Unettomuus imetysaikana?

[Sininen uni]

Katariina, ihan varmasti sullakin helpottaa ennemmin tai myöhemmin!
Mullahan pahin oli ohi muutamassa kuukaudessa, toki kiitos kuuluu heti alkuun löytyneelle toimivalle lääkeyhdeistelmälle. Mä suosittelen kovasti kokeilemaan vielä Opamoxia. Mutta mä tosiaan tarvitsin sen lisäksi Cipralexin ennen kuin unet alkoivat palautua. Mutta kauaa en edes lääkkeitä tarvinnut. Vauvan ollessa noin 8 kk nukuin jo ilman lääkkeitä. Eikä unettomuus (Luojan kiitos!!!) palannut kuopuksen vauva-aikana. Nyt meillä siis pienempikin on jo lähes 1,5 vuotias...

Koita olla liikaa murehtimatta lääkkeisiin kiinni jäämistä, ainakin mun kohdalla se oli täysin turhaa. Tällä hetkellä sä selvästi tarvitset apua lääkkeistä, mutta se ei tarkoita, että jäisit niihin ikuisesti koukkuun. Pääasia on että nyt jaksat eteenpäin pienen ihmeen äitinä!

 

[Katariina]

Minna, mulla on 10 mg tenox-tabletteja mutta oon ottanut yleensä 15 mg ja pari kertaa 20 mg. Imovane on 7,5 mg. En niinkään pelkää sitä lääkekoukkua vaan ennemmin hämmästelen ja murehdin sitä, miten toleranssi voi tulla niin nopeasti. Viimeistään kolmantena peräkkäisenä yönä tehot on menneet molemmista lääkkeistä . Pidempään en yleensä ole jatkanutkaan, joten en toki tiedä, olisiko tehoa jonakin toisena yönä enemmän... Miten Minna sinulla kävi noitten nukahduslääkkeiden kanssa, oliko öitä jolloin ne eivät auttaneetkaan ja sitten taas tehosivat, vaikka et taukoa pitänytkään? Vai oliko teho koko ajan hyvä?

Mietin myös tuota mun mirtatsapiinin annosta, kun lääkäreiltä oon kuullut kahta ohjetta... Eli toisen lääkärin mukaan pitäisi ottaa hyvin hyvin pieni annos, 3-7,5 mg kun se kuulemma tehoaa parhaiten uneen, mitä pienempi annos. Toisen mielestä taas pitäisi ottaa 15 mg joka ilta, mutta sitä en pysty edes aloittamaan, kun muuten en jaksa seuraavana päivänä hoitaa vauvaa. Pari kertaa kokeilin miehen kesäloman aikana ja olin seuraavan päivän ihan kauheessa jyhmyssä - eikä uni ollut sen parempaa.

Entä mitä mieltä olette siitä, kannattaako noita nukahduslääkkeitä ottaa silloin, jos vauvalla on levoton kausi? Siinähän joutuu sitten joka tapauksessa heräilemään, joskin saa nopeammin unen päästä kiinni kuin ilman lääkkeitä. Mutta onko lääkkeistä sitten hyötyä tuossa tilanteessa, kun ne heikentävät unen laatua joka tapauksessa ja parhaan tehon saamiseksi niitten kanssa pitäisi saada nukkua 6-7 tuntia ilman häiriöitä.

Oon suunnitellut myös alottavani kunnon hikiliikunnan, semmonen kuitenkin parantaisi unia edes vähän, mutta kun en jaksa. Jos saisin vaikka viikonloppuna nukuttua jonkun yön kunnolla, niin voisin mennä vaikka salille.

Kiitos kovasti tsempeistä taas. Kai se aikakin tekee tehtävänsä eli kun on tarpeeksi sitä univajetta niin alkaa nukkua vaikka väkisin. Toivottavasti.

 

[Minna]

Katariina; Kun unettomuus oli todella pahana, niin nukahtamislääkkeet eivät meinanneet auttaa ollenkaan tai kun auttoi, niin pyörin ainakin tunnin sängyssä ennen kuin uni tuli. Ja sitten kun se tuli, niin heräsin 3-4 tunnin päästä ja unet oli siinä. Sain lääkäriltä ohjeeksi ottaa yöllä toisen nukahtamislääkkeen. Niin tein ainakin kuukauden ajan. Minulla oli pöydällä valmiina vesilasi ja nukahtamislääke jonka sitten otin heti kun yöllä heräsin.
Voin sanoa, että tuolloin unettomuuteni oli TODELLA pahana. Luulin, että kuolen unettomuuteen. Olin ihan totaalisen loppu!
Kun pahin ahdistus alkoi helpottaa, niin nukahtamislääkkeet auttoivat hyvin. Otin aina sen 20 mg:n Tenoxin + 5 mg:n Olanzapinin.
Sanoisin, että Olanzapin oli pelastukseni. Jos yöllä herään, en ahdistu ja panikoidu, vaan käännän rauhallisin mielin kylkeä ja uni jatkuu taas.

