useat raskaustestit, miksi?

Miksi monet tuntuvat tekevän yhden plussan jälkeen vielä usean uuden testin? Varmistelua? Ja ainakin täällä päin kun pos. testin jälkeen ottaa yhteyttä terveydenhoitoon pyydetään automaattisesti pissanäyte ja siitä varmistetaan raskaus???? (näin ainakin minun kohdallani vuosi sitten... ja itse uskoin ihan yhdellä kertaa, vaikka testi oli prisman halvin =) )

 

Monet, minä mukaan lukien, aloittaa testaamisen hyvin aikaisin. Aluksi testi voi näyttää hailakkaa plussaa. Siksi on järkevää jatkaa testailua, että vahvistuuko ja pysyykö se plussa, vai hiipuuko pois ja kuukautiset alkaa sitten vähän myöhässä.

Eiköhän syy testaamiselle ole tarve varmistua, että on raskaana. Harva ihminen pitää epävarmuudesta.

Täällä ei neuvolassa enää raskaustestejä tehdä. Minulta ei ainakaan ole tehty. Ihan on uskottu, kun olen ajan varannut ja vastaanotolle mennyt.

En minäkään ensimmäisestä lapsesta tehnyt kuin yhden ainoan testin. Mutta silloin menkat olivatkin jo reilusti myöhässä. Nyt kun lasta yritettiin 1,5 vuotta, niin tänä aikana olen tehnyt lukemattoman määrän testejä, negatiivisia, kaksi hailakkaa plussaa, jotka sitten osoittautuivatkin kemiallisiksi raskauksiksi ja nyt vimeisimmässä kierrossa tein ehkä 10 raskaustestiä. Vieläkin varmaan tekisin, jos testejä olisi varastossa kotona.

Eli syitä on varmasti monia, miksi joku haluaa varmistaa plussaa useilla testeillä. Kukin tyylillään.

 

Vaikka en itse olekaan (valitettavasti) sitä plussaa vielä testiin saanut, niin veikkaisin, että se on ihan sitä, että kun ei meinaa uskoa asiaa todeksi niin haluaa tehdä itselleen entistä selvemmäksi ja siksi varmistella, vaikka eipähän nuo testit tapaa vääriä plussia antaa

Itse voin hyvin kuvitella, että sitten kun se plussa pärähtää vihdoin tikkuun niin dippaan kaikki kotoa löytyvät testit samantien kun en voi uskoa silmiäni

Eihän tuossa ennen menkkojakaan testailussa sinänsä järkeä ole, mutta kun on malttamaton ja haluaisi niiin kovasti nähdä sen plussan testissä niin ei vaan pysty odottamaan, vaan elättelee toivoa jos siinä sittenkin jotain jo näkyisi...

 

ok, kukin tavallaan =) Mun tuttava tikutteli ihan hurjasti ja itse vaan huulipyöreenä touhua katselin, varmaan se toivo, into ja varmistelu ovat ne syyt. Itse en myös niitä ovulaatiotikkuja ymmärrä (mulle tulee niistä vaan semmonen kaiku et seksiä harrastetaan sitten vaan 2 päivänä kuukaudessa, ei varmasti pidä paikkaansa ainakaan suurella osalla ihmisistä mutta kaiku mikä kaiku..) ehkä ymmärrys sitten tulee jos pikkukakkosta ei rupea kuulumaan

 

Itse olen saanut kaksi lasta hoidoilla ja kyllä sitä tuli tehtyä monta testiä. Aluksi halusin nähdä viivan vahvistumisen ja sitten että tuleehan se viiva vieläkin. Verenvuotoa on ollut molemmista raskauksista ja olen kokenut myös keskenmenoja. Siksikin tuli tehtyä useampi testi. Sitten on cb:n viikkonäyttötestin jossa halusin saada seuraavan "tuloksen" eli että viikot hedelmöityksestä kasvaa. Rv 5+4 oli viimeinen testi jonka tein. Täällä ei myöskään mitenkään neuvolassa enää testata eli ihan kotona tehdään testi ja eka neuvolakäynti rv 7-8 ja eka ultra rv 10-12. Eli ei ole mitään raskauden varmistuksia neuvolan kautta eikä varhaisultraa kunnan puolesta.

