UUSPERHEELLISET! Onko etälapset teillä aina koko etävanhemman loma ajan? Onko aikaa pelkästään yhteisten lasten kanssa?

  • Viestiketjun aloittaja "äitipuoli"
  • Ensimmäinen viesti
äitipuoli myös
Mun miehellä on kaksi ihanaa lasta ja meillä yhteinen vauva. Totuuden nimissä myönnään että kyllä haluan viettää lomaa myös ilman etälapsia ja samoin haluaa mieheni.

Näin on ollut jo monta vuotta eikä se ole lasten äidille mikään ongelma. Päinvastoin. Hän aina huomioi että haluamme lomailla osan aikaa ilman lapsia ja järjestää oman lomansa sen mukaan. Ja on kiitollinen siitä että hänkin pääsee matkoille miehensä kanssa kahdestaan ilman huolta lapsista kun he ovat isällään.

Ja kaikki uskomme että heistä kasvaa kunnollisia ja tasapainoisia ihmisiä vaikka vanhemmat haluavatkin lomailla osan aikaa ilman heitä.

Ai niin... lapset eivät muuten olleet meillä varmaan kuukauteen kun vauva oli syntynyt. Ja ihan miehen eksän toiveesta. Itse kuulemma muistaa minkälaista oli tulla ensimmäistä kertaa äidiksi.
 
"Jenis"
Alkuperäinen kirjoittaja äitipuoli myös;26279158:
Mun miehellä on kaksi ihanaa lasta ja meillä yhteinen vauva. Totuuden nimissä myönnään että kyllä haluan viettää lomaa myös ilman etälapsia ja samoin haluaa mieheni.

Näin on ollut jo monta vuotta eikä se ole lasten äidille mikään ongelma. Päinvastoin. Hän aina huomioi että haluamme lomailla osan aikaa ilman lapsia ja järjestää oman lomansa sen mukaan. Ja on kiitollinen siitä että hänkin pääsee matkoille miehensä kanssa kahdestaan ilman huolta lapsista kun he ovat isällään.

Ja kaikki uskomme että heistä kasvaa kunnollisia ja tasapainoisia ihmisiä vaikka vanhemmat haluavatkin lomailla osan aikaa ilman heitä.

Ai niin... lapset eivät muuten olleet meillä varmaan kuukauteen kun vauva oli syntynyt. Ja ihan miehen eksän toiveesta. Itse kuulemma muistaa minkälaista oli tulla ensimmäistä kertaa äidiksi.
Mahtavaa. Heti kun paikalle alkoi tulla ihmisiä, jotka ELÄVÄT uusperheessä, keskustelussa alkoi olla jotain tasapuolisuutta. Tsempit teille, kuulostaa ihanteelliselta uusperheeltä :)
 
Häh?! No onhan meilläkin uusperhe ja en näe mitään ihanteellista siinä että kenestäkään perheenjäsenestä pidetään lomaa!

Ja joo, totta kai jokainen perhe elää tavallaan, mutta yritä nyt ap nähdä tässä asiassa se toinenkin puoli. Miehen lapsi on toki välillä äidillänsä, mutta varsinkin kouluiän lähestyessä itse katson että on todella raskasta elää jatkuvasti reppu selässä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja täh;26279107:
ai järkevä.oisko susta kiva että koko perheesi odottaa että sinä häivyt jonnekin hevon kuuseen niin saavat viettää lomaa perheenä?
Joo, juuri näinhän se menee. Voi hyvänen aika. Uusperheissä ne kuviot on pikkasen erilaiset ja sitä myötä sitä lomaa on tosiaan mahdollista saada niin, että kaikki ovat tyytyväisiä. Sun mielestä olis sitten varmaan parempi, että toiselta vanhemmalta kiellettäisiin koko lapsen tapaaminen niin että toinen perhe voisi leikkiä "kokonaista"? Huhhuh.

Ja mitä täällä tulee eroamisen kieltämiseen perheissä, joissa on lapsia niin miettikääs nyt hetki ennen kun latelette tuollaisia naurettavuuksia. Minkä kuvan perhe-elämästä sekin lapselle antaisi jos vanhemmat eivät muuta tekisi kuin riitelisi, nukkuisivat eri huoneissa, olisivat öitä ties missä eivätkä koskaan edes halaisi? Oikein hyvät eväät sitten lapsen omiin tuleviin parisuhteisiin, vai? Vähän nyt järkeä ihmiset.
 
