Nukahtamisongelmia

[heidi]

Tosi kiva juttu Siitä se tosiaan lähtee. Ei tuo heilumus/sätkimisvaihe enää pitkään kestä. Meillä oli sitä ihan samaa tuossa 2 kk molemmin puolin. Välillä oikeesti teki mieli sitoa kädet ja jalat kiinni ja teipata tutti suuhun..heh. Kohta teillä nukutaan kuin murmelit

 

[Aurora]

Hei Peppi!
Meillä on samanikäinen tyttö, joka myös vasta ""opettelee"" nukahtamaan kiltisti.

Olemme huomanneet että tyttö usein nukahtaa aivan yhtä ""helposti"" vaikkei häntä hyssytäkään tuntikausia sylissä vaan rauhoitellaan niin kauan kuin mahdollista sängyssä, peppua taputelleen ja laulaen. Näin nukuttamisesta selvitään usein tunnissa. Nukuttaminen kannattaa aloittaa jo ensimmäisen haukotuksen jälkeen, ennen pahinta parkua. Mielummin tyytyväinen, sängystä kurkkaileva vauva kuin yliväsynyt parkuja! =)

Joinakin iltoina itku on silti niin pahaa että vaan syli auttaa, ja silloin vanhempien hermot ovat kovilla. Pitää vaan muistaa kaikesta huolimatta olla kärsivällinen ja johdonmukainen: kunhan kaikki perustarpeet on tyydytetty (kuiva vaippa, täysi vatsa) niin makuuhuoneesta ei lähdetä. Samat iltarutiinit joka ilta auttavat myös, kun tyttö ""tietää"" mitä seuraavaksi tapahtuu.

Lehmän hermoja sinnepäin! =)

 

[Tiia]

En jaksanut tätä koko ketjua lukea, mutta mielestäni on kauheaa, että lapset nukutetaan syliin ja siirretään sitten sänkyynsä. Ajatelkaapa itse miltä tuntuu herätä paikassa, johon ette ole nukahtaneet? Siinä lapsi säikähtää, pelästyy ja se on vaarallisempaa perusturvalle kuin se, että lapsi vähän kätisee ennenkuin nukahtaa sänkyynsä. Tietysti pitkään itkuun tai valtavaan hätäitkuun jokainen äiti reagoi, mutta pikkukähinöissä vauva kyllä selviää itsekin ja se kuuluu nukahtamisrituaaleihin.

 

[heidi]

Tiialle: niin, omat vauvani ovat nukahtaneet syliin syötön jälkeen ihan ilman nukuttamista. En tiedä että olisiko pitänyt irroittaa tissi sinne heidän sänkyyn=).Vai herättääkö ensin hyvistä unista että vauva tajuaa menevänsä omaan sänkyyn?

Käsittääkseni tässä oli enemmänkin ongelma siinä että kun sen nukkuvan vauvan siirsi omaan sänkyyn niin alkoi sätkiminen ja heiluminen. Varmaan sitä ikään liittyvää, sillä meillä oli tuota rauhattomuutta juuri tuossa iässä joka meni kylläkin ohi ja kyllä sen jälkeen nukuttiin vaikka oltiinkin nukahdettu syliin.

 

[vaapukka]

Itselläni on alle kolmiviikkoinen vauva ja ollaan nyt valvottu kahteen asti yöllä. Ilta menee niin että hyssytellään ja kanniskellaan vauvaa. Huuto on kovaa. Luultavasti taisteleee unta vastaan. Päivisin ei mitään ongelmia nukahtamisen kanssa.

Luin viestit ja kaikissa oli puhetta yli kaksikuukautisista vauvoista. Voikohan noita ohjeita soveltaa myös näin pieneeen. Onko muilla kokemuksia vastasyntyneen nukahtamisongelmaan?

 

[Lora]

