"uusuusperhe"

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja hesa
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

hesa

Vieras

Kukaan ei enää nykyaikana ihmettele uusperheitä...Mutta itse ihmettelen kuulemaani tapausta.Pariskunta on naimisissa ja heillä on yhteisiä lapsia.Naisella lapsia myös edellisestä avioliitosta.Pariskunta asuu eri osoitteissa(koskaan eivät ole yhdessä asuneet),mutta samalla paikkakunnalla,lähes naapureina.
Onko tälläinen "suhde" taloudellisesti jotenkin kannattavampaa kuin tavallinen perheenä asuminen.Pitäisköhän itsekin sitä harkita.
Tulee vain mieleen,että onko miehen rooli tällaisessa perheessä muuta kuin "siittäjä"...ja minkälaisen roolimallin lapset saavat vanhemmistaan,kun isä käy ns."yökylässä".
Meilläkin on uusperhe ja lapsia edellisistä avioliitoista.Mutta jos kerta olenmennyt uuden puolisoni kanssa naimisiin,niin täytyyhän meidän pystyä asumaan saman katon alla.Meidän perheen pitää olla "tiimi"jossa huolehditaan ja välitetään toisista.Haluan ,että kaikki meidän perheenjäsenet eletään yhdessä normaalia lapsiperheiden arkea,niin iloineen kuin suruineen.
Siksi ihmetyttääkin,että onko tulossa joku uusi "uusuusperheiden" ryhmä.Toivon kuitenkin,ettei tuollainen perhe malli yleisty.Ei se ainakaan lapsille ole hyväksi....vaikka vanhemmille sopisikin.
 
Juu. Voi olla että kertomassasai tapauksessa kyseessä on se, että kumpikin tai toinen vanhempi lapsineen tulee toimeen paremmin kun on virallisesti yh, mutta seurustelee. Eli on oikeutettu asumistukeen, yh-korotukseen lapsilisässä, isompaan kodinhoidontukeen jne, jolloin näiden etujen yhteenlaskettu summa on enemmän, kuin jos molempien palkka/tulopussit laskettaisi yhteen.

Mutta ihan ekana minulle tuli mieleen aivan toinen syy; syy jonka takia itse voisin elääkin kuvaamallasi tavalla.

Se on ihan vain se, että suhde ja perhesopu säilyy tällä tavalla, kun kummallakin on oma kotinsa. Rakkautta on, halua olla yhdessä on myös - siis aikuisilla keskenään menisi hyvin ja onnellisesti yhteisen katon alla - mutta yhteiselämä sinun, minun ja yhteisten lasten kanssa takkuaa niin pahasti, että siinä kärsisi kaikki.

Sinusta se kuulostaa kummalliselta, mutta tässä muutamia syitä, joiden takia se saman katon alla asuminen saattaa muuttua taistelutantereeksi - vaikka rakkautta ja tahtoa olisin! :

- viikonloppulapset: he tuovat mukanaan omat lähikotinsa tavat, eivätkä suostu tai hyväksy toiminaan "talossa talon tavoilla", jolloin on aina koflikteja
- viikonloppulapset eivät siedä uutta kumppania; keskustelujen yms. jälkeenkin on kireä ilmapiiri
- jomman kumman edell.liiton lapsi - vkl-lapsi tai lähilapsi - on äärimmäisen hankala ja aikaa ja huomiota vaativa - kuluttaa suhdetta.
- ei ole varaa ostaa omaa asuntoa, eikä vuokramarkkinoilta löydy niin isoa asuntoa, johon koko uusperhe sopisi. Tai vuokra nousee niin isoksi, ettei sitä ole tavallisella palkollisella varaa maksaa.

