Ukki kuoli aamulla

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Harmaus"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

"Harmaus"

Vieras
Pää täyteen, joo ei se suruun auta, mut auttaa kuitenkin.. Se oli mulle kun isä, niin tärkee, niin tärkee. Tyttökin piti sitä pappanaan, mutta ei reppana ( 3 v ) tajua sitä. Sanoin miehelle että saanko olla yksin kotona tämän illan. Lähti tytönkaa vanhemmilleen.
 
[QUOTE="Harmaus";26073013]Ei tätä ikävää voi käsittää. Ollu siitä lähtien mun elämässä kun olen syntynyt. Mun äiti on ihan rikki, haki sairaslomaa. Tie vaikka se vielä pöräyttää taksilla tänne ja ollaan yhessä, lohdutetaan toisiamme :([/QUOTE]

Meillä papan kuolemaan liittyy vielä se, että moni asia hajoaa nyt. Esim. meidän suvun satoja vuosia vanha sukutila,jonne mullakin on paljon lapsuuden muistoja. Tiiän ettei perilliset pääse yksimielisyyteen siitä kuka sen voisi itselleen lunastaa joten todnäk kaikki menee myyntiin ja sitte jaetaan rahat. Tämä asia on itselleni yhtä paha kuin papan kuolema, koska kyseisellä paikalla on suuri tunnearvo ja sinne liittyy paljon muistoja. Jos ja kun se myydään niin sitte sinne ei enää voikaan mennä viettämään aikaa.
 
Minun ukkini. Omaa isää en ole nähnyt 10 v, joten tyttöni piti mun ukkiani pappanaan tai ukkina. Meillä oli ihana elämä lapsesta pitäen. Mummu on yhtä rakas, mutta on jo vanhainkodissa, ei puhu, nieleminenkään ei enää onnistu. Kohta sekin rakas on poissa :( Mutta ukin ansiosta mulla oli paras lapsuus ja aikuisenakin <3. Tyttö kysy tänään miksi äiti ikket, sanoin että ukki on poissa itkuissani, ei se raukka ymmärtänyt.

Olin ensimmäinen lapsenlapsi, tärkein, pidin eniten yhteyttä mummooni, ukkiini. Tää ei ehkä tähän kuulu mutta tiedän että ukki on tehnyt mulle pientä perintöö. Toiset lapsenlapset voi olla näreissään, mutta miksi kun ei ole pahemmin ollut tekemisissäkään.


Voimia paljon sulle Eedla. Älkää tapelko perinnöistä :)
 
Tiedän tunteen ja otan kovasti osaa suruusi :(. Mun ukki kuoli 2005 kesällä ja se kesä menikin ihan päin peetä. Mun isälle oli kova paikka, vietettiin todella paljon aikaa ukin ja mummin kanssa aina. Ukki ja mummin asu monta vuotta samalla paikkakunnalla kuin me. Mutta muuttivat sitten Lappiin ja sieltä Itä-Suomeen, ukin ja mummin synnyin ja lapsuuden kotiseuduille. Vietettiin ukin ja mummin kanssa kaikki lomat, tehtiin paljon reissuja eripaikkakunnille ja muutenkin ukki ja mummi oli paljon meijän kanssa. Mun oli todella vaikee päästä ukin kuoleman yli, en vaan jotenkin voinu käsittää ja hyväksyä sitä. Puhuttiin hautajaisten aikaan mummin kanssa, että ukki kuoli kun oli saanu veljensä maatilan remontoitua, missä mummi tätä nykyä asuu yksin. Ukki kuoli sydänkohtaukseen, mummin käsivarsille tanssilattialla Lapissa ja ukin veli oli mummin ja ukin kanssa viettämässä aikaa. Oli järkytys kun, isä soitti mulle ja kerto mitä oli tapahtunu :(. Kun hautajaiset oli ohi, niin seuraavana päivänä isä ja isän sisko alko riitelee perinnönjaosta. Isän sisko oli koko aamun sillon vihanen ja jotenkin hiljanen. Yht'äkkiä alko vaan isää sättimään j syyttelemään että, hälle on valehdeltu asioista. Mummi vaan tuumas jälkeenpäin että, isän siskon ahneus ei tunne rajoja. Ton episodin jälkeen me ja isän siskon porukka ei kauheesti olla, oltu tekemisissä. Oli hirveetä seurata tota riitelyä vierestä, ensinnäkin hyvä kun ukkia oli etes kunnolla haudattu kun aletaan jo perintöä jakamaan.

Mutta, voimia sulle. Anna aikaa surulle, vähitelleen opit elämään ikävän ja surun kanssa. Mulle tuli ukki mieleen kun, olin tytärtä synnyttämässä 2010 maaliskuussa. Mietin sitä, mistä tytär jää paitsi, mutta kuhan tytär kasvaa, niin näytän ukista kuvia ja kerron ukista kaiken :). Uskon että, ukki on aina läsnä mun elämässä, vaikka en voikkaan enää halata ukkia ja jutella hälle. Se elää aina mun muistoissa ja sydämessä. Vieläkin on niitä hetkiä kun, muistelen ukkia, niin saatan herkistyä kyyneliin saakka, ukki on rakas ja tulee aina olemaan vaikka en enää voikkaan häntä nähä.
 
Vooih ku itkuni vaan jatkui kun luin Joxu tarinasi :( Mutta kyllä aika auttaa ja eteenpäin tästä on mentävä. Onneksi on rakkaita ihmisiä lähellä ketkä tukee. Mää lähden nyt baariin, varmasti hymyäkin tänään irtoo mutta me mennään nyt vaikka se ei tähän auta, mutta nyt auttaa.
 
Mun ukki kuoli eilen vaikka se oli vanha ja muistisairas niin se oli mulla sydämessä. En tiedä miten yli mutta ehkä se aika auttaa... Ukki... Sulla on nyt aikaa olla oma itsesi. Rakastan sua.
 
Hei sinä, jonka ukki kuoli. Taivaassa on meillä hyvä Jumala, joka haluaisi lohduttaa sinua surussasi ja kantaa taakkasi. Hän ymmärtää ja tietää surusi. Oletko kuullut Jumalasta ja Hänen Pojastaan Jeesuksesta Kristuksesta? Hän rakastaa sinua ja haluaisi lohduttaa. Heippa!
 

Similar threads

V
Viestiä
71
Luettu
1K
S
V
Viestiä
17
Luettu
3K
Aihe vapaa
väsynyt tilanteeseen
V
U
Viestiä
0
Luettu
313
U
V
Viestiä
10
Luettu
375
V

Yhteistyössä