Jos minä olen tuosta helvetistä selvinnyt, niin sinäkin selviät Nyt ei ehkä tunnu siltä, mutta esim. puolen vuoden päästä asiat on hyvinkin paremmalla tolalla ja unettomuus on muisto vain..

Olanzapin tai vastaava "rauhoittava" lääke voisi olla hyvä jos vauva heräilee yöllä. Sen avulla saattaisi saada nopeammin unesta kiinni, eikä tarvitsisi ahdistua, että nyt ne unet meni kun heräsin (tuota minä aina pelkäsin).

Minullakin jäi urheilut pahana unettomuus aikana. Välillä aina pakotin itseni jumppaan (vaikka olin nukkunut edellisenä yönä 3 tuntia), jotta pää ei ihan hajoaisi ja näkisi tuttuja. En jaksanut edes kavereita tavata pahimpaan aikaan.
Pakottaudu salille, ehkä uni tulee illalla paremmin.. Minun uniin urheilu ei kyllä auttanut.

 

[Kokemuksesta]

Kokeilkaa melatoniinia. En tiedä, en ehtinyt lukea tämän ketjun viestejä, onko joku jo sitä ehdottanut. Sehän on aivojen luonnollinen yöhormoni. Annos on 5 mg. Ottakaa jo kaksi kolme tuntia ennen aiottua nukkumaanmenoa. Kyllä alkaa torkuttaa. Ja sitä käytetään vauvojenkin vaikeiden unihäiriöiden hoitoon, joten vaikka vielä imettäisi, ei pitäisi haitata jälkikasvua.

Saa luontaistuotekaupoista ilman reseptiä. Tai googlaamalla esim. suomalaisista nettikaupoista, olikohan nimi Sininen uni tms.

 

[Kokemuksesta]

Ja vielä niin, että todellakin pitäisi olla rauhoittunut ja rauhallinen ennen sänkyyn menoa. Kello piiloon, ettei sitä tuijottele. Sohvalle katsomaan hömppää, kunnes alkaa tulla niin väsy, että siirrytte sänkyyn.

VAIKKA väitetäään, että rauhoittaviin jää koukkuun, minulla on huonoimpia öitä varten (ehkä yksi kuukaudessa) Diapamia. Otan sitä, kun tuntuu, että elimistö ja aivot hyrrää illalla enkä ala rauhoittua muuten. Sitten katson roskaa telkusta ja kunhan olen tarpeeksi rauhallin, kas, alkaa ITSE nukahtamishormoni vaikuttaa.

 

[Katariina]

Unta tuli sitten kolme tuntia pätkissä viime yönä... Huh. Ei näköjään mirtatsapiini tehoa enää sitäkään vähää mitä ennen. Melatoniinia otin myös - ei apua. Lääkäriaika menee nyt tilaukseen, saa nähdä mitä seuraavaksi kokeillaan. En vaan millään - tässäkään tilanteessa! - haluaisi lopettaa imetystä... Sehän rajaa aika paljon vaihtoehtoja pois. Taidan nyt joka tapauksessa aloittaa Tenox-kuurin, otan niitä tästä illasta lähtien max. 20 mg niin kauan kun tehoja riittää. Mulla myös tuo pulma, että kun ei illalla tiedä, herääkö vauva yöllä vai ei... Mutta kai se lääkkeellä saatu pätkäunikin on parempaa kuin pyöriä koko yö sängyssä (?). Vitsi että harmittaa kyllä tuo viime yö, kun tietenkin vauva nukkui yhtä soittoa aamuun, eli just nyt olis kannattanu ottaa se nukahtamislääke.

 

[Katariina]

Kävin taas lääkärissä ja eipä sieltä paljon muuta apua tullut, kuin nostaa mirtatsapiiniannosta ja vältellä nukahtamislääkkeitä... Otin eilen 15 mg Tenoxia ja nukuin yhdeksän tuntia, mies hoiti vauvaa yöllä. Heräsin kyllä ensin muutaman tunnin välein vauvan ääniin ja aamulla sitten taas tiheemmin, puolen tunnin välein. Inhottavaa, kun meidän asunto on niin pieni ettei pääse mihinkään pakoon vauvan ääniä... Mutta unta nyt kuitenki on tullut, vaikka olo edelleen väsynyt.

Lääkäri sanoi, että tutkimusten mukaan pelkkä sängyssä makoilu päiväsaikaan muuten virkistää yhtä paljon kuin päivätorkut! Vaikea uskoa, mutta tähän perustuu ilmeisesti neuvo välttää sitä päivämakoilua, vaikka olo olisi kuinka väsynyt. Eilenkin makasin yhteensä n. kolme tuntia sängyssä päivällä... Yritän nyt eroon tuosta tavasta.