"Vieras"
Itse henkilökohtaisesti ottaisin mieheni lapset vaikka omakseni jos saisin,ovathan ne rakastamani miehen verta ja rakkaita sisaruksia lapsilleni,nyt käyvät vuoro viikoin ja etä viikoin ikävä on kova.
Kantaa en ota ap:n tilanteeseen muta itselleni se että valitsin miehen valitsin myös hänen lapsensa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja äitipuoli myös;26279158:
Mun miehellä on kaksi ihanaa lasta ja meillä yhteinen vauva. Totuuden nimissä myönnään että kyllä haluan viettää lomaa myös ilman etälapsia ja samoin haluaa mieheni.

Näin on ollut jo monta vuotta eikä se ole lasten äidille mikään ongelma. Päinvastoin. Hän aina huomioi että haluamme lomailla osan aikaa ilman lapsia ja järjestää oman lomansa sen mukaan. Ja on kiitollinen siitä että hänkin pääsee matkoille miehensä kanssa kahdestaan ilman huolta lapsista kun he ovat isällään.

Ja kaikki uskomme että heistä kasvaa kunnollisia ja tasapainoisia ihmisiä vaikka vanhemmat haluavatkin lomailla osan aikaa ilman heitä.

Ai niin... lapset eivät muuten olleet meillä varmaan kuukauteen kun vauva oli syntynyt. Ja ihan miehen eksän toiveesta. Itse kuulemma muistaa minkälaista oli tulla ensimmäistä kertaa äidiksi.

Tässä on nimenomaan se näkökulman ydin, mitä meidän perheessä haetaan ja mahdollisuuksien mukaan noudatetaan. Tosi ihanaa, että teillä toimii noin hienosti yhteen toiveet ja lapsen etu :)
 
[QUOTE="Vieras";26279532]Itse henkilökohtaisesti ottaisin mieheni lapset vaikka omakseni jos saisin,ovathan ne rakastamani miehen verta ja rakkaita sisaruksia lapsilleni,nyt käyvät vuoro viikoin ja etä viikoin ikävä on kova.
Kantaa en ota ap:n tilanteeseen muta itselleni se että valitsin miehen valitsin myös hänen lapsensa.[/QUOTE]

Kukaan ei ole täällä puhunut mitään siitä etteikö hyväksyisi miehensä lapsia.
 
Meillä on lähilapsia molemmilla ja yhteinen. Onhan se hienoa ne isommat lapset saada jaloista pois mölyämästä edes vähäksi aikaa, on se ihan erilaista olla pienen vauvan kanssa ilman sitä kauheaa kalabaliikkia. ja tässä siis kyseessä myös omat, biologiset lapset. En lähtisi syyllistämään ajatuksista, että haluaa olla myös vauvan kanssa. Meillä varataan aikaa välillä one-on-one vaikka bonusisä-bonuslapsi tai äiti-omalapsi jne eli kaikki yhdessä ei välttämättä tehdä aina kaikkea ja lapset on olleet innoissaan kun saavat ihan omaa aikaa jonkun aikuisenkin kanssa. kerran vietiin vauva hoitoon ja vietiin vanhemmat lapset leffaan. En koe että siinä olisi vauva jäänyt vähemmälle :D

Kukin perhe ja vanhempi taaplaa tyylillään, kukkahattutätien ja ulkopuolisten puheet voi antaa mennä toisesta korvasta ihan kokonaan ohi. Syyllisyys kuuluu vanhemmuuteen, mutta ei sitä liikaakaan kannata harteilleen ottaa.
 
"diu"
[QUOTE="vieras";26275436]Mua jotenkin puistattaa ajatus, että joku aikuinen ihminen toivoo, ettei toiselle aikuiselle rakkaat lapset olis viettämässä lomaa, että saisi aikaa "omalle perheelle". Pitäis aina jaksaa sitoutua myös sen toisen puolison lapsiin, kun tällaiseen uusperheeseen ryhtyy, muutoin paranee hankkia puoliso, jolla edellistä elämää ei ole.[/QUOTE]

Niinpä, huhhuh. :( Mun miehellä on lapsi suhteesta ennen minua ja vaikka hän ei olekaan lapseni on myös hän minun perhettäni enkä tarvitse mitään vapaata hänestä, ihan sairasta ajatella noin että edellisten suhteiden lapset ei kuulu perheeseen.
 