Minusta on jokaisen oma asia kuinka monta testiä tekee, jos siitä saa itselle mielenrauhan niin miksipä ei. Minulla on myös ystäviä jotka ihmettelivät useamman testin tekoa ennen kuin itse olivat raskaana. Sanoivat, että ei sitä voinut ymmärtää että itse tekee juurikin niin. Ihan kuin siihen ensimmäiseen testiin ei voisi luottaa vaan tarvii tehdä useampi ja erimerkkisiä.

 

Jos joskus vielä satun saamaan positiivisen r.testin, tulen kyllä varmasti tekemään useita testejä ihan vaan nähdäkseni sen plussan muodostuvan siihen tikkuun/näyttöön. Osaksi siksikin, että plussaa on vaikea uskoa todeksi ja sisäistää omaan tajuntaan, osaksi siksi että sen plussan saaminen on yksinkertaisesti iloista, voitonriemuista ja mahtavaa. Näiden reilun neljän vuoden aikana, mitä olemme nyt toista lasta toivoneet, olen tehnyt valehtelematta varmaan satoja testejä. Suurin osa niistä negoja, toiset haileita plussia jotka ovat joko olleet KU tai menneet kesken. Joten jos oikean, vahvan plussan saisin testiin, en varmasti kursailisi testien kanssa.

Se, että tulen testailemaan uudestaan, ei tarkoita sitä, ettenkö uskoisi testin näyttäneen tulosta oikein tai ettenkö osaisi käyttää/tulkita testiä.

 

Mä luulen et sen laboratorio pissatestin sais ihan jos pyytäs neuvolaan/terkkariin soitettaes. Mulle se lähete tehtiin ihan pyytämättä, on varmaan ihan asuinkunnasta kiinni tämä asia... Ja jos vielä toivottavasti jonain päivänä plussaan niin aijon tämän pyytää jos eivät tarjoo.

 

Minäkin kuulun niihin, jotka ennen vähän hymähtelivät näille useamman testin tekijöille ja oviksen tikuttajille. Esikoisemme sai alkunsa ihan perinteisenä vahinkona, ja kuukautiset olivat jo pari viikkoa myöhässä kun tein elämäni ensimmäisen positiivisen raskaustestin. (Olivat silloinkin melko epäsäännölliset, ja en kai uskonut että vahinko voisi niin helposti osua omalle kohdalle.)

Kahden ensimmäisen välissä minulla ei ehtinyt olla kuukautisia ollenkaan, ja pari negatiivistäkin testiä tuli tehtyä ennen toisen raskauden alkua, kun aloin esim. epäillä muista syistä johtuvia pahoinvointeja raskausoireiksi. Toinenkin plussa oli minulla sitten jo niin selvä etten enää varmisteluja kaivannut.

MUTTA SITTEN, kun kolmatta ei ihan heti kuulunutkaan, alkoi minullakin niitä testejä kulua. Raskaustestien suhteen juuri tuota samaa malttamattomuutta kuukautisten alkamista odotellessa. Ensimmäiset ovulaatiotestitkin tuli ostettua, kun jokunen kierto oli jo mennyt, ja yhdynnässäkin oli sen verran taajaan oltu, että olisi "pitänyt" raskautua. Ovulaatiotestit kertoivat sen mitä epäilinkin: vaikka kuukautiset olivat alkaneet, en vieläkään ovuloinut. Tietysti joillakin voi tikuttamisen taustalla olla sekin, että pitkään jatkuneen yrittämisen jälkeen homma alkaa vähän maistua puulta, eikä enää jaksa innostua muutoin kuin silloin jos ovistesti näyttää plussaa. Mutta useampi varmasti haluaa lähinnä varmistaa, onko todennäköistä olettaa ovulaation edes tapahtuneen.