 

[Myös uneton äiti]

Lupasin tulla tänne palstalle kertomaan onko estrogeenikorvaushoito minulle tehonnut unettomuuteen.. olen nyt käyttänyt estradot-laastaria noin kahden viikon ajan. En osaa sanoa onko siitä ollut apua unettomuuteeni, mutta nukkunut olen opamoxin avulla nyt viikon. Mies on hoitanut vauvaa ja olen saanut nukkua nyt kuusi yötä vähintään 6tuntia/yö.
Jälkitarkastuksen yhteydessä lääkäri kirjoitti minulle opamox 30mg reseptin, kun Tenox eikä Stella enää auttaneet minua nukkumaan kuin noin 3 tuntia. Olen ottanut tuota opamoxia vain 1/2 tablettia, eli 15mg ja sen avulla olen nukkunut koko yön. Tosin herään yöllä edelleen kerran, mutta saan uudestaan unen päästä kiinni. Aivan mahtava olo, kun olen saanut nukutuksi. Täysin valvottuja öitä oli jo ihan tarpeeksi. Harmittaahan se, että lääkkeiden avulla pitää nukkua, mutta mielummin näin kuin että kuolen unettomuuteen..
En siis tiedä onko tuo hormonilaastari auttanut, kun nukun noinkin pienellä määrällä opamoxia.. pahimpina öinä kun en tosiaan nukkunut lainkaan ja hyvinäkin yleensä 4 tuntia (joka oli harvinaista). Lääkäri sanoi, että voin huoletta käyttää jopa tuota 30mg opamoxia kuukauden putkeen, enkä jää koukkuun. Ajattelin kuitenkin pitää päivän-parin tauon kerran viikossa, jotta en jäisi koukkuun, eikä elimistö tottuisi lääkkeeseen.
Suosittelen tuota Opamoxia ehdottomasti sinulle Katariina, sillä minullekaan eivät monet lääkkeet auttaneet. Toki vaikutus on yksilöllistä. Itse otan opamoxin noin 1/2 tuntia ennen nukkumaan menoa. Minulle lääke ei tee kovin väsyttävää oloa, enkä oikeastaan huomaa vaikutusta muuten kuin että nukahdan suht nopeasti ja pystyn nukkumaan koko yön.
Kannattaa varata aika yksityiselle lääkärille ja pyytää suoraan opamoxia. Onhan sinunkin Katariina pakko saada nukutuksi. Itse olin täysin toivoton unettomuuteni kanssa, mutta nyt on jo helpompi olla, kun edes lääkkeillä saa nukutuksi.. enhän minä lääkkeitä voi loppuelämääni syödä, mutta pitämällä välipäiviä tuosta opamoxista, luulen pärjääväni seuraavat kuukaudet, kunnes elämäntilanne helpottaa ja hormonitoiminta tasoittuu itsestään.

 

[Katariina]

Suosittelen tuota Opamoxia ehdottomasti sinulle Katariina, sillä minullekaan eivät monet lääkkeet auttaneet.

Pyysin Opamoxia viime lääkärikäynnillä, mutta ei suostunut kirjottamaan reseptiä kuin vasta jos lopetan imetyksen. Saitko sä reseptin imetyksestä huolimatta? Tää mun lääkäri ei suostunu myöskään estrogeenilaastariin ilman gynekologin lausuntoa, että tosi kiva tapaus oli :/.

Nyt oon ottanu mirtaa 15 mg + melatoniinia 3 mg ja jatkanu tenoxia pari kertaa viikossa (tuo viime lääkäri ei suositellut tenoxia kuurina otettavaksi). Viime yönä nukuin suht ok mirtalla ja melatoniinilla, tosin vähensin melatoniinin annoksen ja ihan kuin heräily olisi vähentynyt. En toki tiedä vaikuttiko mirtan nosto vai melatoniinin vähennys. Vai sattuiko muuten vaan hyvä yö.

Ei auta kuin koittaa pärjätä näin päivä kerrallaan... Ja rahjustaa sitte taas lääkäriin, kun voimat loppuu :/.

 

[Tuutilullaa]

Ajattelin kirjoittaa omista kokemuksistani. Eli olen myös kärsinyt unettomuudesta, esikoisen vauva-aikana oli aiva kauheaa... Silloin sain jälkitarkastuksessa hirveän taistelun jälkeen tenoxia just sen 10 kpl, ja lääkäri oli todella tiukka ja piti minua kutakuinkin lääkkeiden väärinkäyttäjänä tai vastaavaa. Eihän ne mihinkään riittäneet/auttaneet, enkä oikein uskaltanut ottaakaan, kun lääkäri oli niin tarkka että vähintään 6 tuntia on oltava imettämättä ym. Kärsin unettomuudesta kuukausia ja poltin itseni aivan loppuun, kun en uskaltanut enää apua hakea.

