Ukko vähät välittää

[lopen uupunut]

Voimat alkaa tuon miehen kanssa olla aika loppu. Eilen se sanoi ettei jaksa olla meidän (mun ja kahden lapsen 1 ja 2v) kanssa kotona. Ei viihdy kuulema. Menee miluummin vaikka paskaa lykkiin. Itse olen raskaana rv 30 mut ukko ei halua vähääkään auttaa kotitöissä vaikka itse olen kahden lapsen kanssa päivien jälkeen ihan loppu. Mies kun on kotona tykkää mieluummin pelata tieokoneella. Kyllähän se työ vie miehen voimia mutta eikö niitä kotitöpitä voisi jakaa ainkin nyt kun itse en ole parhaassa kunnossa. Nytkin äijä on missä lie. Ei jaksanut olla meijän kans niin otti auton ja häipyi, eikä maininnut sanallakaan minne aikoi mennä. Kuiten ero ois sen mielestä viimeinen vaihtoehto. Rakastaa kulema mua ja lapsia vaikka mun on sitä hirveän vaikea uskoa kun ei sitä koskaan näytä.... paitsi yrittää ainaa makkarin puolella jotai vehkeillä mutta jotenkin ei meikäläistä haluta kun elämä muutenkin on tätä.

 

[mom of two]

:hug: Voi sua... Oota että vauva syntyy ja laita sitten ukkos koville!! Keskustele tiukasti, että näin ei voi jatkua ja että tarttet apua. Mutta koita nyt ottaa rennosti, kun oot raskaana. Pyydä vaikka muilta sukulaisilta tai ystäviltä apua. Toivon sinulle ja lapsillesi paljon voimia ja parempaa huomista. :hug:

 

[lopen uupunut]

Voi kun se uhkailu auttais, tai sitten en oo vaan mennyt siinä terpeeksi pitkälle ku oon vaan jossitellu... Ja minneppä meikäläinen lastenkaa kans mihinkää häipyis kun suku on niin ahdasmielistä että ne ei ymmärtäis yhtään. Niille on turha puhua tällaisissa tilanteissa, nimittäin aikoinani olen yrittänyt mutta turhaan, vika kun sattuu heidän mielestä oleen aina minussa.Mies kulta kun on esim vanhempieni sydämmet sulattanut tyystin. On oikein lässyn lässyn muka niiden nähden. Ystäville en kehtaa kertoa et meidän tilanne on tällainen, jotenkin se tuntuu vaikealle, kun luulevat kai että meillä menee niin hyvin. En siis tiedä mitä tehdä!!

 

[aaron]

ymmärrän sua täysin. meillläkään ei mies tee kotitöitä, saattaa jonkin aikaa jaksaa olla lasten kaa. rähjää et ei saa syyä rauhassa jos lapset leikkii ja meteltää vieressä. viikonloput menee kaljoitellessa jopa lasten nähden, ja sit kun on taarpeeks ottanut niin alkaa mua haukkumaan ja kiusoittelemaan. ihmettelee jos joskus sanon olevani väsynyt ja haluaisin olla rauhassa. eu herää öisin jos vauva huutaa ja jos kattoo telkkaa ja mä teen jotain hommii tai oon suihkussa ja vauva itkee niin mun on rynnättävä. iltaisin pesee kyl esikon hampaat ja lukee sille iltasadun, ehkä kantsis olla siitä jo ees kiitollinen.

 

[umpikujassa]

Meillä mies aloitti jokaviikkoisen baareissa kulkemisen kun olin viimesilläni. Nytkin se meni. En voi ymmärtää, että se ei tajua kuinka pahalta tuntuu istua yksin kotona! Sanoo kuitenkin rakastavansa, ja että haluais yrittää. Se vaan sanoo, että sitä ahdistaa olla kotona, ja että se tuntee olonsa yksinäiseksi vaikka me oltais yhdessä. En enää tiiä ees rakastanko sitä, koska se tuntuu ihan eri mieheltä kuin ennen. Ero tuntuu pahalta pojan (6kk) takia, ja miten sitä pärjää yksinhuoltajana???

