Alkuperäinen kirjoittaja kukkula:
Åborginaali; muistaakseni lapsenne eivät syö sianlihaa, mutta kuitenkin haluat kasvattaa heidät uskonnottomiksi. Miksi sitten alistua muslimi-isän tahtoon. Äläkä vaan väitä, että kyse on kulttuuri-ilmiöstä eikä uskonnosta.
Kirjoitin pitkän pätkän ja se hävis :kieh:
Uusiksi...Mieheni on muslimi, uskoo Jumalaan. Hänen toiveensa mukaisesti muutettin lasten ruokavalio sianlihattomaksi, olikos se nyt syksyä 2007 kun tämä päätös tehtiin. Siihen saakka lapset söivät sikaa. Sitten istuttiin alas, neuvoteltiin, tehtiin kompromissi. Ei alistuttu, se ei ole tapana meidän perheessä.
Mies joustaa paljon enemmän kuin minä. Hänen on pitänyt hyväksyä se, että hänen lapsensa kasvavat Suomessa, lasten tunnekieli on Suomi, lapset osallistuvat kristillisiä elementtejä sisältävään joulujuhlaan, lapset eivät varmaan koskaan tule olemaan läheisiä hänen sukunsa kanssa, mies elää toisin kuin kotimaassaan eläisi (eli hoitaa lapsia, siivoaa, kokkaa, käy kaupassa, vaimo ei ole kotirouvana vaan opiskelee, jne). Hänen on pitänyt oppia hyväksymään se, että hänen vaimonsa on ateisti - mieshän ei ole millään muotoa uskontovastainen, ja hänelle pk:n uskontokasvatus olisi ihan jees, ovathan hänen parhaan ystävänsäkin lapset siellä, mutta minun takiani meidän lapsille ei uskontoa tunnustuksellisesti opeteta - ei kristinuskoa, ei islamia, ei mitään. Poikaamme ei tulla ympärileikkaamaan. Eli mies on joutunut "alistumaan" vaikka mihin.
Minä olen joutunut "alistumaan" vain sianlihattomuuteen lasten osalta, ja sitäkin ehdotin itse, kuultuani mieheni perustelut.
Kahden kulttuurin liitossa on molempien pakko joustaa, jotta homma toimii. Palstalta lukemani perusteella suosittelisin samaa myös yhden kulttuurin liitoille...sitä puolitiehen vastaan tulemista ja kompromisseja nääs.