Nyt meillä on toinen lapsi, ja osasin jo varautua imetyksen mukana tulevaan unettomuuteen. Tosin se ei ole tällä kertaa ollut ihan yhtä paha, ehkä siksi että aloin hakea apua ajoissa. Itse huomaan että oireet ovat myös lähellä vaihdevuosia, tästäkin sain tietoa vasta esikoisen imetyksen jo loputtua. Sain jo synnytyslaitoksella Opamoxia, joten sen voi sanoa olevan "turvallinen", koska sitä annetaan vauvan vielä ollessa mahassakin (näin neuvottiin naistenklinikalla kun olin asiasta huolissani). Kärsin siis unettomuudesta jo ennen synnytystä. Tällä kertaa jälkitarkastuksessa oli oikein mukava nuori lääkäri, joka määräsi välittömästi Opamoxia, koska sen puoliintumisaika on lyhyempi kun tenoxilla, eli helpompi käyttää myös imetettäessä. Minulla opamox on ollut huomattavasti tehokkaampi kun tenox. Lisäksi kävin pari kuukautta sitten yksityisellä gynellä hakemassa estradot-estrogeenilaastarin. Tästä on myös ollut apua, vaikutus näkyi vasta ehkä n.kolmen viikon käytön jälkeen. Tämä gyne määräsi laastarin heti kun kerroin vaivoistani, ja vahvisti että imettäessä monen elimistö on vaihdevuosia vastaavassa tilassa.

Tulipas tästä pitkä sepustus, halusin lähinnä ottaa kantaa tuohon, että lääkäri on mielummin määrännyt tenoxia kun opamoxia, eikä ole suostunut kirjoittamaan estrogeenilaastaria. Toivottavasti unettomuus katkeaa tavalla tai toisella, on se niin kauheaa ja pilaa koko elämän, mullakin esikoisen vauva-aika on valitettavasti ihan usvassa... Voimia kaikille!

 

[Sininen uni]

Peesaan edellistä! Taisin jo kerran aiemminkin kirjoittaa, että Opamox on lyhyemmän puoliintumisajan vuoksi parempi vaihtoehto kuin Tenox. Omalääkäri määräsi mulle kyllä ensin Tenoxia, mutta vaihtoi Opamoxiin, kun itse teratologisesta tietopalvelusta parasta vaihtoehtoa kyselin. Jos en vallan väärin muista niin Tenoxin kanssa imetysvälin tuli tosiaan olla kuusi tuntia, Opamoxin kohdalla riitti kolme. Mutta varmistakaan tuolta teratologisesta!

 

[myös uneton äiti]

Hei Katariina! Kävitkö viime kerralla ihan terveyskeskuslääkärillä vai neuvolalääkärillä? Terveyskeskuslääkärit eivät nimittäin aina tiedä, että opamoxia voi käyttää imetysaikana. He tarkistavat asian Pharmaca Fennicasta, jossa lukee ettei lääkettä suositella käytettäväksi imetysaikana. Parhaan tiedon saa teratologisesta tietopalvelusta, josta olen itsekin lääkkeisiin liittyvät asiat vielä varmistanut, ennen lääkkeiden käyttöä.
Sain siis tuon opamoxin imetyksestä huolimatta. Neuvolalääkäri vielä tarkisti asian ja sanoi, että saa käyttää opamoxia imetyksestä huolimatta. Sitä kuulemma erittyy äidinmaitoon niin pieniä määriä.. Teen kuitenkin niin, etten imetä kahdeksaan tuntiin sen jälkeen kun olen opamoxin ottanut. Lääkäri tosin sanoi, että saisin imettää vaikka heti lääkkeen otettuani, mutta oman mielenrauhani vuoksi en imetä kuin vasta aamulla.
Mä kokeilin pitää välipäivän opamoxista viime yönä. Ajattelin josko estrogeenilaastari olisi tehonnut, enkä opamoxia tarvitsisi. Luulin, ettei opamox vaikuta minuun, koska en ole tuntenut sen rauhoittavan tai muuten vaikuttavan kovin voimakkaasti. Olisihan se pitänyt arvata, että en nuku ilman opamoxia. Nukahdin tunniksi ja se oli sitten siinä... ei vaikea unettomuus näköjään noin vain katoa. Tuo estrogeenilaastari on kuitenkin tehnyt sen, ettei minulla ole enää kamalia hikoilupuuskia, joita siis aiemmin oli. Ehkä tarvitsisin suuremman määrän estrogeeniä, jotta alkaisin nukkumaan tai sitten unettomuuteni ei johdu estrogeenin vähäisyydestä.
Käy ihmeessä uudelleen lääkärissä Katariina ja soita vaikka ennen lääkärikäyntiä teratologiseen tietopalveluun, niin voit lääkärille kertoa, että opamoxia voi käyttää imetyksestä huolimatta =)

Pyysin Opamoxia viime lääkärikäynnillä, mutta ei suostunut kirjottamaan reseptiä kuin vasta jos lopetan imetyksen. Saitko sä reseptin imetyksestä huolimatta? Tää mun lääkäri ei suostunu myöskään estrogeenilaastariin ilman gynekologin lausuntoa, että tosi kiva tapaus oli :/.