 

Juu, täytyy tosiaan vielä lisätä, että olen itsekin käynyt täällä palstalla läpi tuon saman ajatuksenkulun: "miksi testailla ennen kuukautisten poisjääntiä, turhaa hätäilyä" "minä en rupea ovista tikuttelemaan, mitäs siitä hyötyy jos seksiä kuitenkin harrastaa" jnejne... Mutta sitten kun sitä vauvaa niin kovasti toivoo eikä sitä kuulukaan, niin onpa sitä itsekin joutunut muuttamaan ajattelutapaansa ja ryhtynyt myös varmistamaan sitä ovista tikuttelulla, kuten Liljankukkakin sanoi. Ei se tarkoita sitä, ettei seksiä muuten harrastettaisi, mutta kun raskaus ei ala vaikka sitä on harrastettu haluaa sitä varmistaa sen oviksen tulon ja ajankohdan, jotta kaikki olisi varmasti tehty raskauden mahdollistamiseksi... Mutta tuo ajatuksenkulku täytyy kaikkien varmasti käydä kohdallaan läpi joilla tuo raskautuminen kestää, jokainen sitten toimii ja ajattelee tavallaan mutta tämä asia on niin henkilökohtainen ja suuri, ettei sitä voi oikein ymmärtää, jollei ole itse kokenut samaa ja siksi ei kannata mennä liian kärkkäästi neuvomaan ja ihmettelemään niiden tekemisiä ja sanomisia, joilla raskaaksi tuleminen kestää mikäli itselle se on ollut helppoa. Usein palstoilla näkee hyvää tarkoittavia neuvoja tyyliin "älä ajattele sitä asiaa niin tulet raskaaksi" mutta tällaisten lausahduksien kanssa on syytä olla melko varovainen, jos ei tiedä taustoja - useita vuosia yrittäneelle ja esimerkiksi jonkin ihan fysiologisen ongelman kanssa painivalle nämä neuvot eivät oikein aiheuta kuin pahaa mieltä, vaikka joissain tapauksissa voisivat ollakin ihan paikkansa pitäviä.

Ja ei, en itsekään onneksi vielä tiedä lapsettomuudesta mitään puolen vuoden turhan yrittämisen jälkeen, mutta sen verran olen lukenut keskusteluja ja itsekin asiaa ajatellut, että nykyään ajatusmaailmani on hieman muuttunut puolen vuoden takaisesta.

 

Vielä sellainen näkökulma, että mä esimerkiksi teen kutakuinkin kaikki raskaustestini ennen menkkojen alkua, koska kiertoni saattavat olla mitä hyvänsä 28:n ja 120:n päivän välillä... Kierrottomissa vaiheissa testailen noin kahden-neljän viikon välein.

Ovulaatiotestien tekeminen on sikäli hieman turhaa mulle, koska ilmeisesti pco saattaa sotkea tulosta eikä testit välttämättä pidä paikkaansa. Testailen ovista silti toisinaan. Toisaalta taas sitten hormonihoidoissa niitä testejä tehdään sitten ihan lääkärin määräyksestä.

Mä ymmärrän kyllä, jos ihan vasta lapsen tekoa harkitsemaan alkanutta ensin alkuun ihmetyttää tämä yletön testien tekeminen, vatvominen, kuvaaminen ja analysoiminen, mitä tälläkin palstalla harrastetaan. Siihenkin saa varmasti kyllä näkökulmaa, kun seurailee keskusteluja pitempään. En siis tarkoita, että kaikkien pitäisi testailuun ja analysointiin osallistua keskusteluihin osallistuakseen. =)

 

Esikoisesta tein päivä menkkojen alkamispäivän jälkeen testin, kun menkkoja ei kuulunutkaan. Heti, kun pissa osui testikenttään piirtyi siihen vahva plussa! Sen jälkeen tein heti perään "varmistustestin" ja sama juttu sen kanssa. Koska oli viel kaapissa yksi testi tein sen seuraavana aamuna. Näin varmasti tulisin tekemään myös sitten, kun seuraavan kerran menkat on myöhässä.