 

[vieraissa]

:hug: Voi että, sama tilanne täällä että puheet on suuret mutta käytännössä sen sitten parhaiten näkee, että mitä merkkaa.
Mies valitsee vapaalla itselleen parempaa seuraa.
Mitä osaa minä näyttelen? No, kätevä kotitaloudenhoitaja :'(

 

[taustalla]

Miettikää hyvät naiset haluatteko todella elää tuollaisten miestin kanssa? Meillähän on vain yksi elämä ja lasten vuoksi ei ainakaan kannata huonossa suhteessa elää.

Itsellä entinen mieheni ei tehnyt kotona koskaan mitään kotitöitä eikä katsonut lasta. Kaverit ja työ (yksityisyrittäjä) oli meitä paljon tärkeämpiä. Kunnes sais tarpeekseni ja lähdin. Asiasta oli jo pariin otteeseen maininnut, tuloksetta.

Onneksi lähdin! Sain tilalle aivan ihanan miehen jollaista en kuvitellut olevankaan. Yhdessä tehdään kotitöitä, ja miheni useimmiten minua enemmän vaikka olen tällä hetkellä kotona hoitamassa lapsiamme. Yöllä herää minua useammin neitiämme (nyt yksi yhteinen lapsi)syöttämään vaikka käykin töissä.

Kirjoituksellani haluan vain kertoa että jotain parempaakin voi olla nurkan takana...

 

[kyynel]

Täällä taas ukko valittaa siitä kun en ikinä lähde hänen mukaan mihinkään... Eilen oli jonkun tutun synttärit mihin pyys mua mukaan mut sanoin et ei huvita lähteä kattomaan ku muut ryyppää.
(Meille esikoinen tulossa) Kihlasormuksen jätti myös kotiin oli kuulemma unohtunut. Ilalla sain kuulla kuinka outo oon ei ystäviä ei kavereita ja sitä kuinka en ymmärrä kuin tärkeitä kaverit sille on. Sain myös kuulla kuinka kaikki on nyt liian myöhäistä. Tuumas vielä että hän ei ole saanut sitä mitä olisi halunnut? Ilta ja yö menikin itkiessä ja valvoessa. Hän kävi tyynen viileesti nukkumaan...
Aamulla kovasti pyyteli anteeksi ja sanoi, että ei hän tarkoittanut mitä oli sanonut. Suuttuneena voi kuulemma sanoa sellaista mitä ei oikeesti tarkota. Mä en kuitenkaan voi unohtaa noin vain... mitäköhän seuraavaksi? Tiedän et myös mussa on vikaa, mut en sentään sano toiselle pahasti.
Näin täällä...

 

[lopen uupunut]

Meillä ukko ei tekojansa koskaan pyydä anteeksi, tai korkeintaan saatta ohi mennen huikata et sori, ei tarkoitus ollu paha! mut se ei mulle todellakaan riitä. Miljoonat kerrat olen miettinyt että pakkaan kimpsut ja kampsut ja häivyn lasten kans, mut tuntuu et oonko sitten vielä enemmän yksin. Ja mihin lähtisin ja kuinka taloudellisesti pärjään ja kuinka pärjään muuten pian kolmen lapsen kanssa. Niin paljon kysymyksiä eikä yhtään vastausta. Oisin täysin valmis luopumaan ukosta. En minä sitä rakasta, ja en usko että sekään rakastaa mua, ei se sitä ainakaan osaa näyttää!!! VOi kun joku osais auttaa!!

 

[ei ystäviä]

kirjoita mulle noponenan@hotmail.com

\

Meillä ukko ei tekojansa koskaan pyydä anteeksi, tai korkeintaan saatta ohi mennen huikata et sori, ei tarkoitus ollu paha! mut se ei mulle todellakaan riitä. Miljoonat kerrat olen miettinyt että pakkaan kimpsut ja kampsut ja häivyn lasten kans, mut tuntuu et oonko sitten vielä enemmän yksin. Ja mihin lähtisin ja kuinka taloudellisesti pärjään ja kuinka pärjään muuten pian kolmen lapsen kanssa. Niin paljon kysymyksiä eikä yhtään vastausta. Oisin täysin valmis luopumaan ukosta. En minä sitä rakasta, ja en usko että sekään rakastaa mua, ei se sitä ainakaan osaa näyttää!!! VOi kun joku osais auttaa!!