Nyt oon ottanu mirtaa 15 mg + melatoniinia 3 mg ja jatkanu tenoxia pari kertaa viikossa (tuo viime lääkäri ei suositellut tenoxia kuurina otettavaksi). Viime yönä nukuin suht ok mirtalla ja melatoniinilla, tosin vähensin melatoniinin annoksen ja ihan kuin heräily olisi vähentynyt. En toki tiedä vaikuttiko mirtan nosto vai melatoniinin vähennys. Vai sattuiko muuten vaan hyvä yö.

Ei auta kuin koittaa pärjätä näin päivä kerrallaan... Ja rahjustaa sitte taas lääkäriin, kun voimat loppuu :/.

 

[Katariina]

Kävin yksityisellä työterveyslääkärillä, joka myös sanoi, että Opamox on pitkävaikutteisempi kuin Tenox ja perusteli näin sitä, miksei Opamoxin kanssa saisi imettää. Kyseinen lääkäri myös oli sitä mieltä, ettei Tenoxinkaan kanssa saisi imettää kuin vasta seuraavana päivänä puoliltapäivin...

Neuvolalääkäri taas neuvoi viime kerralla, että 4 tuntia imetysväliä riittää, sillä Tenox erittyy tosiaan hyvin vähän maitoon. Olen pitäny taukoa 5-6 tuntia ja näin aion jatkaakin. Useimmiten vauva kyllä nukkuu yhtä soittoa aamuun eli imetysväliksi tulee se 10 tuntiakin helposti ihan itsestään.

Kiitos näistä vinkeistä Opamoxin suhteen! Otan asian puheeksi huomenna vauvan 5 kk neuvolakäynnillä.

 

[Myös väsynyt äiti]

Hei "Katariina"! Minulle sanottiin Teratologisesta tietopalvelusta, ettei Opamoxista ole raportoitu mitään haittavaikutuksia vauvoille ja että huoletta voi siis lääkettä käyttää imettäessä. Sieltä myös sanottiin, että voi olla imettämättä halutessaan esim. neljä tuntia lääkkeen oton jälkeen. Itse siis imetän vasta noin 9 tunnin kuluttua lääkkeen ottamisesta.
Opamoxia käytetään tosiaan yleisestikin synnäreillä (kaupungista riippuen) niin raskaana oleville kuin imettävillekin äideille nimenomaan "unilääkkeenä", vaikkei se varsinainen unilääke olekaan. Itse olen hoitoalalla ja tiedän, että Teratologiseen tietopalveluun todella voi luottaa. Sieltä saa parhaan ja luotettavimman tiedon.
Oletko "Minna" huomannut tuosta Olanzapiinista jotakin haittavaikutuksia? Lisääkö se ruokahalua sinulla noin pienenä annoksena?Onko sinulla ollut tuosta lääkkeestä päiväväsymystä? Olen miettinyt Olanzapiinia yhtenä vaihtoehtona, jos tämä unettomuus jatkuu yhä sitkeänä.. kun ei tuota Opamoxiakaan voi aina käyttää.. mutta onneksi nyt kuitenkin nukun Opamoxin avulla. On vain tosi kurjaa, että joutuu nukkumaan lääkkeiden avulla, mutta kun muutakaan ei yksinkertaisesti voi..

 

[Myös uneton äiti]

Ja tuon äskeisen viestin kirjoitin siis minä "myös uneton äiti". Tuli nimimerkkiin pikku virhe.. =) Alkaa pää jo mennä sekaisin tästä väsymyksestä näköjään..

 

[Minna]

Myös uneton äiti; Olanzapinista ei ole ollut muuta kuin hyötyä. Se auttaa juuri siihen, että en herää tunnin kuluttua Tenoxin ottamisesta. Ja kun herään yöllä (useimmiten herään kerran), niin saan unen päästä nopeasti kiinni. Tenoxia en ole ottanut kuukauteen! Saattaa kuitenkin mennä tuntikin ennen kuin saan unen päästä kiinni, mutta ei kuitenkaan tarvitse ottaa nukahtamislääkettä, mistä olen iloinen. Jos olen jättänyt Olanzapinin ottamatta, niin yö menee rauhattomasti. Nykyään otankin enää vain puolikkaan 5 millisestä Olanzapinista.