Esim. entinen työkaverini asuu kuvaamallasi tavalla: kummallakin on lapsia edellisistä liitoista, he kumpikin ovat lastensa lähihuoltajia. He asuvat samassa talossa, ja muuttaisivat isompaan vuokrakämppään, mutta niin isoa ei ole, että siihen sopisi noin 10-henkinen perhe. Eri-ikäisille koululaisille pitäisi kuitenkin kaikille saada jonkinlainen oma soppi, joten mihinkään 4h+k -luukkuun he eivät sopisi - heillä on nyt suunnilleen sitä kokoluokkaa olevat asunnot, ja täyttä on nytkin. Ainakin työkaverillani on 3 tai 4 lasta, hänen miesystävällään saman verran. Yhteistä heillä ei käsittääkseni ole . ei ollut ainakaan sillojn kun oltiin samassa työpaikassa...
Heillä ei ole varaa ostaa pk-seudulta niin isoa kämppää, että koko porukka sopisi siihen, asuntojen hinnat hipoo taivaita ja molemmat ovat pienipalkkaisia.

Riippumatta siitä, miten uusperheet tai perheet ylipäätään asuvat, pitää muistaa että kun vanhemmat voi hyvin, myös lapsi voi hyvin.


Olen uusperheellinen ja aina välillä minulla ja miehellä on kovia riitoja, kun minä väsyn hänen viikonloppulapsiinsa. HEillä on kotonaan kovin erilaiset tavat. Tai sitten he muuten vaan ovat meillä aika välinpitämättömiä. Yhteiset säännöt, joo, mutta jos ei kiinnosta noudattaa. Sanotaan aina että joo joo, kyllä kyllä, mutta toimitaan ihan miten itseä huvittaa. Kun yhtenä viikonloppuna mies on tiukka ja vaativa, kaikki on hyvin, mutta seuraavalla tapaamisella on kaikki taas unohtunut ja minun ylitseni kävellään ja samoista perusasioista pitää olla perässä muistuttamassa. Minua se rassaa. Lopputulos on se, että joka toinen vkl mies joutuu kävelemään kouluikäisten lasten perässä ja vahtii jopa semmoisenkin, että vaatteet osuvat naulakkoon, likaiset pyykkikoppaan, hiukset kammataan, ulkona ollaan kengät jalassa, sisällä taas ei, jos jotain otetaan se myös laitetaan takaisin paikoilleen (esim. pihalelut). Ja myös minua pitää totella eikä kävellä kuuroin korvin ohitse.

Jos meillä olisi mahdollista, emme asuisi kokoaikaisesti saman katon alla.
Nyt alkaa tilanne olla niin, ettÄ mies voi tavata lapsiaan jossain muualla kuin täällä - ja se taas olisi pois meidän yhteisestä ajasta ja yhteisen lapsen saamasta ajasta, sillä aika vähän hänellä aikaa jää tälle yhteiselle: työpäivä on lyhyempi silloin (perjantaisin), kun omat lapset tulee, mutta ei koskaan tämän yhteisen lapsen takia... Omille lapsilleen hän sanoo hei hei kun lähtee jonnekin, mutta ei tälle pienelle, yhteiselle. Hän vain menee. Ja pieni jää huutamaan hämmillään: isiiii!

 
Sinulle "uusuus ihan o.k"...
...kiitos pitkästä ja valaisevasta mielipiteestäsi.Olen kyllä sinun kanssasi samaa mieltä monessakin asiassa.Itselläni on ollut onnea,koska meillä ei onneksi ole tuollaisia ongelmia....tai ilmenee ainakin lievempänä.Meillä asuu kaikki lapset,joten säännötkin ovat selvät,vaikka usein murkut niitä kokeileekin...ja meillä ei ole "rasitteena" tai "rikkautena"kahden kodin ongelmaa eli lapsemme eivät juurikaan tapaa entisiä puolisoitamme ja toisia vanhempiaan.Mikä on joskus surullistakin.Mutta luettuani sinun juttusi,ehkä se onkin hyvä asia.
 
... kyllä ne exät ja tapaamiset ja elatusmaksut melkeinpä rasite on. Lapsen kannalta tietysti ikävää, jos ei saa tavata toista vanhempaansa, mutta noin muuten, oman elämän kannalta on parempi kun ei ole niitä entisiä siinä vetämässä mattoa jalkojen alta: siis jos lapset käy etällä ja etä toimii tällä tavalla.
tai sitten lähi inhoaa exäänsä niin paljon, ettei salli lapsienkaan tykätä tai muuten vain on pimahtanut, mikä taas näkyy lasten käytöksessä kun tulevat tapaamislle.
Minähän olen vain tavallinen nainen, äiti omilleni. EN ole toimintaterapeutti, en psykologi, en lastentarhantäti tai muutakaan. Eikä minulla ole työ-hoito-suhdetta näihin lapsiin. Minulla on oma elämä johon oikein hyvin sopisi puolisonkin lapset, ellei aina tulisi näitä takapakki-tilanteita; sitä ettei lapsia kiinnosta, kävellään ylitse, sikaillaan. Eikä ole vielä edes murrosikä kyseessä, alakouluikäiset!
 