Viime kierto oli ensimmäinen minipillereiden jälkeen ja jostain syystä menin tekemään testin liian aikaisin... (n. 3 pvää ennen menkkojen oletettua alkua). Ja tulos oli positiivinen, mutta haalea. Ja digillä 1-2. Ja siitä se rumba alkoikin. Testailin, testailin ja ihmettelin ja testailin ja stressaannuin, kun oli vain haalea jne. No kolme päivää myöhemmin alko menkat, kp29, niinkuin oli ollut ennen pillereiden aloittamista. Ja sitten piti taas testata. Ja sitten stressata ja sitten odotinkin 5pvää ja taas piti testata. Ja sit se olikin nega. Eli siis kemiallinen raskaus oli ollut. Mulle tuo kaikki oli äärimmäisen stressaavaa ja rasittavaa ja rahaa paloi yli 100e testeihin ja epätietoisuus valtasi pään! Ja päätin, että IKINÄ en enää tee testiä noin aikaisin!!! Siinä ei mun mielestä ole mitään järkeä!!! Koska säästyy vaan paljolta mielipahalta jos malttaa odotaa! Eli seuraavaksi mahdollisessa tilanteessa aion tehdä testin vasta, kun menkat on ainakin pari päivää myöhässä!

Toki tilanne on kimurantinpi jos kierto on epäsäännöllinen. Tällöinkin raskaustesteissä neuvotaan odottamaan vähintään 19 vuorokautta viimeisimmästä suojaamattomasta yhdynnästä, että saadaan mahdollisimman todellinen tulos.

Sen lisäksi ymmärrän testailun ennen menkkoja myös silloin jos on lasta yrittänyt pitkään ja mahdollisesti haluaa tietää onko esim. hedelmöittymistä tapahtunut??? Eli jollekin tämä minun piinaava kemiallinen raskaus olisi voinut olla hyväkin uutinen. Eli, että ovuloin ja munasolu hedelmöittyy edes!

Jokainen tyylillään. Itselleni tosiaan se oli äärimmäisen stressaavaa ja surullista. Ehti jo niin innostua kuitenkin niinä kolmena päivänä, jotka olin raskaana! Ja mies myös. Ja sit kaikki olikin ohi!

Plussatuulia kaikille ja toivottavasti allekirjoittaneelle myös!

 

Liljan kukkaa komppaillen, hymähdellyt ja ihmetellyt ym..
ja pcon takia oli aika turhaa testailla, en edes ovuloinut (vaikka yritinkin). Mutta meillä on tilanne muuten sellainen, että mielellään tietää jotain suuntaa missä mennään, että osaa ajoittaa pupuilut.
Sitten sain clomit ja testailu tuli vähän niinkuin pakolla eteen ja onnistuneesti.

Nyt odotan malttamattoman, että pääsisin testaa, onko mitään tulosta tapahtunut.

 

Mä testasin ekassa kierrossa sinä päivänä kun oletin menkkojen alkavan. Kierron pituudesta ei ollut varmaa tietoa, koska olin vasta jättänyt pillerit pois. Plussa tuli. Pian alkoi kuitenkin tuhru. Jatkoin siksi testaamista. Ja kemiallinenhan se sitten oli.
Taisin sitten jäädä jotenkin koukkuun testeihin. Mä halusin tietää jokaikisen kemiallisenkin. Halusin tietää, ollaanko onnistuttu ajoituksessa. Toisen plussan jälkeen jatkoin myös testailua. Digitestillä viikot ei kertyneet normaalisti ja jotenkin alitajuisesti tunsin ettei kaikki ole hyvin. Varhaisultrassa todettiinkin, että alkion kasvu oli pysähtynyt. Tavallaan olin sisimmässäni jo valmistautunut johonkin sellaiseen.
Nyt menossa rv17. Tässä raskaudessa testasin myös monet testit ja halusin myös nähdä viikkojen etenemisen digitestillä.
Olen tikuttanut myös oviksen kaikissa kierroissa, koska vaikka seksiä oli usein, halusin pelata vielä varman päälle.
Ei mun testailut ole keneltäkään muulta pois.