Minun onni on, että olen saanut käydä erittäin pätevällä mielenterveys lääkärillä. On hyvin tunnettu paikkakunnallani.

 

[mimtsi]

Onko tämä ketju vielä hengissä, kovasti kaipaisin vertaistukea imettäviltä pikkuvauvojen äideiltä jotka kärsivät unettomuudesta. En jaksa koko tariaani vielä tässä vaiheessa, kertoa, koska e ole varma meneekö "kuuroille korville". Voisin myös vaihtaa kokemuksia ihan sähköpostin välitykse

 

[Minna]

Katariina, kuinka menee? Onko lääkkeistä ollut apua?

 

[Tea]

Olipa ihanaa löytää tällainen ketju ja huomata, etten ole yksin tämän kauhean asian kanssa. Minulla on vauva 9 kk ja unihäiriö syntyi jo loppuraskaudesta. Heräsin silloin aina 2-3 aikaan ja valvoin aamuun asti. Synnytystä edeltävän yön valvoin kokonaan ja kun synnytys kesti vuorokauden, eikä senkään jälkeen osannut kunnolla nukahtaa, kun piti imettää vauvaa, ei alkuni äitiyteen ollut hääppöinen. Aluksi vauva heräili öisin, mutta ei ole ollut koskaan mitenkään erityisen huono nukkuja. Aina yössä on ollut vähintään yksi 4-5 tunnin pätkä. Itse sain aina illalla kyllä unen päästä kiinni, mistä toki olen näitä kirjoituksia lukiessani kiitollinen, mutta aina syötön jälkeen jäin valvomaan - liian usein aamuun asti ja seuraava päivä meni sitten aivan horroksessa.

Vauvan ollessa 4 kk homma kärjistyi kahden kokonaan valvotun yön jälkeen, kun tuntui, että alkaa mielenterveys kohta pettää ellei unta tule. Kävin yksityisellä, joka määräsi melatoniinia ja Opamoxia. Melatoniini ei ole minulla auttanut kuin sellaisina öinä, joina nukun muutenkin hyvin hiukan unta syventävästi. Myöskään Opamoxista en saanut aina apua, vaan huomasin kyllä lääkkeen rauhoittavan vaikutuksen, mutta eihän se unta tuonut.. Kesän nukuin hiukan paremmin, kun mieskin oli lomalla ja hoiti vauvaa aamuisin, jolloin sain levätä jos en ollut yön aikana saanut tarpeeksi unta.

Tilanne kuitenkin räjähti käsiin uudelleen miehen palattua töihin. Alkoi taas tulla kokonaan unettomia öitä ja en osannut enää edes nukahtaa. Kävin taas lekurissa, kun Opamoxista ei ollut enää apua. Sain Zopiclone-nukahtamislääkettä, joka kyllä vei tajun kankaalle, mutta heräsin kuitenkin aina aamuyöstä. eli vanha tuttu ongelma oli ja pysyi. Nyt olen käyttänyt tuota nukahtamislääkettä aina silloin tällöin ja osaan kyllä taas nukahtaa itse, mutta joka ikinen yö nukuttuani noin neljä tuntia, valvon aamuun asti, eli herään yöllä. Tämä on niin hajottavaa!! Ja tuntuu, että tämän tyyppisen heräilyunettomuuden hoito on myös paljon vaikeampaa. Lääkärit vain pyörittelevät päätään ja sanovat, että repertuaari on nyt tässä, kun vielä imetän. Vauva nukkuu yönsä, mutta minä vain aina herään aamuyöstä valvomaan. Pelkään, että tämä on kohtaloni loppuelämäni...

Syitä olen minäkin tähän pohtinut. Lääkärit ehdottelevat masennusta, mutta eikö se pitäisi itsekin huomata, jos olisi masentunut. Nautin vauvasta ja käymme yhdessä harrastuksissa ja näen ystäviä. Urheilen useita kertoja viikossa. Olen vain järkyttävän väsynyt koko ajan ja pelkään kyllä, että jos tämä valvominen ei hellitä, saatankin masentua jossain vaiheessa. Olen myös epäillyt unettomuuden olevan hormonaalista ja minulla on kovat odotuksen aikaan kun lopetan imetyksen muutaman kuukauden kuluttua. Hirvittää jo, mitä teen jos sekään ei auta.

Olisi kiva kuulla muiden kokemuksia "parantumisesta" ja myös vinkkejä millä lääkkeillä tällaista aamuyön unettomuutta voisi hoitaa. Unet jäävät minulla lähes poikkeuksetta 4-5 tuntiin ja tuntuu, että naama vanhenee silmissä. Yksityislääkäri jolla kävin, ei suostunut määräämään Mirtazapiinia, sillä imetän vielä, vaikka yöimetyksiäkään ei ole enää aikoihin ollut. Olen niin epätoivoinen.. =(

 

[Minna]

Tea; Luitko koko tämän ketjun? Jos haluat kuulla "parantumisesta", niin lue minun kirjoitukseni. Etkö voisi jo lopettaa imetystä, niin saisit kunnon lääkkeet? Minä olin suunnitellut imettäväni lasta vuoden ikäiseksi, mutta loppu tuli kun lapsi oli 3 kk. Oli pakko (lääkkeiden takia) ja väsymyksen takia maidon tulo väheni niin paljon, että ei enää riittänyt yksistään.