"Jenis"
[QUOTE="diu";26279784]Niinpä, huhhuh. :( Mun miehellä on lapsi suhteesta ennen minua ja vaikka hän ei olekaan lapseni on myös hän minun perhettäni enkä tarvitse mitään vapaata hänestä, ihan sairasta ajatella noin että edellisten suhteiden lapset ei kuulu perheeseen.[/QUOTE]

Ihanaa pätemistä ;D Kukaan ei ole tässä sanonut, etteivätkö kaikki lapset kuuluisi perheeseen. Kannattaa lukea koko ketju ja kommentoida vasta sitten.
 
"diu"
[QUOTE="Jenis";26279812]Ihanaa pätemistä ;D Kukaan ei ole tässä sanonut, etteivätkö kaikki lapset kuuluisi perheeseen. Kannattaa lukea koko ketju ja kommentoida vasta sitten.[/QUOTE]

Onhan nimenomaan kirjoittanut että haluaa olla oman perheen kesken tarkoittaen ilman lapsia edellisestä suhteesta, lue itse ajatuksella ne kommentit. En todellakaan ala lukea koko ketjua kun jo yhdestä tuollaisesta oksettavasta kommentistä tuli huono olo.
 
uusperheessä10vuotta
Minulla ja miehelläni on 3 yhteistä lasta ja miehelläni 2 lasta edellisestä liitosta. Mieheni lapset ovat olleet perheenjäseniäni jo ennen kuin sain omia lapsia ja ovat minulle todella rakkaita. Lapset asuvat tällä hetkellä äidillään, mutta ovat asuneet 3 vuotta myös meillä. Lapset kokevat minut kolmanneksi vanhemmakseen ja kysyvät minulta neuvoa, tukea ja apua, ja riitelevät kanssani ;), ihan samalla tavalla kuin biologisten vanhempiensakin kanssa. Meillä ei ole koskaan ollut tapaamissopimuksia, koska me aikuiset olemme hyvissä väleissä ja voimme sopia asioista keskenämme ja lasten toiveita kuunnellen.

Ymmärrän ihan täysin, mitä ap ajaa takaa. Kaikista lapsista, omista ja toisen, on hyvä saada vapaata välillä. Minusta on ihanaa, kun osa lapsistani menee mummolaan ja saan viettää aikaa vain yhden kanssa. Samoin on ihanaa, kun jonain viikonloppuina ei tarvitse tapella miehen teinien kotiintuloajoista ja vaatehankinnoista. Ja lomailu ilman heitä on erilaista, koska menemisiä ja tekemisiä voi rauhassa suunnitella vain pienten lasten näkökulmasta eikä tarvitse miettiä, hajoaako teineillä pää Muumimaailmassa :) Mutta samoin varmistan aina, että miehellä on halutessaan mahdollisuus viettää aikaa vain isompien lastensa kanssa. Minäkin olen viettänyt mökillä aikaa vain hänen tyttärensä kanssa. Kyllä me voimme olla tiivis, tasavertainen ja rakastava perhe, vaikka emme nyhjöttäisikään kylki kyljessä ja sillit suolassa 24/7 :)
 
jlk
[QUOTE="Jenis";26279189]Mahtavaa. Heti kun paikalle alkoi tulla ihmisiä, jotka ELÄVÄT uusperheessä, keskustelussa alkoi olla jotain tasapuolisuutta. Tsempit teille, kuulostaa ihanteelliselta uusperheeltä :)[/QUOTE]

Nähtävästi sinulla on valikoiva lukutapa ja jätät huomioimatta ne uusperheellisten viestit, jotka eivät tue näkökantaasi. Itsekin jo kirjoitin ketjuun, olen uusperheellinen ja näen kaikki perheen lapset osana uutta perhekokoonpanoa. Uusperhe ei ole eikä tule olemaan ydinperhe, ja miksi pitäisikään olla.