 

niin. En minäkään esikoisesta tehnyt kuin sen yhden testin.
Vauvalle annettiin lupa ja hups, seuraavassa kuussa olinkin raskaana.
Kuopuksen kanssa sama juttu.
Ja niin sitä hymähteli että miksi jotain ovulaatiota hakea tms.

Noh, tilanne muuttui.
Tuli kromosomipoikkeava raskaus (syntyi rv 19) sitten perään keskenmeno.
Kun uudessakin parisuhteessa keskenmenot vaan jatkuivat niin sitä alkoi kummasti katsoa asiaa erikantilta: ei se ollutkaan niin helppoa. Mikä on vikana? ... lisää keskenmenoja. Juu, vaikka seksiä toki oli ihan joka päivä, alkoi myös kiinnostaa onko ovulaatio kenties liian myöhään ja kiinnittyminen ei siksi onnistunut.
Minua alkoi kiinnostaa oman kropan toiminta ihan eritavalla.

Siinä vaiheessa kun on lasta toivonut 3 vuotta tuloksena pelkkiä keskenmenoja, niin voin sanoa että kun mulle tultiin sanomaan ettei mun pitäisi stressata, niin teki mieli vetää nyrkillä naamaan. Ei kukaan voi toista alkaa neuvomaan jos ei itse ole samaa kokenut, ja siltikään: me olemme yksilöitä, ja jokaisella on oma tapansa käsitellä niitä juttuja.
On se sitten naapurin mielestä huvittavaa tai ei, että testejä kuluu. Mä olen tullut jo siihen ikään että mua ei paljon muiden mielipiteet kiinnosta. Siinä vaiheessa kun se tulee sen mulle sanomaan että häntä huvittaa niin voin todeta että kummasti se elämä avartaa....
Itsekin on kyllä havahtunut miten hölmö on ollut tuossa vajaa 10 vuotta sitten.. tai hölmö ja hölmö, ehkä vaan tietämätön ennemminkin.

T:Neiti, rv 31

 

Niin, tapoja ja syitä on monia, ja jokainen tehköön kuten itseltä parhaaksi tuntuu Mä omalla kohdallani tiedän kuinka stressi vaikuttaa kehon toimintaan (joillekin, ei kaikille, jatkuva tikuttelu voi hyvinkin olla stressin oire?) koska oon koko ikäni kärsinyt stressimahasta, vatsa on heti löysällä ja kuukautisetkin myöhässä jos stressaamaan/jännittämään rupean. Keho ja mieli ovat kuitenkin kovasti yhteydessä toisiinsa. Vaikeahan se on "hellittää" jos lapsi on kovasti toivottu mutta tulosta ei heti näy. Itse en rupea tikuttelemaan kesken kierron, koska uskon että jos lapsi on tullakseen, hän tulee vaikka itse en asiasta heti tiedä. Itse mieluummin elän "epätietoisuudessa" siihen asti että kroppa kertoo raskauden oireillaan ja menkkojen myöhästymisellä, sitten riittää se yksikin plussa. Itselläni on siis yksi lapsi ja toinen toiveissa. En neuvo ketään, mutta ihmetellähän saa! ps. Toki ymmärrän jos menee pitkään ilman että lasta kuuluu, sitten onkin syytä etsiä syytä vaikka sitten 25 r-testillä, enemmän ihmettelen näitä ensiyrittäjiä joilla kärsivällisyyttä ei ole nimeksikään..... Mutta KUKIN TAVALLAAN