Tärkeintä on, että sinä saat nukuttua ja jaksat!

 

[unta vailla]

hei,

olen lueskellut tämän ketjun kirjoituksia jo jonkin aikaa, ja ajattelin nyt kirjoittaa oman kokemukseni asiasta.

olen 3kk ikäisen ihanan tytön onnellinen äiti. unettomuuteni alkoi jo synnytyslaitoksella, tasaantui kuitenkin kotiin päästyämme pikkuhiljaa, mutta on nyt taas ollut valloillaan noin 3 viikon ajan. Tällä hetkellä nukun keskimäärin 3-5 tuntia yössä. Uni ei vain tahdo tulla silmään, vaikka olisin sänkyyn mennessä aivan kuoleman väsynyt. Lääkäriltä sain opamoxia, jota yhtenä iltana kokeilin pienellä annostuksella. En kokenut lääkkeen kuitenkaan vaikuttavan mitenkään, ja kun en muutenkaan mielelläni lääkkeitä syö, niin olen ainakin toistaiseksi päättänyt koettaa pärjätä vähäisellä luomu-unella.

Tänään kävin gynellä ihan muissa asioissa, ja samalla häneltä kysäisin mielipidettä unettomuuteen. Hetkeäkään empimättä vastasi, että johtuu melkoisen varmasti matalasta estrogeenitasosta, ja vaikka vaiva onkin tuskastuttava, niin sitä ei kannata tässä tilanteessa (äitien kropat ja päät muutenkin kaikesta sekaisin) lähteä liian hanakasti hoitamaan. Sanoi, että jos joskus haluaa kokeilla nukkua paremman yön, voi silloin tällöin ottaa puolikkaan Opamoxin. Totesi äitien univaikeudet ikään kuin "kuuluvan asiaan" ja tilanteen helpottavan, kun imetys loppuu, kuukautiset palautuvat ja hormoni toiminta näin ollen taas tasapainossa.

Itseäni tämä tieto ainakin rauhoitti ja uskon jaksavani unettomuuden kanssa ihan vain jo tämän selityksen voimalla.

Ihania syyspäiviä kaikille kohtalotovereille. Nautitaan vauvoistamme ja kävellään kuralätäköissä. Kiukustuksissaan voi vaikka loiskauttaa kuravedet ympäriinsä. Ihan vaan siitä ilosta =)

 

[Myös uneton äiti]

Oli mukava huomata, ettei tämä ketju ole kuivunut kokoon. Minäkin kaipaan vertaistukea tilanteeseeni. Olen nyt kamppaillut unettomuuden kanssa kaksi ja puoli kuukautta. Minulla Opamox on auttanut, mutta nyt lääkkeiden loputtua kokeilen, josko pystyisin nukkumaan niitä ilman.. saa nähdä. Mietin kovasti syitä tähän unettomuuteen. Luulen edelleen että tämä on osittain hormonaalista, sillä unettomuutta minulla oli myös esikon loppuraskauden ajan. Silloin unettomuuteni päättyi kuitenkin pian synnytyksen jälkeen. Lukuunottamatta tuota unettomuuskautta olen aina nukkunut todella hyvin.
Olen jo alkanut ajatella, josko tämän unettomuuden taustalla olisi sittenkin masennusta, jota en vain ole tiedostanut.. tämän vuoksi minulle aloitettiin masennuslääkitys Sepram. Nyt annosta on nostettu 20mg:aan. Viikon päästä pitäisi alkaa helpottamaan, jos kyse on serotoniinin puutoksesta.
Estradot-laastari on edelleen myös käytössä.
Jännittää tulevat yöt ilman Opamoxia, sillä nyt minulla on viime yöt sujuneet suht hyvin. Olen siis ottanut 30mg:n opamox tabletista vain 1/4. Ja tänään siis lopetan lääkityksen. Sepramin lisäksi minulla menee nyt iltaisin Triptyl. Se väsyttää hieman, joten luulen, että siitäkin on ollut apua..

