UNIVINKKEJA HUONOUNISELLE

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja AIDILLE!
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

AIDILLE!

Vieras
Paljon taalla puhutaan vauvan unista mutta entas te aidit, -miten nukkuminen teilta onnistuu?

Minulle tasta on tullut hirvea ongelma. Vauva nukkuu kohtalaisesti mutta en itse saa unenpaasta kiinni kun mietin kait vaan etta nukkuukohan vauva ja koskakohan se heraa jne.. Tuntuu etta kun uniaika on sapaleinen yoheraamisten takia niin otan liikaa stressia siita etta pitaisi sitten kanssa nukkua jokainen mahdollinen minuutti...ja lopputuloshan on se etta en nuku!! Olenko ainoa tassa maailmassa jolla on tama ongelma?? Ainoa mista tahan on ollut vahan apua on kun olen nukkunut eri huoneessa kun vauva. Silloin saan ajatukset rauhoittumaan paremmin kait. Kertokaa mammat miten teilla on ja miten ihmeessa saatte rentouduttua kaikkien yoheraamisten keskella! Vauvani on muuten reilu 2kk ja syo pari kertaa yossa ja nukkuu valilla paremmin valilla huonommin.
 
Mulla on sama ongelma. Meillä asia on ratkaistu niin, että vauva, ikää 6 vkoa, nukkuu nyt pinnasängyssä omassa huoneessaan (ihan meidän huoneen vieressä). Ekat 3 viikkoa vauva nukkui samassa huoneessa ja mä olin niiiin väsynyt, kun heräsin jokaiseen äännähdykseen (vauva on tosi kova meuhkaamaan unissaan) tai en saanut imetyksen jälkeen unta. Mulla meni aika siihen, että laskeskelin, kuinka monta tuntia ehdin nukkua, jos nyt nukahdan. Ja tietäähän sen, ettei sitten uni tullut. Hyvin on toiminut tämä uusi järjestely. Vauvan itkun kyllä kuulee hyvin viereisestä huoneestakin, kun ovet on auki. Nappaan sen sieltä syömään ja vien sitten takaisin sänkyyn.
 
Mulla on ollu nukahtamisvaikeuksia jotka alko yhdestä huonosti nukutusta yöstä. Taustalla oli yksi muu huoli mutta kun en saanut unta, aloin pelätä koko nukkumaanmenoa ja sitä etten jaksa hoitaa vauvaa, kotia ym. Pelkäsin et kierre ei lopu ku mitä enempi väsytti sitä vaikeempi oli nukkua.. Ja sehän hajottaa jo viikossa jos joka yö menee aamutunneille pyöriessä. Mulla tilanne laukesi kun lomailtiin paikassa, missä tiesin et vauva on hyvässä hoidossa vaik ite en heräisi koko päivänä. Jälkeenpäin ajatellen taustalla oli varmaan sitä, että yritin vähän liikaakin näis äitiasioissa. Vauvan nukkuminen tai heräily ei siis sinänsä ollu mun unettomuuden syy mut lisäs sitä kyllä ku tiesi et aamulla on pakko sen kans jaksaa nousta.
 
mulla oli kans samaa ongelmaa mut vaan muuutamina päivinä/viikkoina vauvan syntymän jälkeen. nyt on poitsu reilu 2kk ja on vaan täytynyt kertakaikkiaan OPETELLA nukahtamaan vaikka kuuluukiin ähinää ja puhinaa vierestä. meilläkin nimittäin aika kovaääninen nukkuja täällä... :) ja sänky noin metrin päässä omasta. kait sitä nykyään on jo niin väsynytkin et aina vaan sänkyyn mennessä kaatuu sinne ja saman tien uneen. nii siis eipä tästä paljoo apua ollu mut pointti on se et tarkotuksellisesti ajattelen jotain muita asiota niin kyl ne äänet siitä pystyy unohtaa siihen asti et nukahtaa. ei ehkä heti mut ajan kuluessa...
 
Luulin myös että olen varmasti ainoa joka ei nuku, vaikka vauva nukkuu..Alussa sitä jaksoi valvoa vaikka kuinka kun kaikki oli niin uutta ja jännää eikä edes huomannut miten vähän oli nukkunu.
Vauvan tuloon asti olin oikea unikeko ja nukuin aina heräämättä aamuun asti. Poika söi yöllä 3 kertaa ja mulla alko oleen sitte että en saanukkaan unta ennen seuraavaa syöttöä...Olin jo vissiin yliväsynyt ja sitte alitajuisesti odotti että millonkas se taas herää syömään. En nyt ehdi koko tarinaa kertoa, mutta oli aika helvettiä. Nyt uskon että unenpuute voi sekottaa... Onneks sain suurta apua anopilta ja mieheltä!

Unilääkettähän mun oli sitte pakko ottaa ja yrittää nukkua aina välillä toisessa huoneessa.

En yllytä ottamaan lääkettä, mutta älä päästä väsymystä liika pitkälle! Jos suinkin mahdollista niin nuku siellä toisessa huoneessa niin paljon kun mahdollista, se auttaa nykyään mulla ainakin kun tulee välillä risasia öitä ja on pakko nukkua velkoja pois.
Mun kroppa alko käymään sen valvomisen takia ns. ylikierroksilla jolloin unensaanti oliki sitte tosi hankalaa.

Jaksamista!!!

 
Meilläkin siirrettiin molemmat lapset 7 vk ikäisenä omiin huoneisiin ja pantiin vieläpä ovi kiinni. Olen todella herkkäuninen ja heräsin aina vauvan pienenpieniinkin äännähdyksiin. Toisesta huoneesta kuulin oikein hyvin sitten, kun vauva oli oikeasti herännyt ja tällä tavalla sain nukuttua huomattavasti paremmin.
 

Yhteistyössä