Meillä aikaisemmassa parisuhteessa syntyneet lapset haluttiin kotiin, kun yhteinen vauva tuli sairaalasta. Halusimme, että lapset voivat olla paikalla sisartaan vastaanottamassa ja tuntea olevansa meidän kanssamme samaa perhettä. Vanhin oli siinä vaiheessa 13-vuotias ja hyvin mielellään kävi vaunulenkillä vauvan kanssa. Useita vuosia on kulunut. Olen ylpeä näistä yhteisen sisaruksista, jotka osaavat tarkastella uusperhekuvioita paljon avarakatseisemmin ja kaikki osapuolet vastaanottavammin kuin monet aikuiset ihmiset. Mielestäni se vaan vaatii sen, että lapset itsensä otetaan ensin täysivaltaisesti mukaan perheenjäseniksi ilman erottelua entisiin, yhteisiin, ydinlapsiin ja uuslapsiin.
 
äitipuoli aloittaja
Alkuperäinen kirjoittaja uusperheessä10vuotta;26280018:
Minulla ja miehelläni on 3 yhteistä lasta ja miehelläni 2 lasta edellisestä liitosta. Mieheni lapset ovat olleet perheenjäseniäni jo ennen kuin sain omia lapsia ja ovat minulle todella rakkaita. Lapset asuvat tällä hetkellä äidillään, mutta ovat asuneet 3 vuotta myös meillä. Lapset kokevat minut kolmanneksi vanhemmakseen ja kysyvät minulta neuvoa, tukea ja apua, ja riitelevät kanssani ;), ihan samalla tavalla kuin biologisten vanhempiensakin kanssa. Meillä ei ole koskaan ollut tapaamissopimuksia, koska me aikuiset olemme hyvissä väleissä ja voimme sopia asioista keskenämme ja lasten toiveita kuunnellen.

Ymmärrän ihan täysin, mitä ap ajaa takaa. Kaikista lapsista, omista ja toisen, on hyvä saada vapaata välillä. Minusta on ihanaa, kun osa lapsistani menee mummolaan ja saan viettää aikaa vain yhden kanssa. Samoin on ihanaa, kun jonain viikonloppuina ei tarvitse tapella miehen teinien kotiintuloajoista ja vaatehankinnoista. Ja lomailu ilman heitä on erilaista, koska menemisiä ja tekemisiä voi rauhassa suunnitella vain pienten lasten näkökulmasta eikä tarvitse miettiä, hajoaako teineillä pää Muumimaailmassa :) Mutta samoin varmistan aina, että miehellä on halutessaan mahdollisuus viettää aikaa vain isompien lastensa kanssa. Minäkin olen viettänyt mökillä aikaa vain hänen tyttärensä kanssa. Kyllä me voimme olla tiivis, tasavertainen ja rakastava perhe, vaikka emme nyhjöttäisikään kylki kyljessä ja sillit suolassa 24/7 :)
Juuri näin ! :) Minäkin olen tehnyt kivoja juttuja ihan vain etälapsen kanssa niin kuin omani kanssa. Siitäkin lähti ajatus ettei se kenenkään elämää pilaa vaikkei joka matkassa olekaan mukana, onhan tuo meidän yhteinenkin ihan ehjänä säilynyt vaikka ei ole joka paikassa ollut yhtä aikaa ;)

Meillä on ollut normaalia että minä ja mieheni tehdään kumpikin etän kans välillä jotain kahden kesken, sit meidän yhteinen saa kummaltakin omaa huomiota, koko porukalla ja miksei sit myös me kolmestaan kun etä on äidillään.
 
äiti, äitipuoli, kokonainen
Noh. Meillä on miehen lapsi viikko-viikko-systeemillä, oma lapseni käy isällään lomilla ja joskus pitkällä viikonlopulla, sitten on yhteinen vauva.

Tänä kesänä isot pojat on molemmat 2 viikkoa yhtäaikaa pois meiltä, vain vauva on täällä. Ei siksi, ettei me jaksettais, tai halutaan olla "vain MEIDÄN perheellä". Vaan siksi, että isommilla pojilla on vaan tosi tylsää, jos toinen ei ole kotona kun itse on.