Kuulostipas tämän ketjun ongelmat tutuilta... Meillä yt 3,5 kk vauva, joka yht´äkkiä onkin alkanut vastustamaan nukkumist todenteolla! Siis todella raivoisasti, melkein aina menee niin väsyneeksi, että huutaa ja kirkuu jopa sylissä pahimmilaan. Huom. häntä ei ole HEMMOTELTU eikä OPETETTU SYLILAPSEKSI vaan tähän saakka on nukahtanut aivan simppelisti ja aina omaan sänkyynsä, ilman mitään rituaaleja tai kommervenkkeja. Siksi onkin vaikeaa ymmärtää, että nyt näin. Meinaa välillä oikeasti usko loppua, kun toista tuntia huutaa yliväsyneenä. Meillä oli kyllä periaatteena, ettei nukuteta syliin tms. mutta eihän noin pientä hysteeristä kirkuvaa tenavaa voi huudattaa, kun hän menee ihan todella paniikkiin eikä sitten rauhoitu enää sitäkään vähää. Muuten, noista hemmottelu tms. kommenteista olen aikalailla saanut tarpeekseni, kaikki 50+ tädit jakelevat niitä pyytämättä jokakäänteessä muutenkin. Näinkin se voi mennä, että ensin nukkuu tyytyväisenä omassa sängyssään kaikki unet, ja sitten eräänä kauniina päivänä hups... Jaksamista kaikille! Ja, asiallisia neuvoja otetaan vastaan

 

[Lora]

Niin, ainakaan mulle tämä ei ole tepsinyt... Meillä kun se ongelma ei olekaan ne pienet kitinät, vaan valtaisa hysteriahuuto. Kunpa oliskin vain kitinöitä, ne on on helppo antaa mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, jos ei sen pahempaa. Mutta ne kirkuraivarit...

 

[Heidi + pikkuneiti]

Meillä tyttö on puolivuotias ja nukahtaa parhaiten syliin. Jos laitan hänet sänkyyn nukahtamaan hän voi riehua siellä tunnin, ei välttämättä edes huuda, mutta kääntyilee ja potkii. Sen jälkeen häntä on todella vaikea saada nukkumaan, kun pääsee yliväsyneeksi. Meillä toimii siis parhaiten kun neiti juo pullosta tai syö tuttia sylissä riepu käsissään. Useimmiten istun vielä keinutuolissa hiljaa keinutellen niin neiti nukahtaa yleensä kymmenessä minuttissa ilman taisteluita ja saan hänet helposti siirrettyä sänkyyn vaikka ei olisikaan vielä sikeässä unessa. Meillä ongelmana onkin yöheräilyt tunnin välein ja en usko, että siihen vaikuttaisi syliin nukahtaminen, kun itkee useimmiten silmät kiinni ja rauhoittuu toisinaan itsekseen ja toisinaan tutin suuhun laittamalla ja jatkaa sitten uniaan. Että näin meillä.

 

[meillä]

toimi kapalo+tutin pitäminen suulla. Se helpotti pariksi viikkoa. Sitten oli vaan peitto löysästi ja tuttia pidettiin edelleen suulla. Välillä isi piti kättä tytön massun päällä. No sitten kun meni taas pari viikkoa niin alkoi taas se tunnin huuto kohtaus.. sitten tehtiin niin että isi suhisi korvaan ja piti tuttia suulla. Nyt on loppunut kaikki konstit ja vauvakin nukkuu jo omassa sängyssään. pientä kitinää on toisinaan, mutta se kuuluu asiaan. alle kuukauden iässä kanniskeltiin niin kauan kuin nukahti, parhaillaan se oli 22-07, tuolloin häntä ei voinut laskea, huuto ei loppunut millään, jossain vaiheessa meillä nukuttiin yöt pihalla kun meno oli niin mahdotonta, siis joskus muutaman viikon iässä. Nykyään on mahtavaa kun tyttö useimmiten höpöttelee itsensä uneen

 

[Heli]

Ihan kaikkia viestejä en edes lukenut eikä tästä mun viestistä taida olla apua, niille jotka painiskelee pikkuisten vauvojen nukuttamisen kanssa, mutta...
Meillä on viimeisen vuoden aikana tehty kaikkea mahdollista, kanniskeltu ja kävelty, hyssytelty ja taputeltu. Tissille nukutettu ja omaan sänkyyn siirretty. On annettu huutaa, on tassuteltu ja luettu satua ja laulettu. Vielä 10 kk iässä nukutin välillä ihan suosiolla tissille. Pääasiassa kuitenkin neiti on koko ikänsä nukkunut omassa sängyssä ja omassa huoneessa.
No, eihän tuosta ole kauaa, tyttö nyt 1v 2 kk ja nukahtaa ihan kiltisti omaan sänkyynsä musiikkia kuunnellen. Pointtini siis on, että TOIVOTTOMALTA tuntui elämä vuosi sitten kun iltayöstä valvottiin ja kanniskeltiin ja puoli vuotta sitten kun huudettiin eikä enää jaksanut kantaa... Ja niin vaan aika auttaa näissä asioissa ja jotkut lapset oppii hitaammin ja jotkut nopeammin.