Minulle tulee myös mieleen se, varsinkin kun on jo mukana lapset edellisistä liitoista, että ehkä viihtyvät vakiintuneen pariskunnan lailla yhdessä, mutta on kuitenkin parempi asua omien lasten kanssa erikseen omissa kodeissa, näin säilyy suhde paremmin, saa päättää tietyllä tavalla itse omista asioista. Ymmärrän hyvin, toki haaveissa voi kuitenkin olla se tavallinen perhemalli (tai mummo/pappaiässä, kun lapset poissa kotoa)
 
Monesti on varmaan helpompi elää kahtena perheenä lähekkäin, kuin yhdistää niitä.
Tila ratkaisut, mistä löytää sopiva asunto.
Lisäksi taloudelliset seikat, yksinhuoltaja korotukset tuista menevät pois kun muutetaan yhteen.
Miksi hoppuilla uuteen parisuhteeseen, voihan olla pari, vaikka osoite on eri. lomilla ja muuten voi liikkua perheenä.
Vanhemuuteen liittyvät ristiriidat voivat olla helpompia, kun molemmilla on oma selkeä reviiri.
 



Jos vanhemmat ovat naimisissa ja asuvat eri osoitteissa,niin ei kai siitä voi taloudellisesti hyötyä.????Onhan se väärin jos saa esim.lapsilisiin yksinhuoltajakorotuksen.Ei tuollaisessa suhteessa perhesopua ajatella,vaan mistä huiputetaan rahaa....Törkeää!!!!Suomessakin on aivan tarpeeksi yksinhuoltajia ja köyhiä perheitä,jotka varmasti tarvivat joka pennin...siksi tuollainen huijaaminen on jotenkin selkärangatonta...siinä pidetään pilkkana todella tukea tarvitsevia.
Mitä sitä mennään naimisiin,jos ei voi perheenä elää....
 
Kyllähän sitä voi perheenä elää vaikka asuu eri osoitteessa. Lasten kannalta tämä voikin olla hyvä ratkaisu. Jos aikuiset ovat sitoutuneita parisuhteeseen ja haluaa sen takia mennä avioliittoon niin mikäs siinä. Kallistahan tuollainen kahden asunnon ylläpito on eikä siinä mitään taloudellista hyötyä saa - paitsi ehkä tuon yh-korotuksen (36 e/kk).

Meillä on tuon tyyppinen kuvio vaikka emme ole naimisissa - ja meillä on yhteisiä lapsiakin. Tämä toimii meille :)
 
Jaanalle.......Siinä se juju onkin.Te ette olekaan naimisissa ja jotenkin se on silloin hyväksyttävämpää...kenelle se sopii.

Olen ehkä vanhanaikainen,mutta ihmettelen naimisissa olevien erillään asumista. ------------

Parisuhde-sivuilla on paljon keskusteltu naimisiinmenosta....toisille se on tärkeää ja toiset eivät kaipaa "tahdon"-lupausta.
Omalla siviilivihkimisellä olen halunnut osoittaa,miten paljon toista rakastan ja haluan elää perheenä hänen ja kaikkien lasten kanssa.Haluan jakaa joka päivän ilot ja surut puolisoni kanssa.Haluan ,että elämme normaalia uusperheen eläämää,joskus kinastellen ja usein osoittaaksemme välittämistä.Naimisiin meno oli meille osoitus,että toinen on joka päivä tukena ja turvana.

Minusta olisi alentavaa ,jos mieheni kävisi luonani ns."yökylässä".

...ja entäs sinun ,minun ja yhteiset lapset....miten voi lapsia kohdella tasapuolisesti,kun asutaan erillään.....