 

[ei ystäviä]

KIVAAA, jos tuollaisiakin miehiä on,onks???


a koskaan mitään kotitöitä eikä katsonut lasta. Kaverit ja työ (yksityisyrittäjä) oli meitä paljon tärkeämpiä. Kunnes sais tarpeekseni ja lähdin. Asiasta oli jo pariin otteeseen maininnut, tuloksetta.

Onneksi lähdin! Sain tilalle aivan ihanan miehen jollaista en kuvitellut olevankaan. Yhdessä tehdään kotitöitä, ja miheni useimmiten minua enemmän vaikka olen tällä hetkellä kotona hoitamassa lapsiamme. Yöllä herää minua useammin neitiämme (nyt yksi yhteinen lapsi)syöttämään vaikka käykin töissä.

Kirjoituksellani haluan vain kertoa että jotain parempaakin voi olla nurkan takana...
[/quote] =) :heart:

 

[lopen uupunut]

\

kirjoita mulle noponenan@hotmail.com

Tai kirjoita sä eka mulle ku tuntuu et oon niin huono kirjoittaan ja varsinkin kun pitäis aloittaa... En siis tiedä vaan mistä alkaisin... rilla83@netti.fi

 

[tyhmä tarina]

Joo

 

[ei ystäviä]

\

\

kirjoita mulle noponenan@hotmail.com

Tai kirjoita sä eka mulle ku tuntuu et oon niin huono kirjoittaan ja varsinkin kun pitäis aloittaa... En siis tiedä vaan mistä alkaisin... rilla83@netti.fi

Kirjoitin sulle jo :hug:

 

[ei ystäviä]

kirjoita mulle noponenan@hotmail.com
MUUTKIN SAA KIRJOITELLA!

 

[ei ystäviä]

kirjoita mulle noponenan@hotmail.com
MUUTKIN SAA KIRJOITELLA!

 

[ei ystäviä]

kirjoita mulle noponenan@hotmail.com
MUUTKIN SAA KIRJOITELLA!

 

[ei ystäviä]

kirjoita mulle noponenan@hotmail.com
MUUTKIN SAA KIRJOITELLA!

 

[minä]

ANtakaa lapsilleneen parempi kodinmalli. Miehellä ollut tilaisuuksia vaikka kuinka, mutta ei tarpeeksi kiinnosta. Te voitte tarjota ilman ko henkilöä ja perhemallia parempaa lapsillennen ja vielä löytää tasa-arvoisemman miehen myöhemmin. Pärjäätte kyllä vaikka aluksi olisi hankalampaa.

 

[seheraza]

Kuulostaa siltä, että teillä on molemmilla väsymystä. Kaipaisitte minun mielestä yhteistä aikaa, että saisitte puhua asianne halki, poikki ja pinoon! Olisko ketään, joka voisi katsoa lapsia, jos vaikka lähtisitte pitkäksi hemmotteluviikonlopuksi jonnekin, ihan muihin maisemiin? Eihän ne asiat yhden viikonlopun aikana ehkä korjaannu, mutta saisitte ainakin levätä ja olla kahden. Löytäisitte toisenne uudelleen Ei kannata antaa tilanteen mennä pidemmälle! Eli pahentua... Enkä oikein usko, että se "ukon tiukoille pistäminen" tuossa tilanteessa auttaa, voi pikemminkin olla, että mies ottaa yhä enemmän vapauksia häipyä omille teilleen...eli pakenee tilannetta. Kyllä tuossa nyt olisi isomman keskustelun paikka, eikä niin, että lapset on kuulemassa, vaan ihan kahdestaan.

 

[aaron]

jatkan vielä omaa juttuani, musta on kans tuntunut että ero ois ainoo ratkaisu, mutta en haluu sitä lasten takii ja kuitenkin vielä on rakkautta molemmin puolin. harmittaa vaan kun riidellään ja sit oon väsynyt ja kiukkuinen seuraavana päivänä ja kohdistan sen lapsiini, miehen ollessa töissä. esikko jo reagoinut tosi pahasti ja kuopuksesta en tiiä, kiukkuaa sekin aika lailla. en tiiä mitä tässä tehdä.

