta lapselle on tärkeä viettää äitienpäivää. Äitienpäivä on vain yksi päivä muiden joukossa - niiden muiden ikävienkö?