 
Ymmärrän hyvä miksi jotkut menevät naimisiin vaikka asuu erillään. Esimerkiksi isä ei voi saada isyyslomaa jos ei ole avioliitossa/avoliitossa lapsen äidin kanssa. Juuri lasten takia olemme päätyneet tällaiseen ratkaisuun. Tällä tavalla taataan että saavat elää sekä isän että äidin kanssa :) - ainakin suuren osa ajasta.
 


Ihmettelen,miten Suomessa voi elää naimisissa oleva pariskunta kahta taloutta.En oikein usko,että siitä voisi olla rahallista hyötyä.Meillähän on Suomessa niin hyvä" valvonta",etten usko sen oikein onnistuvan.Ainakin tällaisella pienellä paikkakunnalla sosiaalitoimisto.Kela jopa päivähoito tarkailee ...sekä naapurit ovat oikein hyviä tallaisissa "valvontatehtävissä."
Silloin aikoinaan,kun erosin ja aloin seurustelemaan nykyisen puolisoni kanssa,otti sosiaalitoimisto yhteyttä minuun asumistukiasioissa.Ettei vaan "poikakaveri"liikoja majailee meidän kanssa saman katon alla.Molemmilla oli oma asunto ja seurustelua oli kestänyt vain pari kuukautta....Neljän kuukauden päästä kypsyimme kyttäämiseen ja tulojen jatkuvaan tinkaamiseen ,ja muutimme saman katon alle....Enkä kadu sitä ! Asumistuet ja yksinhuoltajakorotukset jäivät pois,mutta tulipahan rauha maahan.
Jotenkin en usko ,että sitä voi kovinkaan kauan elellä kahta taloutta ja kummaksun kyllä,että vielä NAIMISISSA olevat voisivat jujuttaa niin hyvin näitä "valvojia".
 
Hiukan vaikealta tuntuu että taloudellisista syistä asuvat noin.< Vaatiihan ne kummatkin asunnot joitakin panostuksia yms. Ei ne pienet korotukset sitä lisää ja ei kai sitä yh lasekta jos on naimisissa ja asuu eri osoitteissa.

Eri osoitteissa säilyy jonkinlainen vapaus, ei nyt tarkoita että muihin suhteisiin. Mutta muutoin.
 
Kyllä koin karvaasti itse sen asian kun naimisiin menin mieheni kanssa, emmekä asuneet saman katon alla vaan aioimme hankkia yhteisen isomman asunnon, mutta yksinhuoltajakorotus lähti saman tien sekä puolisen tulot piti selvittää kelalle vaikka selitin että aiomme muuttaa yhteen myöhemmin, mutta ei vaan auttanut. Nyt siis joudumme käymään saman paperisodan läpi kahteen kertaan sillä oma vuokra-asuntoni on myynnissä ja joudun joka tapauksessa pian muuttamaan. Mutta kun en elä järjellä vaan tunteella vaan mennään ;) Jos olisin ollut fiksumpi, olisi pitänyt avioliiton ajankohtaa hieman tarkemmin ajatella, mutta jostain syystä ei tullut mieleeni ensimmäiseksi kela kun naimisiinmenoa ajattelin. Tsori, tais hieman poiketa aiheesta. :whistle:
 
Mutta yh korotus on lapsilisässä 32 euroa per lapsi. Vaikka olisi useampi lapsi, niin ei kai niiden takia erikseen asuta? Vai onko muita tukia (elatusmaksu tuleeko, jos on lapsen yh ja naimisissa toisen kanssa?)
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 12.09.2005 klo 21:03 Minä kirjoitti:
Mutta yh korotus on lapsilisässä 32 euroa per lapsi. Vaikka olisi useampi lapsi, niin ei kai niiden takia erikseen asuta? Vai onko muita tukia (elatusmaksu tuleeko, jos on lapsen yh ja naimisissa toisen kanssa?)
Asumistuki tulee,lapsilisän korotus joka on 36.60 per lapsi,lisäksi työttömyyspäivärahaan esimerkiksi vaikuttaa puolison tulot,samoin toimeentulotukeen,päivähoitomaksuihin ym.
 

Yhteistyössä