 

[taustalla]

\

jatkan vielä omaa juttuani, musta on kans tuntunut että ero ois ainoo ratkaisu, mutta en haluu sitä lasten takii ja kuitenkin vielä on rakkautta molemmin puolin. harmittaa vaan kun riidellään ja sit oon väsynyt ja kiukkuinen seuraavana päivänä ja kohdistan sen lapsiini, miehen ollessa töissä. esikko jo reagoinut tosi pahasti ja kuopuksesta en tiiä, kiukkuaa sekin aika lailla. en tiiä mitä tässä tehdä.

ki
Eikö nyt luulis et lapset on tärkeämpiä kuitenkin kun miehesi? Jos esikoisesikin reagoi niin olis ehkä syytä miettiä parempaa tulevaisuutta lapsellenne, kun riitelevät vanhemmat. Jos ei miehesi tyyli muutu, heitä pellolle..

 

[Katti]

\

Voimat alkaa tuon miehen kanssa olla aika loppu. Eilen se sanoi ettei jaksa olla meidän (mun ja kahden lapsen 1 ja 2v) kanssa kotona. Ei viihdy kuulema. Menee miluummin vaikka paskaa lykkiin. Itse olen raskaana rv 30 mut ukko ei halua vähääkään auttaa kotitöissä vaikka itse olen kahden lapsen kanssa päivien jälkeen ihan loppu. Mies kun on kotona tykkää mieluummin pelata tieokoneella. Kyllähän se työ vie miehen voimia mutta eikö niitä kotitöpitä voisi jakaa ainkin nyt kun itse en ole parhaassa kunnossa. Nytkin äijä on missä lie. Ei jaksanut olla meijän kans niin otti auton ja häipyi, eikä maininnut sanallakaan minne aikoi mennä. Kuiten ero ois sen mielestä viimeinen vaihtoehto. Rakastaa kulema mua ja lapsia vaikka mun on sitä hirveän vaikea uskoa kun ei sitä koskaan näytä.... paitsi yrittää ainaa makkarin puolella jotai vehkeillä mutta jotenkin ei meikäläistä haluta kun elämä muutenkin on tätä.

Miks pitää tehdä lapsia vuoden välein tollasen hölmön kanssa? ootko lestis?

 

[lopen uupunut]

Ja taas viikonloppu. Saatiin sovittua jotenki puhumalla asioita viikolla. Ja ukko lupas että on enemmän meidän kans, mutta kas kun on viikonloppu niin niitä menoja yllättäen tulikin ja mulle tää on helvettiä ku oon niin väsynyt lasten keskelle. Kyllä se äijä lupas et mäkin saan mennä mut auta armias ku jötön lapset sille niin kotiin palattuani ukko on aivan raivo. Ja toiseksi en nykyään jaksa lähteä väsyneenä minnekkään. Mua masentaa koko elämä. Tänäänkin tuntuu että kaikki on vastustanu ja aina itken ja lapset kattoo tyhmänä vierestä.

 

[taustalla]

\

Ja taas viikonloppu. Saatiin sovittua jotenki puhumalla asioita viikolla. Ja ukko lupas että on enemmän meidän kans, mutta kas kun on viikonloppu niin niitä menoja yllättäen tulikin ja mulle tää on helvettiä ku oon niin väsynyt lasten keskelle. Kyllä se äijä lupas et mäkin saan mennä mut auta armias ku jötön lapset sille niin kotiin palattuani ukko on aivan raivo. Ja toiseksi en nykyään jaksa lähteä väsyneenä minnekkään. Mua masentaa koko elämä. Tänäänkin tuntuu että kaikki on vastustanu ja aina itken ja lapset kattoo tyhmänä vierestä.

SInä teet muutoksen OMAAN elämääsi ja LASTEN jos todella haluat. Miestäsi et pysty muuttamaan eikä hän tunnu myös haluavan muutosta.