En mä edes ymmärrä, miksi näitä pitää arvottaa suuntaan tai toiseen, jos haluaa olla yksin tai kaksin tai kaikkien kanssa?? Onhan se kivaa ja helppoa mulle olla vaan miehen ja vauvan kanssa, mutta en mä sitä koe niin että lakaisen lapset pois tieltä. Niillä on mahtavat perheet myös siellä toisella puolella, ja niissä viihtyvät. Jos tulis jotain sairastumisia tai muita, etteivät voisikaan mennä, niin sitten olisivat täällä ja lomaillaan uuden kokoonpanon mukaan.

Ihmeellistä vänkäämistä ja kikkailua, tehdään elämästä niin vaikeeta... Tietysti aloittaja haluaa aikaa uuden vauvan kanssa, VARSINKIN kun se on ensimmäinen. Ihan normaalia ja hyväksyttävää. Ei se tarkoita että ollaan kylmiä ja tunteettomia ja ei välitetä toisen lapsista. Sekä omat, että toisten kakarat on välillä rasittavia, ja niistä haluaa lomaa. Ainakin minä. Mutta jos en saa, niin voivoi, kääritään hihat ja tehdään mehujäätä ja mennään uimaan :)
 
"AMa"
Alkuperäinen kirjoittaja äiti:
Ihmeellistä vänkäämistä ja kikkailua, tehdään elämästä niin vaikeeta... Tietysti aloittaja haluaa aikaa uuden vauvan kanssa, VARSINKIN kun se on ensimmäinen. Ihan normaalia ja hyväksyttävää. Ei se tarkoita että ollaan kylmiä ja tunteettomia ja ei välitetä toisen lapsista. Sekä omat, että toisten kakarat on välillä rasittavia, ja niistä haluaa lomaa. Ainakin minä. Mutta jos en saa, niin voivoi, kääritään hihat ja tehdään mehujäätä ja mennään uimaan :)
Mulle ainakin tuli joidenkin viesteistä sellainen olo, että halutaan alkaa rakentamaan miehen kanssa jotain ydinperhettä, joka tulee olemaan ykkössijalla. Fakta kuitenkin on se, että se mies tulee ihan yhtä ensisijaisesti olemaan niiden muidenkin lasten isä, eikä niin, että ensin yhteisen lapsen isä ja toissijaisesti niiden muiden lasten.

Ei minusta kuulosta ollenkaan ahdistavalta se, että osa lapsista on välillä jossain muualla. Mutta silloin kun sitä muualla olemista vaaditaan sillä syyllä, että saadaan olla ensisijaisesti ydinperheenä tai pidetään sen yhteisen lapsen puolia, niin ollaan mielestäni tosi hakoteillä..
 
  • Tykkää
Reactions: nöppönen
"vieras"
Miksi ihmeessä eronnen perheen lapset muuttuvat ylimmäräisiksi siinä vaiheessa kun vanhemmat eroavat... isänä ja äitinä olo pitäisi kuitenkin jatkua läpi koko elämän.
 
[QUOTE="vieras";26283863]Miksi ihmeessä eronnen perheen lapset muuttuvat ylimmäräisiksi siinä vaiheessa kun vanhemmat eroavat... isänä ja äitinä olo pitäisi kuitenkin jatkua läpi koko elämän.[/QUOTE]

Eihän se tee lapsista ylimääräisiä jos saavat viettää aikaa myös sen etävanhemman luona? Sellainen tilannehan on ihan parasta jos lapsi saa oppia tuntemaan molemmat vanhempansa ja viettää heidän kanssaan aikaa, vaikka asuisikin pääosin vain toisen luona.

Sellainen tilanne olisi minusta aivan kauhea, että lapsi omittaisiin uusperheen syövereihin ja nimenomaan sitten pidettäisiin kuin omaa, yhteistä lasta ja unohdettaisiin lapsen toinen, biologinen vanhempi kokonaan. Kyllä uusi puoliso saa lapseen kiintyä ja lapsi häneen, mutta omaa vanhempaa ei voi kukaan korvata. Mikäli mahdollisuudet ovat olemassa, pitäisi hyvä yhteys myös etävanhempaan pitää yllä. Mitä vähemmän lapsi siellä käy, sitä vieraammaksi hän muuttuu etävanhemmalle ja sitä kautta välinpitämättömyys lapsen asioihin on ihan aiheellinen.
 

Yhteistyössä