 

Tosiaan, hyvä pointti tuo että testailu voi tuoda joillekin myös sitä lisästressiä tai olla oirekin siitä! Siksi olisikin hyvä pähkäillä sitä, mikä olisi itselle kaikista paras tyyli - minä huomasin viime kierrossa, että paras tapa itselleni ainakin silloin oli tehdä niitä raskaustestejä joka aamu siitä päivästä, kun raskaus voisi jo mahdollisesti näkyä. Tämä ihan siksi, etten vietä sitten päiviäni miettien että mitä se testi näyttäisi ja näkyisikö jo ja olenko raskaan ja ja ja... vaan sitten kun tein sen negan, sain rauhan ja pystyin olemaan suunnilleen ressaamatta taas seuraavaan aamuun, jolloin tarkastin tilanteen Valitettavasti en pysty itse olemaan miettimättä asiaa kokonaan ja vain odottelemaan menkkoja, silloin se ressi vasta pukkaakin kun pähkäilen taukoamatta, miten on käynyt... jos joku osaa neuvoa, mistä löytäisi sellaisen off-napin mistä voisi kääntää tietyt ajatukset pois päältä tietyksi aikaa, niin otan mielelläni vinkin vastaan

Meitä on tosiaan erilaisia ja jokainen toimii tyylillään, mutta antaa kaikkien kukkien kukkia, ja yritetään olla arvostelematta toistemme toimintatapoja! Tottakai varovaiset neuvot voivat olla joskus paikallaan, jos näyttää että toinen on menossa aivan sekaisin mutta ketään ei pidä loukata ehdoin tahdoin...

 

En nyt jaksanut joka vastausta lukea, joten jos joku jo tämän sanoi, niin pahoittelut. En ole koskaan ymmärtänyt, miksi jotkut vaativat laboratorion virtsasta tehtävää raskaustestia, kun kerran kaupan raskaustestit on ihan tasan samanlaisia ja antavat saman vastauksen. Veritesti on sitten asia erikseen, mutta mun nähdäkseni ei tuolla labran virtsatestillä ole tosiaan mitään lisäarvoa annettavana.

Varsinaiseen aiheeseen voisin kommentoida, että musta oli ainakin aivan ihanaa tehdä positiivisia raskaustestejä, kun niitä kerrankin oli tarjolla Vaikkei meillä yritystä ehtinyt ollakaan kuin yhdeksän kuukautta (jälkeenpäin ajatellen ei siis tunnu pitkältä ajalta, yrittäessä kylläkin), kun tärppi tuli, niin kyllä mä niitä negatiivisia testejä ehdin tehdä monta, monta kymmentä.

- Jomi rv 17+1

 

Mä en myöskään oikein ymmärrä, itse aina odotan ja teen yhden testin kun menkat myöhässä. Tietysti jos on jotain epäselvyyksiä testissä niin sitten, mutta sitä en ymmärrä, että halutaan vaan nähdä se plussa uudessa testissä uudestaan ja uudestaan tai vaaditaan lääkärissä testi. Mutta se, että mä en ymmärrä ei tietenkään tarkoita, että siinä olisi jotain pahaa, eipä se minua liikuta.

 

Siksi myös muutama testi tulee tehtyä, koska mulla ei yleensä menkat ala ilman teroja. Joten negakin on aina varmistettava ennen aloittamista, yleensä se tehdään neuvolassa.