On lohduttavaa lukea täältä muiden kirjoituksia siitä, miten he ovat unettomuudesta selvinneet. Se auttaa itseänikin jaksamaan. Muiden kokemukset ovat myös vahvistaneet luuloani siitä, että tämä unettomuus tosiaan liittyy imetyksen myötä alhaiseen estrogeenitasoon (tai on ainakin osasyy).
Kuten "Tea" kirjoitti vertaistuen merkityksestä, on minullekin ollut todella tärkeää huomata, etten ole yksin tämän ongelman kanssa. Joten toivottavasti muutkin kirjoittelevat tänne kokemuksiaan imetyksen aikaisesta unettomuudesta ja siitä selviytymisestä. On todella tärkeää saada vertaistukea tällaiseen asiaan ja huomata että muutkin ovat selvinneet näinkin kamalasta asiasta.

Olen kokeillut kaikkia mahdollisia lääkkeettömiä keinoja nukahtamiseen ja yksi hyvä keino, jos nukahtaminen on ongelmana, on piikkimatto. Se oikeasti rentouttaa hyvin, mutta ei se auta välttämättä, jos käy todella ylikierroksilla. Eikä se myöskään tuo apua jatkuvaan heräilyyn, josta minäkin kärsin. Mutta kokeileminen siis kannattaa. Pitkä kävelylenkki noin kolmea tuntia ennen nukkumaan menoa sekä saunominen ovat hieman auttaneet. Olen kuitenkin huomannut, että silloin kun käy todella ylikierroksilla väsymyksen vuoksi, mikään lääkkeetön keino ei tunnu auttavan.

 

[Katariina]

Moikka, täällä minäkin edelleen. Tea, miksiköhän lääkärisi ei suostunut kirjoittamaan sulle mirtatsapiinia? Mä itse imetän ja meidän neuvolalääkäri ei juuri muuta suostunutkaan laittamaan... Mirtatsapiini ei erity äidinmaitoon, joten sitä voi kyllä imettäessä käyttää. Myös vauvanhoito sujuu, vaikka olisi ottanutkin pillerin, se ei sillä tavalla vie tajua kankaalle.

Mun omat unet on olleet viime aikoina vähän paremmassa jamassa, Tenoxia ja Imovanea en ole ottanut kolmeen viikkoon. Oon sinnitellyt mirtatsapiinin ja melatoniinin turvin ja saanut siis määrällisesti ihan hyvin unta, mutta unen laatu on edelleen kehnoa. Herään puolen tunnin tai tunnin välein joka yö, mutta saan onneksi nopeasti unen päästä uudestaan kiinni. Yhtenä iltana kokeilin vähentää mirtatsapiinin annostusta, mutta yö oli heti huonompi.

Mirtatsapiinista haluaisin eroon, koska lääke muuttaa aineenvaihduntaa + kerää nestettä, sen myötä on tullut muutama lisäkilo. Kolmen kuukauden kuuri loppuu kuukauden päästä, kohtapuoliin pitäisi siis alkaa lääkitystä vähentää.

Melatoniinia kokeilleille ja siihen pettyneille voisin antaa sellaisen vinkin, että kokeilkaa pienempää annostusta. Mulle itselle 3 mg ei auttanut, mutta nyt kun oon ottanu 1,5 mg (+15 mg mirtatsapiinia, mutta se yksin ei mulla auttanut) niin uni tulee nopeasti.

 

[Minna]

Olen palannut töihin. Mikä mahtavinta, nukun ilman pillerin pilleriä!! Enpä olisi sitä alku vuodesta uskonut. Terapeutti sanoi, että joku päivä unettomuus on muisto vain, mutta en uskonut alkuunkaan häntä. Oli tilanne niin epätoivoinen. Näköjään oikeassa oli =)

Oli se jotain aivan kamalaa..

 

[Katariina]

Hienoa, Minna! Minäkin olen muistellut aina välillä lääkärin sanoja, että jonkin ajan kuluttua unettomuus on muisto vain. Siinä kaikkein pahimmassa vaiheessa noihin sanoihin ei kyllä uskonut millään.

Mä nukun edelleen mirtan ja melatoniinin voimin. Mirtaa oon vähentäny parin viikon ajan 15 -> 10 mg:aan ja eilen otin ekaa kertaa 7,5 mg. Nukuin heti huonommin, eli pitänee pysyä tuossa 10 mg:ssa vielä jonkun aikaa. Imetän kuitenkin yhä ja uskon, että se pitää unettomuutta - tai sanoisinko tässä vaiheessa enää huonounisuutta - yllä. Kurjaa on, että mirtan mukana tosiaan on tullut muutama kilo painoa, mutta kai sitä mieluummin nukkuu muutaman lisäkilon kera kuin valvoo laihana... Varaa onneksi on ollut vähän kerätäkin painoa, olin pahimmassa unettomuusvaiheessa tikkulaiha. Tuntuu vaan, ettei tässä kohta voi syödä mitään muuta kuin lääkkeitä, jos haluaa pysyä jonkunlaisessa muodossa :/

Täälläkin tulee muuten kohta kuukausi täyteen ilman nukahtamislääkkeitä !