 

Mulla on semmonen käsitys että labran testit ovat tarkempia (verrattuna mihin tietysti, onhan noita kauppa/apteekkitestejä hirveesti maan ja taivaan välillä!) näin mulle on ainakin asia sanottu
Auttasko semmoseen jatkuvaan testailuun semmonen ajatus että JOS siellä masussa joku on niin hän kyllä löytyy sieltä sitten myöhemmässäkin testissä? Tuloshan ei muutu mikäli kaikki hyvin ja toivotusti menee Onko pakko olla kontrollissa kokoajan ja jännittää? Se kuinka moneen tikkuun kusee ei kuitenkaan muuta lopputulosta!
Näinkin ihanaan asiaan kuin raskaus sisältyy myös paljon ahdistusta ja pelkoa, onko väärin antautua virran vietäväksi? Asiat menevät miten menevät, paljon voimme vaikuttaa mutta loppujen lopuksi asiat eivät ole meidän käsissämme.
Mutta edelleen, kukin tavallaan! kukin tehköön mikä itselleen parhaiten sopii ja hyvältä tuntuu, sehän tärkeintä on

 

Ai se, että tikuttaa on vain pelkoa ja ahdistusta

 

Ai se, että tikuttaa on vain pelkoa ja ahdistusta

Kukahan niin väitti

 

Mulla on semmonen käsitys että labran testit ovat tarkempia (verrattuna mihin tietysti, onhan noita kauppa/apteekkitestejä hirveesti maan ja taivaan välillä!) näin mulle on ainakin asia sanottu

Kyllä se apteekin testi on yhtä tarkka kuin labran: verestähän ei tehdä testiä kuin painavasta syystä (veritesti siis tarkempi kuin virtsa) Mutta labrassa testi tehdään samanlaisella tikulla kuin apteekista saa (paitsi jos on lääkäriltä oikein lähete verikokeeseen), noh, niistä on ne 99% hinnasta sisältävät muovit pois, mutta enivei.
Itse en jaksaisi jonottaa sinne labraan kun samassa ajassa on itse jo ostanut ja tehnyt testin --> siksi itse en suosinut labran testejä.

Heitetään ilmaan vasta kysymys tuolle "miksei voi olla stressaamatta ja heittäytyä virranmukana, kun ei se lopputulosta muuta" -ajatukselle:
Miksi ei saisi ostaa vaikka sata testiä ja testailla kun sellainen olo on? Ne tilaa niitä sinne lisää, ei ne muilta pois ole kyllä se 2 viivaa on aina niin maaginen näky että välillä tekis mieli vieläkin tehdä testi vaikka ollaan jo loppusuoralla (voishan ne vähän apteekissa katsoa jo kieroon ) Koska sitä ei oikeasti tiedä, onko tämä viimeinen kerta kun mulla esim. ne kaks viivaa testissä näkyisi

 

Niin varsinkin kun sitä vauvaa on odotettu jopa vuoden päivät, niin ymmärtäähän sen, että ne kaksi viivaa voi olla uskomaton näky. Haluaa varmistaa, että viiva myös vahvistuu. Ja ovista taas on joissakin tilanteissa melkeinpä pakko tikuttaa.

Toisekseen tässäkin ketjussa on tullut monen monta syytä siihen miksi joku testaa. Aina se nega ei olekaan nega (vaikka olisi tehty laskujen mukaan menkkojen myöhästyttyä) ja toisinaan se plussakin muuttuu negaksi.

Jos itse olisin jättänyt testailun yhteen kertaan aikoinaan, niin en olisi ajoissa tajunnut, että nega ei olekaan nega ja ihmetellyt vain missä menkat on. Ja taas se haamu, joka parin päivän päästä olikin nega, olisi siinä ollut isompi pettymys, jos olisin kerennyt elättää toivetta ja mennä alkuraskauden ultraan toteamaan, että kappas, ei siellä mitään ole

 

Ihan heitin nuo ajatukset ilmoille viitaten aijempiin kirjoituksiin stressistä. Sitä kun on saanut seurata vaikka minkälaista hetkelliseen ja sitten :headwall: ..... Pitäisi varmaan painottaa joka tekstissä sanoja Joillekin ym. Ei todellakaan ole minulta pois jos joku haluaa vielä vaikka viimeisellä raskausviikollaan tehdä raskaustestin, eikun vaan kukin tavallaan